Kiinan tasavalta

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Maasta käytetään usein myös nimeä Taiwan. Taiwan voi tarkoittaa myös saarta.
中華民國 [zhōng huá mín guó]
 
lippu vaakuna
Valtiomuoto tasavalta
Presidentti Chen Shui-bian
toukokuusta lähtien Ma Ying-jeou
Pääkaupunki Taipei1 (2 625 512 as.)
Muita kaupunkeja Kaohsiung (1 510 441 as.), Taichung (1 114 080 as.), Tainan (751 902 as.)
Pinta-ala
 – josta sisävesiä
35 980 km² (sijalla 134)
2,8 %
Väkiluku (2005)
 – väestötiheys
 – väestönkasvu
22 894 384 (sijalla 48)
636 / km²
0,63 % (2005)
Viralliset kielet mandariinikiina, kiina (perinteinen)
Valuutta Uusi Taiwanin dollari (TWD)
BKT (2005)
 – yhteensä
 – per asukas
sijalla 17
629,9 miljardia USD
27 500 USD
HDI (?)  ? (sijalla ?)
Elinkeinorakenne maatalous 1,7 %,
palvelut 67,4 %,
teollisuus 30,9 % BKT:sta
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC+8
?
Itsenäisyys
Wuchangin kansannousu
Tunnustettiin
 
10. lokakuuta 1911
1. tammikuuta 1912
Lyhenne
Maatunnus
 
TW
ajoneuvot: RC
lentokoneet: B
Kansainvälinen
suuntanumero
+886
Motto ei mottoa
Kansallislaulu 三民主義
1. "Toistaiseksi"; virallisesti pääkaupunki on yhä manner-Kiinassa sijaitseva Nanjing.

Kiinan tasavalta (perinteinen: 中華民國, yksinkertaistettu: 中华民国, Wade-Giles: Chung¹ hua² min² kuo², pinyin: zhōng huá mín guó, zhuyin: ㄓㄨㄥ̄ ㄏㄨㄚ́ ㄇㄧㄣ́ ㄍㄨㄛ́) on lähinnä Taiwanin saarella toimiva valtio Itä-Aasiassa. Epävirallisesti maasta käytetään nimeä Taiwan.

Vuodesta 1912 vuoteen 1949 "Kiinan tasavalta" tarkoitti valtiota, joka käsitti suurin piirtein nykyisen Kiinan alueen. Kiinan sisällissodan jälkeen tasavallan hallinto pakeni Taiwanin saarelle, jota se on joidenkin Etelä-Kiinan meren saarten lisäksi hallinnut ainoana alueenaan siitä lähtien.

Taiwanin konfliktin vuoksi Kiinan tasavallan itsenäisyys on kiistanalainen, ja suurin osa valtioista pitää aluetta manner-Kiinalle kuuluvana. Vain 23 valtiolla on diplomaattisuhteet maahan, ainoa eurooppalainen valtio on Vatikaani. Manner-Kiinaa hallitsee nykyään Kiinan kansantasavalta.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Kiinan tasavalta perustettiin Qing-dynastian kaatuessa vuonna 1911 Kiinassa. Kiina ajautui kuitenkin pian sisällissotaan eri sotaherrojen välillä. Nationalistipuolue Guomindang onnistui luomaan hieman yhtenäisyyttä, mutta kommunistien vallankumous 1949 ajoi tasavaltalaiset Taiwanin saarelle. Manner-Kiinan hallitus pitää itseään Taiwanin laillisena hallituksena. Tasavalta on vähitellen demokratisoitunut ja Guomindang-puolue luovutti lopulta vallan rauhanomaisesti vaaleissa vuonna 2000.

Vuoden 2008 parlamenttivaaleissa Taiwanin itsenäiseksi julistamista kannattava Demokraattinen edistyspuolue kärsi vaalitappion ja Guomindang sai 81 paikkaa 113 paikan parlamentista.

[muokkaa] Politiikka

Kiinan tasavalta vaatii itselleen alueita kymmeneltä muulta valtioltalähde?
Kiinan tasavalta vaatii itselleen alueita kymmeneltä muulta valtioltalähde?

Taiwan on käytännössä itsenäinen valtio. Kiinan kansantasavallan tavoin se on katsonut edustavansa myös manner-Kiinaa, joka puolestaan on katsonut edustavansa myös Taiwania. Näkemysero on ollut siis siinä, kumman valtion hallitus on vallanpitäjänä koko Kiinassa.[1] Tämän vastakkainasettelun vuoksi vain harvat maailman valtiot ovat tunnustaneet Taiwanin itsenäisyyden.

Poliittisesti ja taloudellisesti Taiwan ja Kiinan kansantasavalta ovat kuitenkin kulkeneet jo vuosikymmeniä eri suuntiin. Yhdysvallat tasapainoilee kahden valtion välillä. Se pyrkii toisaalta parantamaan suhteitaan Kiinaan, mutta silti sillä on lainsäädännössään Taiwanin puolustamiseen liittyvä laki, ns. Taiwan Relations Act, joka takaa Yhdysvaltojen tuen Taiwanille mahdollisen hyökkäyksen sattuessa.

Taiwan oli 1960-luvulla yksi maailman suurimmista kehitysavun saajista. Etenkin Yhdysvallat tukivat voimakkaasti saaren taloudellista ja sotilaallista kehittämistä.[1]

Yhdysvaltain tuella Kiinan tasavalta sai pitää valtiollisen asemansa Kiinan edustajana YK:ssa 1949, vaikka tasavaltalaiset olikin ajettu Taiwanille. Muutos tasavallan ulkopolitiikkaan tuli vuonna 1971, kun Taiwan menetti paikkansa YK:ssa ja sen turvallisuusneuvostossa Kiinan kansantasavallalle.[1]. Sen jälkeen tasavalta on menettänyt diplomaattisuhteissaan valtiollisen asemansa monien maiden kanssa. Kiinan kansantasavalta ei hyväksy Taiwanin itsenäisyyttä.

Taiwanissa Guomindang kannattaa edelleen ajatusta yhdestä, Kiinan tasavallan hallitsemasta Kiinasta, kun taas 2000–2007 hallinneet liberaalit kannattavat Taiwanin itsenäistymistä manner-Kiinasta erilliseksi valtioksi. Taiwanin puolustamiseen Kiinan kansantasavallalta sitoutunut Yhdysvallat ei kannata Taiwanin itsenäisyyttä.lähde? Viimeisin Taiwanin tunnustanut valtio on Makedonia.

Itsenäistymispyrkimyksiä monimutkaistaa myös kansantasavallassa 14. maaliskuuta 2005 voimaan tullut irtautumisenvastainen laki, joka sallii Kiinan käyttää voimakeinoja Taiwanin itsenäistyessä.

[muokkaa] Maat joilla on diplomaattisuhteet Kiinan tasavallan kanssa

Suluissa vuosi jolloin diplomaattisuhteet solmittiin. * varustetuilla mailla on lähetystö Taipeissa.

Afrikka (4 valtiota)


Eurooppa (1 valtio)


Oseania (6 valtiota)


Väli-Amerikka ja Etelä-Amerikka (12 valtiota)

[muokkaa] Kiinan tasavallasta Taiwaniksi

2007 Kiinan tasavalta ensimmäistä kertaa pyysi jäsenyyttä Yhdistyneiden kansankuntien yleiskokoukselta nimellä Taiwan. Hakemusta ei otettu käsiteltäväksi. Aikaisemmin Kiinan tasavalta on pyytänyt jäsenhakemuksensa käsittelyä nimellä Kiinan tasavalta.

Taiwanin hallituksen puolue on ehdottanut perustuslakia, jossa Kiinan tasavalta korvataan Taiwanilla, jolloin muodostuu mahdollisuus luopua yhden Kiinan politiikka-nimisestä käytännöstä. [2]

Kiinan kommunistisen puolueen Taiwanin työn toimisto kiistää jyrkästi Taiwanin demokraattinen edistyspuolueen Chen Shuibianin liikkelle paneman esityksen, jonka mukaan Taiwan on suvereeni valtio.[3] Kiinan tasavallan virallinen näkemys Taiwanista on puhua valtioista "erillisinä poliittisina entiteetteinä, jotka ovat osa samaa maata".[1]

[muokkaa] Provinssit

Koska Kiinan tasavalta on nimellisesti koko Kiina, se teoreettisella tasolla käsittää samat provinssit kuin Kiinan kansantasavalta, ja lisäksi lukuisia muiden valtioiden hallinnoimia alueita. Käytännössä tasavaltaan kuuluu kaksi provinssia ja kaksi itsehallinnollista kuntaa:

[muokkaa] Maantiede

Taiwanin saari satelliittikuvassa joulukuussa
Taiwanin saari satelliittikuvassa joulukuussa

Kiinan tasavallan hallitsemista osista merkittävin on Taiwanin saari. Se on osa merenalaista vuorijonoa, jonka korkein kohta on Yu Shan (3 997 m). Saaren keski- ja itäosa ovat vuoristoista seutua, mutta länsiosa on laajaa rannikkotasankoa, jota viljellään tehokkaasti. Sisämaassa on runsaasti ikivihreitä metsiä.[4]

[muokkaa] Talous

Pääartikkeli: Kiinan tasavallan talous

Vaikka Kiinan kansantasavalta ei sallikaan poliittisia yhteyksiä tasavallan kanssa, se ei vastusta kaupallisia yhteyksiä. Niinpä Kiinan tasavalta onkin mm. WTO:n ja APECin jäsen nimellä Taiwanin, Penghun, Kinmenin ja Matsun erillistullialue (台灣、澎湖、金門及馬祖個別關稅領域, Separate Customs Territory of Taiwan, Penghu, Kinmen and Matsu).

[muokkaa] Väestöjakauma

Virallisena kielenä olevan mandariinikiinan lisäksi merkittäviä kieliä ovat min-kiina ja hakka-kiina. Etnisistä ryhmistä suurin on han-kiinalaiset, joita on noin 98 % väestöstä. Taiwanin alkuperäisasukkaat ovat malaiji- ja polynesialaiskansojen jälkeläisiä. He asuvat reservaattialuella ja heitä on jäljellä noin 300 000, joka on vajaa 2% väestöstä.[1]

[muokkaa] Kulttuuri

Uskonnoista buddhalaisia, kungfutselaisia ja taolaisia on väestöstä 93 %, kristittyjä 4,5 % ja muihin uskontoihin kuuluvia 2,5 %. Vuonna 1998 lukutaitoprosentiksi arvioitiin 94.

Juhlapäivät
Pvm Suomalainen nimi Paikallinen nimi Huomautuksia
1. tammikuuta Perustamispäivä 開國紀念日 Kiinan tasavallan perustaminen 1. tammikuuta 1912
28. helmikuuta Rauhan muistopäivä 和平紀念日 Helmikuun 28. päivän tapaus 1947
5. huhtikuuta Hautojenlakaisupäivä 清明節 Tšiang Kai-šekin kuolema 5. huhtikuuta 1975
10. lokakuuta Kaksoiskympin päivä 國慶日 Wuchangin kansannousu 10. lokakuuta 1911
Kiinalaisen kalenterin 1. kuun 1. päivä Kiinalainen uusivuosi 春節 Kiinalaisen kuukalenterin mukaan
5. kuun 5. päivä Lohikäärmeveneiden juhla 端午節 Kiinalaisen kuukalenterin mukaan
Kuukalenterin 8. kuun 15. päivä Keskisyksyn juhla 中秋節 Kiinalaisen kuukalenterin mukaan

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 Kimmo Kiljunen: Valtiot ja liput, s. 424. Otava, 2004. ISBN 951-1-18177-7.
  2. yle.fi
  3. english.cri.cn
  4. Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 162. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.

Henkilökohtaiset työkalut