Palau

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Palaun tasavalta
Belu'uera Belau
Palaun lippu Palaun vaakuna
lippu vaakuna

Palaun sijainti

Valtiomuoto tasavalta

Presidentti Johnson Toribiong

Pääkaupunki Ngerulmud

Pinta-ala
– yhteensä 459[1] km² (sijalla 197)
– josta sisävesiä ei merkittävästi

Väkiluku (2010) 20 879[1] (sijalla 219)
– väestötiheys 44 / km²
– väestönkasvu 0,374[1] % (2010)

Viralliset kielet palaun kieli, englannin kieli, japanin kieli (Angaurssa)

Valuutta Yhdysvaltain dollari (USD)

BKT (2008) sijalla 219
– yhteensä 164 miljoonaa USD (PPP)[1]
– per asukas 8 100 USD

HDI (2003) ? (sijalla ?)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 6,2[1] %
– teollisuus 18[1] %
– palvelut 81,8[1] %

Aikavyöhyke +9
– kesäaika ei käytössä

Itsenäisyys
USA:n hallitsemasta Yhdistyneiden kansakuntien huoltohallintoalueesta

1. lokakuuta 1994

Lyhenne PW

Kansainvälinen
suuntanumero
+680

Motto Rainbow's End (Sateenkaaren pää)

Kansallislaulu Belau loba klisiich er a kelulul

Palaun tasavalta eli Palau Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys? (myös kirjoitusasua Belau käytetään) on saarivaltio Tyynellä valtamerellä, Filippiinienmeren etelälaidalla, noin 500 kilometriä Filippiineiltä itään. Sen pääkaupunki on Ngerulmud. Palau on osa Mikronesiaa ja koostuu kuudesta saariryhmästä, joihin kuuluu yhteensä yli kolmesataa saarta. Maa itsenäistyi vuonna 1994, joten se on yksi maailman nuorimmista valtioista.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palaun kartta
Palaun saaristoa
Palaun saaristo on muodostunut kalkkikivestä

Palau muodostuu kahdeksasta pääsaaresta ja 250 pienemmästä saaresta.[2] Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 459 km2.[1] Palaun merkittävimmät saaret ovat Angaur, Babeldaob, Koror ja Peleliu, jotka sijaitsevat samalla riutalla. Noin kaksi kolmannesta väestöstä asuu Kororilla. Näiden pohjoispuolella sijaitsee Kayangelin atolli.

Palaulla vallitsee trooppinen ilmasto. Vuosittainen keskilämpötila on noin 27 astetta. Sadekausi on toukokuusta marraskuuhun.[3]Saari ei ole varsinaisella taifuunien reitillä, mutta silloin tällöin hirmumyrskyt ulottuvat sinnekin.[4]

Palaulla on Mikronesian monipuolisin luonto, johon on vaikuttanut Uuden-Guinean ja Filippiinien läheisyys. Maanisäkkäitä on vain kaksi lepakkolajia. Yksi sammakko, kuusi gekkoa, kolme skinkkiä ja yksi käärme ovat kotoperäisiä. Suolaisen veden suistokrokotiili on Palaulla rauhoitettu.[5]

Sukeltaminen on Palaulla suosittua, sillä siellä on paljon vedenalaista nähtävää: koralliriuttoja, jyrkänteitä, luolia, laivahylkyjä ja järvi, jossa elää miljoonia sykkiviä meduusoita.[6] Merialueilla on arvioitu elävän yli kymmenentuhatta eliölajia, joihin kuuluu 300 sienieläinlajia, 185 merietanaa, 350 kivikorallia, yli 200 pehmystkorallia ja 1 300 kalalajia. Maailman kymmenestä jättiläissimpukkalajista seitsemää tavataan Palaulla. Koralliriuttojen ja kovapohjaisten alueiden yhteispinta-ala on 892 km2. Suurinta saariryhmää suojaa valliriutta varsinkin sen länsipuolella. Korallien vaaleneminen on ollut ongelmana joillakin riutoilla.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palau on todennäköisesti asutettu noin 2500 eaa. Ensimmäisten asukkaiden arvellaan tulleen lähinnä Filippiineiltä, Indonesiasta, Uudesta-Guineasta ja Polynesiasta. Ensimmäisenä eurooppalaisista paikalle saapui espanjalainen Ruy López de Villalobos vuonna 1543. Espanja julisti saaret omikseen vuonna 1686.[7] Ensimmäiset asukkaiksi tai kauppakumppaneiksi pyrkineet eurooppalaiset olivat kuitenkin brittejä 1700-luvun loppupuolella. Vuonna 1783 saarille saapui englantilainen kapteeni Henry Wilson.[8] Hän nimesi alueen Pelew-saariksi.

Saksa miehitti osan Palauta vuonna 1885. Vuonna 1899 Espanja myi saaret Saksalle. Ensimmäisessä maailmansodassa Japani miehitti saaret ja sai mandaatin niiden hallintaan aina toiseen maailmansotaan saakka, jolloin Yhdysvallat otti saaret haltuunsa.[8]

Yhdysvallat hallitsi Palauta osana Tyynenmeren saarten huoltohallintoaluetta ("Trust Territory of the Pacific Islands"). Vuonna 1979 palaulaiset äänestivät Mikronesian liittovaltioon liittymistä vastaan ja päättivät sen sijaan itsenäistyä. 1981 Palausta muodostettiin autonominen tasavalta presidentti Haruo Remeliikin johdolla. Remeliik murhattiin 1985, jolloin presidentiksi tuli Thomas Remengesau. Tätä seurasi presidenttinä vuosina 1989–1993 Ngiratkel Etpison. Pitkän siirtymäkauden jälkeen itsenäisyys saavutettiin 1994. Presidenttinä vuosina 1994–2001 toimi Kuniwo Nakamura, jota seurasi Tommy Remengesau. Vuonna 2008 presidentiksi valittiin maan entinen Taiwanin suurlähettiläs Johnson Toribiong.[8]

Lokakuussa 2009 Palauhun asetui kuusi Guantanamosta vapautettua uiguuria. Tammikuussa 2010 Yhdysvallat avusti Palauta 250 miljoonalla dollarilla. Presidentti ei myönnä avustuksen ja uiguurien välillä oleen mitään yhteyttä.[8]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palaun presidentti toimii sekä valtionpäämiehenä että hallituksen johtajana. Presidentti valitaan vaalein joka neljäs vuosi. Nykyinen presidentti Johnson Toribiong astui virkaansa Tommy Remengesaun seuraajana tammikuussa 2009. Hänen varapresidenttinään on Kerai Mariur.[2]

Palaun kansalliskongressi, Olbiil era Kelulau, on kaksikamarinen. Edustajat molempiin kongressin huoneisiin valitaan vaalein. Senaattiin kuuluu kolmetoista ja edustajainhuoneeseen kuusitoista jäsentä, yksi jokaisesta osavaltiosta.[2]

Osavaltiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palaun 16 osavaltiota

Palau on jaettu 16 osavaltioon. Suluissa on niiden asukasluku vuonna 2005.[9]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talouden peruspilarit ovat matkailu, maanviljely omiin tarpeisiin sekä kalastus. Valtio on suuri työllistäjä ja saa raha-apua Yhdysvalloilta.[1]

Ostovoimakorjattu bruttokansantuote henkeä kohti vuonna 2008 oli 8600 dollaria, kun Filippiineillä ja Indonesiassa tulo oli alle puolet siitä.[10]

Merkittävimmät luonnonvarat ovat puu, kala, kaivannaiset kuten kulta. Merkittävimmät vientituotteet ovat äyriäiset, tonnikala ja kopra.[1]

Palaulla on kolme lentokenttää. Kororissa toimii maan ainoa varsinainen satama.[1] Saarilla ei ole julkista liikennettä, mutta kävelijä saa usein kyydin. Saarten välillä liikutaan yksityisillä pikaveneillä. Valtio järjestää venekyytejä muilta saarilta Kororille.[11]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 Palaun väkiluvuksi arvioitiin 20 879.[1] Selvästi suurin väestöryhmä (yli 70 %) on alkuperäiset palaulaiset, jotka ovat pääosin mikronesialaisia. Suurin vähemmistöryhmä on pääosin Filippiineiltä tulleet aasialaiset, eurooppalaistakin väestöä saarilla on. Noin kaksi kolmasosaa väestöstä on kristittyjä, pääosin katolilaisia, monet muut harjoittavat paikallista uskontoa nimeltä modekngei. Noin 16% ei ilmoittanut mitään uskontoa vuoden 2000 väestönlaskennassa.[1]

Viralliset kielet ovat englanti ja palau, paitsi kolmessa osavaltiossa, joissa paikallinen kieli on virallisessa asemassa palaun sijasta. Angaurilla myös japani on virallinen kieli.[1]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettu Palaun arkkitehtuurin piirre ovat bai-nimiset kylän kokoontumistalot. Perinteinen ruokavalio muodostuu proteeinista, yleensä kalasta, jota hankkivat miehet, ja hiilihydraateista, kuteen taarosta, tapiokasta tai riisistä, jonka hankkiminen on naisten asia. Eri suvuilla ja klaaneilla on ollut omia ruokatabujaan, ja tiettyjen ruoka-aineiden lahjoittaminen on liittynyt elämän muutoskohtiin kuten uuden talon valmistumiseen.[12]

Palaun kansallislaulu on ”Belau rekid”, jonka sävelsi Ymesei O. Ezekiel. Siitä käytetään myös nimitystä ”Belau loba klisiich er a kelulul”, jotka ovat laulun ensimmäiset sanat.[13]

Palaulaiseen musiikkiin on aikojen saatossa tullut vaikutteita muun muassa japanilaisesta musiikkikulttuurista. Populaarimusiikin esittäjiin kuuluu muun muassa IN-X-ES.[14]

Palaulaisia sanomalehtiä ovat Tia Belau ja Palau Horizon sekä Roureur Belau.[15]

Palau on osallistunut olympialaisiin vuodesta 2000 noin viiden urheilijan joukkueella, mutta ei ole koskaan voittanut mitaleja.[16]

Paikalliset juhlapäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pvm Suomalainen nimi
1. tammikuuta Uudenvuodenpäivä
15. maaliskuuta Nuorison päivä
5. toukokuuta Eläkeläisten päivä
1. kesäkuuta Presidentin päivä
9. heinäkuuta Perustuslain päivä
Syyskuun 1. maanantai Työn päivä
1. lokakuuta Itsenäisyyspäivä
24. lokakuuta YK:n päivä
Marraskuun viimeinen torstai Kiitospäivä
25. joulukuuta Joulupäivä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n The World Factbook: Palau CIA. (englanniksi)
  2. a b c Background Note: Palau US Department of State (englanniksi)
  3. Country guide Palau BBC Weather
  4. a b The Republic of Palau (Belau) Coris Ecosystem Essays NOAA
  5. Palau tropical moist forests WWF
  6. Palau Lonely Planet
  7. Early History Seventh-day Adventist church
  8. a b c d Timeline: Palau BBC News
  9. Palau Citypopulation
  10. GDP on a purchasing power parity basis divided by population CIA Factbook
  11. Getting around Lonely Planet
  12. Palau Countries and their sultures
  13. Palau: "Belau rekid" (Our Palau) National Anthems
  14. INXES Kotisivu 2000
  15. Country Profile Palau BBC News
  16. Palau in Olympics Sport reference

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Palau.
  • Wikivoyage-Logo-v3-icon.svg Matkaopas aiheesta Palau Wikivoyagessa (englanniksi)

Koordinaatit: 7°20′59″N, 134°30′35″E