Franklin D. Roosevelt
| Franklin Delano Roosevelt | |
|---|---|
|
|
|
| Yhdysvaltojen 32. presidentti | |
|
|
|
| Varapresidentti | John Nance Garner (1933-1941) Henry A. Wallace (1941-1945) Harry S. Truman (1945) |
| Edeltäjä | Herbert Hoover |
| Seuraaja | Harry S. Truman |
| New Yorkin 44. kuvernööri | |
|
|
|
| Varakuvernööri | Herbert H. Lehman |
| Edeltäjä | Alfred E. Smith |
| Seuraaja | Herbert H. Lehman |
| Tiedot | |
| Syntynyt | 30. tammikuuta 1882 |
| Kuollut | 12. huhtikuuta 1945 (63 vuotta) |
| Puolue | Demokraatit |
| Ammatti | asianajaja |
| Uskonto | episkopaali |
| Puoliso | Eleanor Roosevelt |
| Allekirjoitus | |
Franklin Delano Roosevelt tunnettiin lyhenteellä FDR, (30. tammikuuta 1882 – 12. huhtikuuta 1945) oli Yhdysvaltojen 32. presidentti (1933–1945).[1] Hän kuului Yhdysvaltain demokraattiseen puolueeseen. Hän on Yhdysvaltojen historian ainoa presidentti, joka on valittu virkaansa useammaksi kuin kahdeksi kaudeksi, mikä ei perustuslakiin myöhemmin tehdyn lisäyksen mukaan olisi nykyään enää mahdollistakaan.
Roosevelt valmistui Harvardin yliopistosta 1904. Vuonna 1905 hän meni naimisiin kaukaisen serkkunsa, Anna Eleanor Rooseveltin kanssa, joka oli Theodore Rooseveltin suosikkiveljentytär. Rooseveltin optimismi ja aktiivisuus osaltaan edisti kansallista henkeä[2].
Sisällysluettelo |
Aika presidenttinä [muokkaa]
Ensimmäinen kausi ja New Deal [muokkaa]
Roosevelt nousi presidentiksi, kun suurta lamaa oli kestänyt yli kolme vuotta. Hän toteutti merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia, joita kutsuttiin nimellä New Deal. Roosevelt ajatteli laman johtuvan siitä, että ihmiset ja yritykset olivat tulleet pelokkaiksi eivätkä uskaltaneet kuluttaa.[3]
Virkaanastujaispuheessaan hän lausui kuuluisiksi tulleet sanansa, että ”ainoa asia, jota meidän on syytä pelätä, on pelko itse”.[4] Kautensa alussa hän hyväksytti kongressilla lakeja, joiden oli tarkoitus palauttaa kansalaisten luottamus pankkitoimintaan. Rooseveltin aikana kumottiin myös kieltolaki. Hänen kaudellaan käynnistettiin useita voimakkaita julkisen rakentamisen ohjelmia.[3]
National Industrial Recovery Act takasi vähimmäispalkan, sääteli liikeyrityksiä tiukasti ja perusti National Recovery Administrationin, joka toimi vuodesta 1933 vuoteen 1935, jolloin korkein oikeus lopetti sen perustuslain vastaisena, koska se käytti osavaltioille kuulunutta valtaa. Vuonna 1935 hyväksyttiin National Labor Relations Act, joka sisälsi osittain samaa kuin edellä mainittu laki ja takasi työntekijöille oikeuden järjestäytyä ja käyttää joukkovoimaa ja lakkoja etujensa puolustamiseen ilman pelkoa työpaikan menettämisestä ja pakotti työnantajat neuvottelemaan ammattiliiton kanssa ja noudattamaan kollektiivisen sopimuksen työehtoja.[3] Vuonna 1935 perustettiin myös liittovaltion Social Security Administration, joka oli alun perin vanhuuseläkelaitos, mutta jota myöhemmin on laajennettu muuhunkin sosiaaliturvaan. Social Security Administration rahoitetaan regressiivisellä palkkaverolla, ja se on edelleen olemassa ja nauttii laajaa suosiota.
Historioitsijat ja taloustieteilijät kiistelevät yhä ohjelman vaikutuksista. Vapaata taloutta puolustavien mielestä Rooseveltin toimet itse asiassa pahensivat lamaa.[5]
Toinen kausi [muokkaa]
Vuonna 1936 Roosevelt valittiin toiselle kaudelle ylivoimaisella äänten enemmistöllä.[1] Toisella kaudella Roosevelt oli toteuttamassa vähimmäispalkan maksamista työntekijöille vuonna 1938. Roosevelt antoi tukensa ammattiliitoille AFL ja CIO. Roosevelt sai rahaa 3,3 miljoonaa dollaria kongressilta yleisiin töihin vuonna 1938. Demokraattien häviö marraskuun 1938 vaaleissa vähensi Rooseveltin mahdollisuutta vaikuttaa lainsäädäntöön. Japanin hyökättyä Kiinaan ja natsi-Saksan voimistuessa vuonna 1938, Roosevelt antoi täyden tukensa Kiinalle ja Britannialle vaikkakin pysyi virallisesti puolueettomana. Hänen tavoitteena oli tehdä Yhdysvalloista ""Demokratian arsenaali", joka voisi tukea liittoutuneita sodan aikana.
| Tämä artikkeli tai sen osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta. Tarkennus: puuttuu |
Kolmas ja neljäs kausi sekä toinen maailmansota [muokkaa]
Vuonna 1940 Roosevelt käynnisti materiaalisen tuen Yhdistyneelle kuningaskunnalle toisessa maailmansodassa.[1] Saman vuoden lopulla hänet valittiin kolmannen kerran presidentiksi vastoin vanhaa kirjoittamatonta sääntöä, jonka mukaan samaa henkilöä ei voitu valita presidentiksi useammaksi kuin kahdeksi kaudeksi. Vuonna 1951 vahvistettu perustuslain XII lisäys rajoitti presidentin kaudet kahteen – tai yhteensä kymmeneen vuoteen, mikäli hän päätyi varapresidenttinä presidentiksi.
Vuonna 1941 Roosevelt antoi yhdessä Winston Churchillin kanssa Atlantin julistuksen, joka vaikutti osaltaan Yhdistyneiden kansakuntien perustamiseen.[6] [7]
Rooseveltin kolmannen presidenttikauden aikana Japani hyökkäsi Pearl Harboriin 7. joulukuuta 1941. Tämän jälkeen Yhdysvallat julisti sodan Japanille, ja vähän myöhemmin myös Saksa julisti sodan Yhdysvalloille, joka näin tuli mukaan toiseen maailmansotaan.
Koska Roosevelt katsoi Neuvostoliitolla olevan tärkeä osuus Natsi-Saksan ja myös Japanin voittamisessa, hän teki muun muassa Jaltan konferenssissa Stalinille huomattavia myönnytyksiä, jotka osaltaan vaikuttivat Neuvostoliiton vaikutusvallan laajenemiseen Euroopassa sodan jälkeen[8]. Toisaalta Roosevelt vaikutti huomattavasti myös Yhdysvaltojen sotilaallisen mahdin voimistumiseen.
Vuonna 1944 Roosevelt valittiin vielä neljännen kerran Yhdysvaltojen presidentiksi. Hänen terveytensä alkoi kuitenkin heiketä, ja hän kuoli kesken presidenttikauden. Uudeksi presidentiksi tuli siihenastinen varapresidentti Harry S. Truman.[9]
Roosevelt oli polion invalidisoima ja joutui siksi liikkumaan pyörätuolilla.[10]
Lapset [muokkaa]
Roosevelt sai puolisonsa Eleanor Rooseveltin kanssa kuusi lasta:[11]
- Anna Eleanor Roosevelt, 1906 – 1975[12]
- James Roosevelt, 1907 - 1991[12]
- Franklin Delano Roosevelt Jr., 1909[12]
- Elliott Roosevelt, 1910 - 1990[12]
- Franklin Delano Roosevelt Jr. 1914-1988[12]
- John Aspinwall Roosevelt, 1916 - 1981[12]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c 32. Franklin D. Roosevelt White House. Viitattu 13.10.2012. (englanniksi)
- ↑ Siracusa, Joseph M&Coleman, David G. (2002) "Depression to Cold War: a history of American history from Herbert Hoover to Ronald Reagan s.22. ISB 978-0-275-97555-5
- ↑ a b c The New Deal History Learning Site. Viitattu 13.10.2012.
- ↑ The 1930's history.com. A&E Television Networks, LLC.. Viitattu 13.10.2012.
- ↑ Robert Higgs: How FDR Made the Depression Worse The Free Market. 1995. Mises Institute. Viitattu 13.10.2012.
- ↑ 1941: Secret meetings seal US-Britain alliance On This Day. BBC. Viitattu 13.10.2012.
- ↑ The Atlantic Charter: Revitalizing the Spirit of the Founding of the United Nations Over Seventy Years Past UN Chronicle. Viitattu 13.10.2012.
- ↑ Otavan iso Fokus, 6. osa (Ra-Su), art. Roosevelt, Franklin, ISBN 951-1-01236-3
- ↑ FDR nominated for unprecedented third term On This Day In History (Jul 18, 1940). history.com / A&E Television Networks, LLC.. Viitattu 13.10.2012.
- ↑ FDR and Polio: Public Life, Private Pain Howard Hughes Medical Institute. Viitattu 13.10.2012.
- ↑ Anna Eleanor Roosevelt The Eleanor Roosevelt Papers. George Washington University. Viitattu 13.10.2012.
- ↑ a b c d e f Eleanor Roosevelt Facts American Presidents History. Viitattu 13.10.2012.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Valkoisen talon sivu Franklin Rooseveltistä (englanniksi)
- Where's FDR when you need him?, The Globe and Mail, Conrad Black
George Washington | John Adams | Thomas Jefferson | James Madison | James Monroe | John Quincy Adams | Andrew Jackson | Martin Van Buren | William Henry Harrison | John Tyler | James Knox Polk | Zachary Taylor | Millard Fillmore | Franklin Pierce | James Buchanan | Abraham Lincoln | Andrew Johnson | Ulysses S. Grant | Rutherford B. Hayes | James Garfield | Chester A. Arthur | Grover Cleveland | Benjamin Harrison | Grover Cleveland | William McKinley | Theodore Roosevelt | William Howard Taft | Woodrow Wilson | Warren G. Harding | Calvin Coolidge | Herbert Hoover | Franklin D. Roosevelt | Harry S. Truman | Dwight D. Eisenhower | John F. Kennedy | Lyndon B. Johnson | Richard Nixon | Gerald Ford | Jimmy Carter | Ronald Reagan | George H. W. Bush | Bill Clinton | George W. Bush | Barack Obama
G. Clinton – Jay – G. Clinton – Lewis – Tompkins – Tayler – D. Clinton – Yates – D. Clinton – Pitcher – Van Buren – Throop – Marcy – Seward – Bouck – Wright – Young – Fish – Hunt – Seymour – Clark – King – Morgan – Seymour – Fenton – Hoffman – J. Adams Dix – Tilden – Robinson – Cornell – Cleveland – Hill – Flower – Morton – Black – T. Roosevelt – Odell – Higgins – Hughes – White – J. Alden Dix – Sulzer – Glynn – Whitman – Smith – Miller – Smith – F. Roosevelt – Lehman – Poletti – Dewey – Harriman – Rockefeller – Wilson – Carey – M. Cuomo – Pataki – Spitzer – Paterson – A. Cuomo
Sivulta puuttuu