Kiinan tasavalta

中華民國 Zhōnghuá Mínguó Kiinan tasavalta
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Ma Ying-jeou
Pääkaupunki	Taipei1 (2 625 512 as.)
Muita kaupunkeja	Uusi-Taipei (3 916 451 as.) Kaohsiung (1 510 441 as.) Taichung (1 114 080 as.) Tainan (751 902 as.)
Pinta-ala
– yhteensä	35 980 km² (sijalla 134)
– josta sisävesiä	2,8 %
Väkiluku (2011)	23 197 947 (sijalla 49)
– väestötiheys	640,98 / km²
– väestönkasvu	0,63 % (2005)
Viralliset kielet	mandariinikiina, kiina (perinteinen)
Valuutta	Uusi Taiwanin dollari (TWD)
BKT (2011)	sijalla 19
– yhteensä	876,0 miljardia USD
– per asukas	37720 USD
HDI (2011)	0,882 (sijalla 22)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	1,7 %
– teollisuus	30,9 %
– palvelut	67,4 %
Aikavyöhyke	+8
– kesäaika	?
Itsenäisyys Wuchangin kansannousu Tunnustettiin	10. lokakuuta 1911 1. tammikuuta 1912
Lyhenne	TW
– ajoneuvot:	RC
– lentokoneet:	B
Kansainvälinen suuntanumero	+886
Motto	ei mottoa
Kansallislaulu	三民主義
1. "Toistaiseksi"; virallisesti pääkaupunki on yhä manner-Kiinassa sijaitseva Nanjing.

Kiinan tasavalta (perinteinen: 中華民國, yksinkertaistettu: 中华民国, Wade-Giles: Chung¹ hua² min² kuo², pinyin: zhōng huá mín guó, zhuyin: ㄓㄨㄥ̄ ㄏㄨㄚ́ ㄇㄧㄣ́ ㄍㄨㄛ́) on lähinnä Taiwanin saarella toimiva valtio Itä-Aasiassa. Epävirallisesti; vaikkakin hyvin yleistyvästi, maasta käytetään nimeä Taiwan.

Vuodesta 1912 vuoteen 1949 "Kiinan tasavalta" tarkoitti valtiota, joka käsitti suurin piirtein nykyisen Kiinan alueen. Kiinan sisällissodan jälkeen tasavallan hallinto pakeni Taiwanin saarelle, jota se on joidenkin Etelä-Kiinan meren saarten lisäksi hallinnut ainoana alueenaan siitä lähtien.

Taiwanin konfliktin vuoksi Kiinan tasavallan itsenäisyys on kiistanalainen, ja suurimmalla osalla valtioista ei ole diplomaattisia suhteita Kiinan tasavallan kanssa. Kiinan kansantasavallan toteuttaman yhden Kiinan politiikan vuoksi vain 23 valtiolla on diplomaattisuhteet maahan, ainoa eurooppalainen valtio on Vatikaani. Manner-Kiinaa hallitsee nykyään Kiinan kansantasavalta. Taiwan ei kuulu Yhdistyneisiin kansakuntiin, jossa sen paikka annettiin Kiinan kansantasavallalle 1971.

Historia

Pääartikkelit: Kiinan tasavallan historia ja Kiinan historia

Kiinan tasavalta perustettiin Qing-dynastian kaatuessa vuonna 1911 Kiinassa. Kiina ajautui kuitenkin pian sisällissotaan eri sotaherrojen välillä.

Taiwanin saari kuului Kiinalle keskiajalta lähtien, mutta joutui vuonna 1895 Japanille. Toisen maailmansodan aikana Japani miehitti osan Manner-Kiinastakin, mutta kun Japani oli hävinnyt sodan, myös Taiwan palautettiin Kiinalle.

Nationalistipuolue Guomindang hallitsi Kiinaa vielä muutamia vuosia toisen maailmansodan jälkeen, mutta maassa vallitsi sisällissota. Vuonna 1949 kommunistit tulivat valtaan Manner-Kiinassa ja perustivat Kiinan kansantasavallan. Tällöin tasavaltalaiset pakenivat Taiwanin saarelle, jota he edelleen pitivät hallinnassaan. Taiwanilla toiminut Kiinan tasavallan hallitus väitti yhä olevansa koko Kiinan laillinen hallitus kun taas kansantasavallan hallitus pitää Taiwania Kiinan maakuntana ja itseään koko Kiinan, myös Taiwanin laillisena hallituksena.

Kiinan tasavalta oli yksi Yhdistyneiden kansakuntien perustajajäsenistä ja myös yksi turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenmaista. Senkin jälkeen, kun Guomindangin hallitus menetti valtansa Manner-Kiinassa, se edusti 22 vuoden ajan koko Kiinaa YK:ssa, kunnes se vuonna 1971 joutui luovuttamaan paikkansa Kiinan kansantasavallalle.

Kiinan tasavalta on vähitellen demokratisoitunut, ja Guomindang-puolue luovutti lopulta vallan rauhanomaisesti vaaleissa vuonna 2000. Vuoden 2008 parlamenttivaaleissa Taiwanin itsenäiseksi julistamista kannattava Demokraattinen edistyspuolue kärsi vaalitappion ja Guomindang sai 81 paikkaa 113 paikan parlamentista.

Politiikka

Pääartikkeli: Kiinan tasavallan politiikka

Kiinan tasavalta vaatii itselleen alueita kymmeneltä muulta valtiolta.

Taiwan on käytännössä itsenäinen valtio. Kiinan kansantasavallan tavoin se on katsonut edustavansa myös manner-Kiinaa, joka puolestaan on katsonut edustavansa myös Taiwania. Näkemysero on ollut siis siinä, kumman valtion hallitus on vallanpitäjänä koko Kiinassa. Tämän vastakkainasettelun vuoksi vain harvat maailman valtiot ovat tunnustaneet Taiwanin itsenäisyyden.

Kiinan tasavallan vaatimat alueet ovat osaksi erilaiset kuin Kiinan kansantasavallan ja sen aluevaatimukset ulottuvat muihinkin maihin. Vuoteen 1999 Taiwanilla oli voimassa laki, joka kielsi muunlaisten karttojen, kuin suur-Kiinaa kuvaavien julkaisun. Vasta 2000-luvun alussa maan sisäministeriö myönsi Mongolian valtion hallitsevan ennen Kiinaan kuulunutta Ulko-Mongoliaa ja Ulan Batorin sen pääkaupungiksi. Sittemmin maiden välille on solmittu kaupalliset suhteet.

Poliittisesti ja taloudellisesti Taiwan ja Kiinan kansantasavalta ovat kuitenkin kulkeneet jo vuosikymmeniä eri suuntiin. Yhdysvallat tasapainoilee kahden valtion välillä. Se pyrkii toisaalta parantamaan suhteitaan Kiinaan, mutta silti sillä on lainsäädännössään Taiwanin puolustamiseen liittyvä laki, ns. Taiwan Relations Act, joka takaa Yhdysvaltojen tuen Taiwanille mahdollisen hyökkäyksen sattuessa.

Taiwan oli 1960-luvulla yksi maailman suurimmista kehitysavun saajista. Etenkin Yhdysvallat tuki voimakkaasti saaren taloudellista ja sotilaallista kehittämistä.

Yhdysvaltain tuella Kiinan tasavalta sai pitää valtiollisen asemansa Kiinan edustajana Yhdistyneissä kansakunnissa (YK) 1949, vaikka tasavaltalaiset olikin ajettu Taiwanille. Muutos tasavallan ulkopolitiikkaan tuli vuonna 1971, kun Taiwan menetti paikkansa YK:ssa ja sen turvallisuusneuvostossa Kiinan kansantasavallalle. Sen jälkeen tasavalta on menettänyt diplomaattisuhteissaan valtiollisen asemansa monien maiden kanssa. Kiinan kansantasavalta ei hyväksy Taiwanin itsenäisyyttä.

Taiwanissa Guomindang kannattaa edelleen ajatusta yhdestä, Kiinan tasavallan hallitsemasta Kiinasta, kun taas 2000–2007 hallinneet liberaalit kannattavat Taiwanin itsenäistymistä manner-Kiinasta erilliseksi valtioksi. Viimeisin Taiwanin tunnustanut valtio on Makedonia.^lähde?

Itsenäistymispyrkimyksiä monimutkaistaa myös kansantasavallassa 14. maaliskuuta 2005 voimaan tullut irtautumisenvastainen laki, joka sallii Kiinan käyttää voimakeinoja Taiwanin itsenäistyessä.

Maat, joilla on diplomaattisuhteet Kiinan tasavallan kanssa

Suluissa vuosi jolloin diplomaattisuhteet solmittiin. Tähdellä (*) merkityillä mailla on lähetystö Taipeissa.

Afrikka (4 valtiota) Burkina Faso* (1994) Gambia* (1995) São Tomé ja Príncipe* (1997) Swazimaa* (1968) Eurooppa (1 valtio) Vatikaani* (1942) Oseania (6 valtiota) Kiribati (2003) Marshallsaaret* (1998) Nauru (1980–2002, 2005) Palau* (1999) Salomonsaaret* (1983) Tuvalu (1979)

Väli-Amerikka ja Etelä-Amerikka (12 valtiota) Belize* (1989) Dominikaaninen tasavalta* (1957) El Salvador* (1961) Guatemala* (1960) Haiti* (1956) Honduras* (1965) Nicaragua* (1990) Panama* (1954) Paraguay* (1957) Saint Kitts ja Nevis* (1983) Saint Lucia (1984–1997, 2007) Saint Vincent ja Grenadiinit (1981)

Kiinan tasavallasta Taiwaniksi

Vuonna 2007 Kiinan tasavalta pyysi ensimmäistä kertaa jäsenyyttä Yhdistyneiden kansankuntien yleiskokoukselta nimellä Taiwan. Hakemusta ei otettu käsiteltäväksi. Aikaisemmin Kiinan tasavalta on pyytänyt jäsenhakemuksensa käsittelyä nimellä Kiinan tasavalta.

Taiwania hallinnut Demokraattinen edistyspuolue ehdotti vuonna 2007 perustuslakia, jossa Kiinan tasavalta korvataan Taiwanilla, jolloin muodostuu mahdollisuus luopua yhden Kiinan politiikasta.

Kiinan kommunistisen puolueen Taiwanin työn toimisto kiistää jyrkästi Taiwanin demokraattinen edistyspuolueen Chen Shuibianin liikkeelle paneman esityksen, jonka mukaan Taiwan on suvereeni valtio. Kiinan tasavallan virallinen näkemys Taiwanista on puhua valtioista "erillisinä poliittisina entiteetteinä, jotka ovat osa samaa maata".

Hallinnollinen jako

Pääartikkeli: Kiinan tasavallan alueellinen hallinto

Koska Kiinan tasavalta on nimellisesti koko Kiina, se teoreettisella tasolla käsittää samat maakunnat kuin Kiinan kansantasavalta, ja lisäksi lukuisia muiden valtioiden hallinnoimia alueita. Käytännössä tasavaltaan kuuluu kaksi maakuntaa ja viisi itsehallinnollista kuntaa:

• Taiwanin maakunta (kokonaisuudessaan)
  • 17 piirikuntaa
  • 3 piirikuntatason kaupunkia
• Fujianin maakunta (pieneltä osin, pääosin Kansantasavaltaa)
  • kaksi piirikuntaa
• Viisi itsehallinnollista kuntaa
  • Kaohsiung
  • Taichung
  • Tainan
  • Taipei
  • Uusi-Taipei

Maantiede

Taiwanin saari satelliittikuvassa joulukuussa.

Pääartikkeli: Kiinan tasavallan maantiede, Kiinan maantiede

Kiinan tasavallan hallitsemista osista merkittävin on Taiwanin saari. Se on osa merenalaista vuorijonoa, jonka korkein kohta on Yu Shan (3 997 m). Saaren keski- ja itäosa ovat vuoristoista seutua, mutta länsiosa on laajaa rannikkotasankoa, jota viljellään tehokkaasti. Sisämaassa on runsaasti ikivihreitä metsiä.

Muita Taiwanille kuuluvia saaria ovat mm. Pescadorit, Kinmen, Matsu ja Wuchiu.

Talous

Pääartikkeli: Kiinan tasavallan talous

Vaikka Kiinan kansantasavalta ei sallikaan poliittisia yhteyksiä tasavallan kanssa, se ei vastusta kaupallisia yhteyksiä. Niinpä Kiinan tasavalta onkin mm. WTO:n ja APECin jäsen nimellä Taiwanin, Penghun, Kinmenin ja Matsun erillistullialue (台灣、澎湖、金門及馬祖個別關稅領域, Separate Customs Territory of Taiwan, Penghu, Kinmen and Matsu).

Väestö

Kiinan tasavalta kuuluu maailman tiheimmin asututtuihin maihin, jos minivaltioita ei oteta huomioon. Maan syntyvyys- ja kokonaishedelmällisyysluvut kuuluvat kuitenkin maailman pienimpiin, joka on herättänyt kasvavaa huolta maan päättäjissä.

Väestöjakauma

Virallisena kielenä olevan mandariinikiinan lisäksi merkittäviä kieliä ovat min-kiina ja hakka-kiina. Etnisistä ryhmistä suurin on han-kiinalaiset, joita on noin 98 % väestöstä. Taiwanin alkuperäisasukkaat ovat malaiji- ja polynesialaiskansojen jälkeläisiä. He asuvat reservaattialueella ja heitä on jäljellä noin 300 000, joka on vajaa kaksi prosenttia väestöstä. Maan väestöstä 35 % on uskonnoltaan buddhalaisia ja 33 % on uskonnoltaan taolaisia, kristittyjen osuus väestöstä jää alle neljän prosentin.

Maan suurimman ulkomaalaisryhmän muodostavat vietnamilaiset, joita maassa on arviolta sata tuhatta.

Kulttuuri

Pääartikkelit: Kiinan kulttuuri ja Taiwanin kulttuuri

Chang Chunin temppeli, Tarokon kansallispuisto.

Uskonnoista buddhalaisia, kungfutselaisia ja taolaisia on väestöstä 93 %, kristittyjä 4,5 % ja muihin uskontoihin kuuluvia 2,5 %. Vuonna 1998 lukutaitoprosentiksi arvioitiin 94.

Juhlapäivät

Pvm	Suomalainen nimi	Paikallinen nimi	Huomautuksia
1. tammikuuta	perustamispäivä	開國紀念日	Kiinan tasavallan perustaminen 1. tammikuuta 1912
28. helmikuuta	rauhan muistopäivä	和平紀念日	Helmikuun 28. päivän tapaus 1947
5. huhtikuuta	hautojenlakaisupäivä	清明節	Tšiang Kai-šekin kuolema 5. huhtikuuta 1975
10. lokakuuta	kaksoiskympin päivä	國慶日	Wuchangin kansannousu 10. lokakuuta 1911
Kiinalaisen kalenterin 1. kuun 1. päivä	kiinalainen uusivuosi	春節	Kiinalaisen kuukalenterin mukaan
5. kuun 5. päivä	lohikäärmeveneiden juhla	端午節	Kiinalaisen kuukalenterin mukaan
Kuukalenterin 8. kuun 15. päivä	keskisyksyn juhla	中秋節	Kiinalaisen kuukalenterin mukaan

Katso myös

• Kiina
• Kiinan kieli
• Kiinan dynastiat
• Taiwan

Lähteet

Aasian valtiot