Kiinan tasavalta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kiinan tasavalta
中華民國
(Zhōnghuá Mínguó)
Flag of the Republic of China.svg Republic of China National Emblem.svg
lippu vaakuna

Locator map of the ROC Taiwan.svg

Valtiomuoto tasavalta

Presidentti Ma Ying-jeou

Pääkaupunki Taipei1 (2 625 512 as.)

Muita kaupunkeja Uusi-Taipei (3 916 451 as.)
Kaohsiung (1 510 441 as.)
Taichung (1 114 080 as.)
Tainan (751 902 as.)

Pinta-ala
– yhteensä 35 980 km² (sijalla 134)
– josta sisävesiä 2,8 %

Väkiluku (2011) 23 197 947[1] (sijalla 49)
– väestötiheys 640,98 [1] / km²
– väestönkasvu 0,63 % (2005)

Viralliset kielet mandariinikiina, kiina (perinteinen)

Valuutta Uusi Taiwanin dollari (TWD)

BKT (2011) sijalla 19
– yhteensä 876,0 miljardia USD
– per asukas 37720 USD

HDI (2011) 0,882 (sijalla 22)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 1,7 %
– teollisuus 30,9 %
– palvelut 67,4 %

Aikavyöhyke +8
– kesäaika ?

Itsenäisyys
Wuchangin kansannousu
Tunnustettiin

10. lokakuuta 1911
1. tammikuuta 1912

Lyhenne TW

– ajoneuvot: RC
– lentokoneet: B

Kansainvälinen
suuntanumero
+886

Motto ei mottoa

Kansallislaulu 三民主義

1. "Toistaiseksi"; virallisesti pääkaupunki on yhä manner-Kiinassa sijaitseva Nanjing.

Kiinan tasavalta (perinteinen: 中華民國, yksinkertaistettu: 中华民国, Wade-Giles: Chung¹ hua² min² kuo², pinyin: zhōng huá mín guó, zhuyin: ㄓㄨㄥ̄ ㄏㄨㄚ́ ㄇㄧㄣ́ ㄍㄨㄛ́) on lähinnä Taiwanin saarella toimiva valtio Itä-Aasiassa. Epävirallisesti, vaikkakin hyvin yleistyvästi, maasta käytetään nimeä Taiwan.

Vuodesta 1912 vuoteen 1949 "Kiinan tasavalta" tarkoitti valtiota, joka käsitti suurin piirtein nykyisen Kiinan alueen. Kiinan sisällissodan jälkeen tasavallan hallinto pakeni Taiwanin saarelle, jota se on joidenkin Etelä-Kiinan meren saarten lisäksi hallinnut ainoana alueenaan siitä lähtien.

Taiwanin konfliktin vuoksi Kiinan tasavallan itsenäisyys on kiistanalainen, ja suurimmalla osalla valtioista ei ole diplomaattisia suhteita Kiinan tasavallan kanssa. Kiinan kansantasavallan toteuttaman yhden Kiinan politiikan vuoksi vain 23 valtiolla on diplomaattisuhteet maahan, ainoa eurooppalainen valtio on Vatikaani. Manner-Kiinaa hallitsee nykyään Kiinan kansantasavalta. Taiwan ei kuulu Yhdistyneisiin kansakuntiin, jossa sen paikka annettiin Kiinan kansantasavallalle 1971.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan tasavalta perustettiin Qing-dynastian kaatuessa vuonna 1911 Kiinassa. Kiina ajautui kuitenkin pian sisällissotaan eri sotaherrojen välillä.

Taiwanin saari kuului Kiinalle keskiajalta lähtien, mutta joutui vuonna 1895 Japanille. Toisen maailmansodan aikana Japani miehitti osan Manner-Kiinastakin, mutta kun Japani oli hävinnyt sodan, myös Taiwan palautettiin Kiinalle.[2]

Nationalistipuolue Guomindang hallitsi Kiinaa vielä muutamia vuosia toisen maailmansodan jälkeen, mutta maassa vallitsi sisällissota. Vuonna 1949 kommunistit tulivat valtaan Manner-Kiinassa ja perustivat Kiinan kansantasavallan. Tällöin tasavaltalaiset pakenivat Taiwanin saarelle, jota he edelleen pitävät hallinnassaan. Taiwanilla toiminut Kiinan tasavallan hallitus väittää yhä olevansa koko Kiinan laillinen hallitus[2] kun taas kansantasavallan hallitus pitää Taiwania Kiinan yhtenä lääninä ja itseään koko Kiinan, myös Taiwanin laillisena hallituksena.[3]

Kiinan tasavalta oli yksi Yhdistyneiden kansakuntien perustajajäsenistä ja myös yksi turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenmaista. Senkin jälkeen, kun Guomindangin hallitus menetti valtansa Manner-Kiinassa, se edusti 22 vuoden ajan koko Kiinaa YK:ssa, kunnes se vuonna 1971 joutui luovuttamaan paikkansa Kiinan kansantasavallalle.[3]

Kiinan tasavalta on vähitellen demokratisoitunut, ja Guomindang-puolue luovutti lopulta vallan rauhanomaisesti vaaleissa vuonna 2000.[2] Vuoden 2008 parlamenttivaaleissa Taiwanin itsenäiseksi julistamista kannattava Demokraattinen edistyspuolue kärsi vaalitappion ja Guomindang sai 81 paikkaa 113 paikan parlamentista.

Presidentit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:List of Presidents of the Republic of China

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan tasavalta vaatii itselleen alueita kymmeneltä muulta valtiolta.lähde?

Taiwan on käytännössä itsenäinen valtio. Kiinan kansantasavallan tavoin se on katsonut edustavansa myös manner-Kiinaa, joka puolestaan on katsonut edustavansa myös Taiwania. Näkemysero on ollut siis siinä, kumman valtion hallitus on vallanpitäjänä koko Kiinassa.[4] Tämän vastakkainasettelun vuoksi vain harvat maailman valtiot ovat tunnustaneet Taiwanin itsenäisyyden.

Kiinan tasavallan vaatimat alueet ovat osaksi erilaiset kuin Kiinan kansantasavallan ja sen aluevaatimukset ulottuvat muihinkin maihin. Vuoteen 1999 Taiwanilla oli voimassa laki, joka kielsi muunlaisten karttojen, kuin suur-Kiinaa kuvaavien julkaisun. Vasta 2000-luvun alussa maan sisäministeriö myönsi Mongolian valtion hallitsevan ennen Kiinaan kuulunutta Ulko-Mongoliaa ja Ulan Batorin sen pääkaupungiksi. Sittemmin maiden välille on solmittu kaupalliset suhteet.[5]

Poliittisesti ja taloudellisesti Taiwan ja Kiinan kansantasavalta ovat kuitenkin kulkeneet jo vuosikymmeniä eri suuntiin. Yhdysvallat tasapainoilee kahden valtion välillä. Se pyrkii toisaalta parantamaan suhteitaan Kiinaan, mutta silti sillä on lainsäädännössään Taiwanin puolustamiseen liittyvä laki, ns. Taiwan Relations Act, joka takaa Yhdysvaltojen tuen Taiwanille mahdollisen hyökkäyksen sattuessa.

Taiwan oli 1960-luvulla yksi maailman suurimmista kehitysavun saajista. Etenkin Yhdysvallat tuki voimakkaasti saaren taloudellista ja sotilaallista kehittämistä.[4]

Yhdysvaltain tuella Kiinan tasavalta sai pitää valtiollisen asemansa Kiinan edustajana Yhdistyneissä kansakunnissa (YK) 1949, vaikka tasavaltalaiset olikin ajettu Taiwanille. Muutos tasavallan ulkopolitiikkaan tuli vuonna 1971, kun Taiwan menetti paikkansa YK:ssa ja sen turvallisuusneuvostossa Kiinan kansantasavallalle.[4] Sen jälkeen tasavalta on menettänyt diplomaattisuhteissaan valtiollisen asemansa monien maiden kanssa. Kiinan kansantasavalta ei hyväksy Taiwanin itsenäisyyttä.

Taiwanissa Guomindang kannattaa edelleen ajatusta yhdestä, Kiinan tasavallan hallitsemasta Kiinasta, kun taas 2000–2007 hallinneet liberaalit kannattavat Taiwanin itsenäistymistä manner-Kiinasta erilliseksi valtioksi. Viimeisin Taiwanin tunnustanut valtio on Makedonia.lähde?

Itsenäistymispyrkimyksiä monimutkaistaa myös kansantasavallassa 14. maaliskuuta 2005 voimaan tullut irtautumisenvastainen laki, joka sallii Kiinan käyttää voimakeinoja Taiwanin itsenäistyessä.

Maat, joilla on diplomaattisuhteet Kiinan tasavallan kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suluissa vuosi jolloin diplomaattisuhteet solmittiin. Tähdellä (*) merkityillä mailla on lähetystö Taipeissa.

Afrikka (4 valtiota)


Eurooppa (1 valtio)


Oseania (6 valtiota)


Väli-Amerikka ja Etelä-Amerikka (12 valtiota)

Kiinan tasavallasta Taiwaniksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 Kiinan tasavalta pyysi ensimmäistä kertaa jäsenyyttä Yhdistyneiden kansankuntien yleiskokoukselta nimellä Taiwanin erityistullialue. Hakemusta ei otettu käsiteltäväksi. Aikaisemmin Kiinan tasavalta on pyytänyt jäsenhakemuksensa käsittelyä nimellä Kiinan tasavalta.

Taiwania hallinnut Demokraattinen edistyspuolue ehdotti vuonna 2007 perustuslakia, jossa Kiinan tasavalta korvataan Taiwanilla, jolloin muodostuu mahdollisuus luopua yhden Kiinan politiikasta. [6]

Kiinan kommunistisen puolueen Taiwanin työn toimisto kiistää jyrkästi Taiwanin demokraattinen edistyspuolueen Chen Shuibianin liikkeelle paneman esityksen, jonka mukaan Taiwan on suvereeni valtio.[7] Kiinan tasavallan virallinen näkemys Taiwanista on puhua valtioista "erillisinä poliittisina entiteetteinä, jotka ovat osa samaa maata".[4]

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska Kiinan tasavalta on nimellisesti koko Kiina, se teoreettisella tasolla käsittää samat maakunnat kuin Kiinan kansantasavalta, ja lisäksi lukuisia muiden valtioiden hallinnoimia alueita. Käytännössä tasavaltaan kuuluu kaksi maakuntaa ja viisi itsehallinnollista kuntaa:

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taiwanin saari satelliittikuvassa joulukuussa.
Pääartikkeli: Taiwanin maantiede

Kiinan tasavallan hallitsemista osista merkittävin on Taiwanin saari. Se on osa merenalaista vuorijonoa, jonka korkein kohta on Yu Shan (3 997 m). Saaren keski- ja itäosa ovat vuoristoista seutua, mutta länsiosa on laajaa rannikkotasankoa, jota viljellään tehokkaasti. Sisämaassa on runsaasti ikivihreitä metsiä.[8]

Muita Taiwanille kuuluvia saaria ovat mm. Pescadorit, Kinmen, Matsu ja Wuchiu.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kiinan tasavallan talous

Vaikka Kiinan kansantasavalta ei sallikaan poliittisia yhteyksiä tasavallan kanssa, se ei vastusta kaupallisia yhteyksiä. Niinpä Kiinan tasavalta onkin mm. WTO:n ja APECin jäsen nimellä Taiwanin, Penghun, Kinmenin ja Matsun erillistullialue (台灣、澎湖、金門及馬祖個別關稅領域, Separate Customs Territory of Taiwan, Penghu, Kinmen and Matsu).

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan tasavalta kuuluu maailman tiheimmin asututtuihin maihin, jos minivaltioita ei oteta huomioon. [9] Maan syntyvyys- ja kokonaishedelmällisyysluvut kuuluvat kuitenkin maailman pienimpiin[10][11], joka on herättänyt kasvavaa huolta maan päättäjissä.[12] [13] [14]

Väestöjakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virallisena kielenä olevan mandariinikiinan lisäksi merkittäviä kieliä ovat min-kiina ja hakka-kiina. Etnisistä ryhmistä suurin on han-kiinalaiset, joita on noin 98 % väestöstä. Taiwanin alkuperäisasukkaat ovat malaiji- ja polynesialaiskansojen jälkeläisiä. He asuvat reservaattialueella ja heitä on jäljellä noin 300 000, joka on vajaa kaksi prosenttia väestöstä.[4] Maan väestöstä 35 % on uskonnoltaan buddhalaisia ja 33 % on uskonnoltaan taolaisia, kristittyjen osuus väestöstä jää alle neljän prosentin.[15]

Maan suurimman ulkomaalaisryhmän muodostavat vietnamilaiset, joita maassa on arviolta sata tuhatta.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kiinalainen kulttuuri
Chang Chunin temppeli, Tarokon kansallispuisto.

Uskonnoista buddhalaisia, kungfutselaisia ja taolaisia on väestöstä 93 %, kristittyjä 4,5 % ja muihin uskontoihin kuuluvia 2,5 %. Vuonna 1998 lukutaitoprosentiksi arvioitiin 94.

Juhlapäivät
Pvm Suomalainen nimi Paikallinen nimi Huomautuksia
1. tammikuuta perustamispäivä 開國紀念日 Kiinan tasavallan perustaminen 1. tammikuuta 1912
28. helmikuuta rauhan muistopäivä 和平紀念日 Helmikuun 28. päivän tapaus 1947
5. huhtikuuta hautojenlakaisupäivä 清明節 Tšiang Kai-šekin kuolema 5. huhtikuuta 1975
10. lokakuuta kaksoiskympin päivä 國慶日 Wuchangin kansannousu 10. lokakuuta 1911
Kiinalaisen kalenterin 1. kuun 1. päivä kiinalainen uusivuosi 春節 Kiinalaisen kuukalenterin mukaan
5. kuun 5. päivä lohikäärmeveneiden juhla 端午節 Kiinalaisen kuukalenterin mukaan
Kuukalenterin 8. kuun 15. päivä keskisyksyn juhla 中秋節 Kiinalaisen kuukalenterin mukaan

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b MOI Statistical Information Service http://sowf.moi.gov.tw. Viitattu 31.10.2011.
  2. a b c Taiwan Suomen YK-liitto. Viitattu 14.3.2011.
  3. a b Maatiedosto Kiina: Ulkopolitiikka Suomen ulkoasiainministeriö, Aasian ja Oseanian osasto. Viitattu 14.3.2011.
  4. a b c d e Kimmo Kiljunen: Valtiot ja liput, s. 424. Otava, 2004. ISBN 951-1-18177-7.
  5. http://www.taipeitimes.com/News/taiwan/archives/2002/09/10/167505
  6. Valtapuolue ajaa Taiwaniin uutta perustuslakia 30.9.2007. yle.fi. Viitattu 27.4.2010.
  7. english.cri.cn
  8. Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 162. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.
  9. Population density
  10. Country Comparison : Total fertility rate
  11. Country Comparison: Birth rate
  12. Taiwan ministry turns matchmaker to boost birth-rate
  13. Taiwan's sinking birth rate threatens productivity
  14. Taiwan's birth rate at world record low
  15. International Religious Freedom Report 2006