Tokelau

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Uuden-Seelannin territoriosta. Tokelau on myös kylä Tuvalulla.
Tokelau

Valtiomuoto Itsehallinnollinen osa Uutta-Seelantia
Kuningas Charles III
Pääministeri Siopili Perez
Pääkaupunki ¹ Ei ole [1]
9°10′06″S, 171°48′35″W
Pinta-ala
– yhteensä 12 km² (sijalla 240)
– josta sisävesiä 0
Väkiluku (2021) 1 501 (sijalla 233)
– väestötiheys 115,3 as. / km²
– väestönkasvu -0,011 % (2011)
Viralliset kielet tokelau, englanti [2]
Valuutta Uuden-Seelannin dollari (NZD)
BKT (2017)
– yhteensä 9 406 225 USD  (sijalla 226)
– per asukas 6 275 USD
HDI () Ei arvioitu [3] (sijalla )
Aikavyöhyke UTC+13
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
– Hallinnollinen asema Uuden-Seelannin alueena

19. lokakuuta 1974
Lyhenne TK
Kansainvälinen
suuntanumero
+690
Tunnuslause Tokelau mo te Atua
Kansallislaulu God Save the King

¹Tokelaun kolmella atollilla on omat keskuksensa.

Tokelau on kolmesta trooppisesta koralliatollista koostuva Uuden-Seelannin territorio eteläisellä Tyynellä valtamerellä. Sitä kutsutaan joskus myös vanhalla, vuoteen 1946 asti käytössä olleella nimellään The Union Islands. Vuoteen 1976 saakka territorion virallinen nimi oli Tokelausaaret (engl. Tokelau Islands), mutta nykyään siitä käytetään myös virallisissa yhteyksissä lyhyempää nimeä Tokelau.

Tokelaun kolme atollia ovat Fakaofo, Nukunonu ja Atafu. Maantieteellisesti saaristoon kuuluu myös Olohega (Swains Island), joka kuitenkin hallinnollisesti on osa Amerikan Samoaa. Tokelaulla on ollut pyrkimyksiä saavuttaa autonomia ja päästä Uuden-Seelannin liitännäisvaltioksi, kuten Cookinsaaret ja Niue. Tokelaun naapurimaat ovat Kiribati, Tuvalu, Samoa, Amerikan Samoa ja Cookinsaaret.

Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tokelaun kartta

Tokelaun kolme pääasiallista atollisaarta sijaitsevat linjassa keskenään noin 430 kilometrin päässä muista saarista. Merkittävin yhteys ulkomaailmaan on Samoa. Myös saarten keskinäiset välimatkat ovat suuret. Nukunonoun ja Atafun välillä on matkaa noin 92 kilometriä ja Nukunonoun ja Fakafoton välillä on etäisyyttä noin 64 kilometriä.[4] Tokelaun saaret ovat tyypillisiä atolleja eli tavallisesti ryhmiä saaria, jotka ympäröivät laguunia. Korkeimmat kohdat ovat vain viiden metrin korkeudella merenpinnasta. Yhteensä saaria ja särkkiä Tokelaulla on noin 128.[5] Koko maan pinta-ala on vain noin 12 km²[1]. Koralliatolleille tyypillisesti Tokelaun saarten maaperä on ohut ja hedelmätön. Se myös pitää vettä huonosti. Yleisimmät kasvilajit ovat kairapalmut ja kookospalmu. Atolleilla on useita eri lintulajeja, joista suuri osa on muuttolintuja. Muu eläimistö koostuu lähinnä rotista, liskoista ja vapaasti laiduntavista sioista.[5] Vuonna 2010 Tokelau perusti 290 000 neliökilometrin kokoisen valaidensuojelualueen merialueelleen[6].

Atollit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Atollin nimi Pinta-ala Asukasluku
Atafu 3,5 km² 588
Fakaofo 4,0 km² 479
Nukunonu 4,7 km² 361

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fakaofon asukkaita vuonna 1849 julkaistussa piirroksessa.

Polynesialaiset siirtolaiset asuttivat Tokelaun noin 1 000 vuotta sitten, mutta se yhtenäistyi vasta 1700-luvulla. Tuolloin Fakaofo valloitti aiemmin itsenäiset Atafun ja Nukunonun saaret useiden sotien jälkeen.[7] Tiettävästi ensimmäinen eurooppalainen Tokelaulla oli Nukunonoun havainnut Edward Edwards vuonna 1765. Vuonna 1841 yhdysvaltalainen tutkimusryhmä vietti alueella useita päiviä tutkien aluetta ja tehden siitä katsauksen.[2] 1820-luvulta lähtien Tokelaulla alkoi käydä valaanpyytäjiä Britanniasta ja Yhdysvalloista. Alueelle alkoi saapua lähetyssaarnaajia 1840-luvulta lähtien. Lähetyssaarnaajia tuli sekä katolilaisten että protestanttien tahoilta. Lähetyssaarnaajat tulivat lähinnä Samoalta. 1850-luvulla ranskalainen lähetyssaarnaaja Pierre Batailon siirsi noin 500 Tokelaun asukasta Wallisin saarelle hänen pelätessään näiden muuten kuolevan nälkään. Hieman myöhemmin 1860-luvulla Perusta tulleet orjakauppiaat veivät mukanaan 250 tokelaulaista. Tuolloin määrä vastasi noin puolta Tokelaun asukasluvusta. Saarten asukkaiden määrä oli orjakaupan ja tautien takia huvennut noin tuhannesta 200:n. Yrittäessään pelastaa loput asukkaat Tokelau pyysi pääsyä Britannian suojelualueeksi ja alueesta tuli brittien siirtomaa vuonna 1889. Tokelausta tuli osa Gilbert- ja Ellicesaarten protektoraattia.[7]

1900-luvun alussa monet tokelaulaiset lähtivät Gilbertsaarille ja Banabaan töihin fosfaattikaivoksille. Uusi-Seelanti sai Tokelaun vastuulleen vuonna 1925 ja sen jälkeen muuttovirta kääntyi Samoalle.[7] Tokelaun nimestä tuli virallinen vuonna 1946 ja vuonna 1948 siitä tuli oma erillinen alueensa. Tokelau oli pitkään ollut hallinnollisesti osa Samoaa.[2] Samoan itsenäistyttyä vuonna 1962 monet Samoalle muuttaneet muuttivat Uuteen-Seelantiin.[7] Vuonna 1992 solmittiin sopimus, jolla mahdollistettiin Tokelaun oman kansallisen parlamentin perustaminen[2]. Vuonna 2005 Tokelau kärsi pahoin Percy-nimen saaneesta syklonista[8].

Politiikka ja hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tokelaun valtion päämies on Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Charles III, jota Tokelaulla edustaa hallinnoija. Nykyinen hallinnoija on Uuden-Seelannin kenraalikuvernööri Anad Satyanand, joka on toimut virassaan vuodesta 2006 lähtien. Hallituksenpäämies on tällä hetkellä Foua Toloa, joka on toiminut virassaan 21. helmikuuta 2009 lähtien. Hallituksenpäämiehen tehtävä vaihtuu kolmen Faipulen eli kylänvanhimman kesken, ja nimityksen tekee faipuleiden neuvosto. Kolme faipulia muodostavat myös maan kabinetin. Parlamentti eli General Fono koostuu 20 edustajasta, jotka valitaan yleisillä vaaleilla kolmen vuoden ajaksi. Hallintoalueista Atafulta ja Fakafotolta valitaan seitsemän edustajaa kummastakin, Nukunonulta valittaessa kuusi. Viime vaalit järjestettiin 2008 ja kaikki valitut olivat sitoutumattomia.[1] Jokaisessa saaressa on Taipulega-niminen neuvosto ja jokaiselta saarelta valitaan myös pulenuku-niminen pormestari. Vuoden 2006 helmikuussa Tokelaulla järjestettiin kansanäänestys itsenäisyydestä, mutta itsenäisyyden kannattajat hävisivät pienellä äänimäärällä. Valtaa on kuitenkin viime aikoina keskitetty yhä enemmän Tokelaulle itselleen Uudelta-Seelannilta.[7] Tokelaulla on vain muutama poliisi ja vankilajärjestelmää ei ole lainkaan. Rangaistuksena rikoksesta toimii lähinnä yhteisön halveksunta.[9] Tokelaulla ei ole varsinaista pääkaupunkia, vaan kolmella atollilla on omat hallinnolliset keskuksensa[2].

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tokelaun talous on riippuvainen Uudesta-Seelannista tulevasta avusta. Uusi-Seelanti antaa taloudellista apua vuosittain noin 9 miljoonan Uuden-Seelannin dollarin edestä.[9] Merkittävä tulojen lähde on myös maan ulkopuolella elävien tokelaulaisten maahan lähettämät rahat[2]. Talouden ongelmia ovat etenkin luonnonvarojen puute ja maan syrjäinen sijainti. Tokelaun bruttokansantuote oli vuoden 1993 arvion mukaan 1,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mikä teki henkilöä kohden 1 000 dollaria. Maatalouden tärkeimmät tuotteet ovat kookospähkinät, kopra, leipäpuu, papaijat, banaanit, siat, siipikarja, vuohet ja kala. Teollisuutta on vain vähän ja se valmistaa pääasiassa kopraa, puutöitä ja käsitöitä. Tärkeitä tulojen lähteitä ovat myös postimerkit ja kolikot. CIAn The World Factbookin mukaan Tokelau vei vuonna 2002 tuotteita 0:n dollarin edestä ja toi maahan tuotteita 969 200:n dollarin edestä.[1]

Väestöjakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tokelaun asukasluku oli vuoden 2011 arvion mukaan 1 384 henkilöä ja vuosittainen väestönkasvuprosentti oli -0,011 %. Vuoden 2009 arvion mukaan 42 % väestöstä oli 0-14-vuotiaita, kun taas 15-64-vuotiaita oli 53 %. 65 vuotta vanhempia oli 5 % väestöstä.[1] Tokelaun asukkaat ovat polynesialaisia ja läheistä sukua samoalaisille, tuvalulaisille ja cookinsaarelaisille. Tokelaun ongelmana on ollut pitkään liian suuri asukasluku, mutta tilanne on helpottunut maastamuuton myötä. Suuria Tokelaulta tulleiden yhteisöjä on Samoalla, Uudessa-Seelannissa ja Australiassa. Uudessa-Seelannissa asuu noin 6 500 tokelaulaista. Asukkaat ovat keskittyneet pääsiassa kolmen suurimman saaren kyliin.[9] Kongregationalistit muodostavat 70 % väestöstä katolilaisten muodostaessa 28 %. Muihin kirkkoihin kuuluu 2 % väestöstä.[1]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katolilainen kirkko Nukuonolla.

Tokelaun väestö on varsin uskonnollista ja vain pieni vähemmistö ei kuulu maan kahteen suurimpaan kirkkoon. Etenkin sunnuntait on usein omistettu kirkkomenoille. Työ ja muutamat muut asiat on kielletty sunnuntaisin, vaikkakin asian suhteen ei olla yhtä tiukkoja Nukunonulla. Atafu on suurimmaksi osaksi protestanttinen, Nukunona katolilainen ja Fakafotolla on suuria määriä molempia. Ennen kristinuskon saapumista Tokelaulaiset palvoivat Tui Tokelau-nimistä jumalaa.[4]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tokelaulla harrastetaan myös Samoalla ja Uudessa-Seelannissa tuttuja urheilulajeja. Rugby, verkkopallo ja kilikiti-nimellä tunnettu polynesialainen kriketin muoto ovat urheilulajeista suosituimpia.[9] Kilkitissä kentällä on samaan aikaan kaikki mahdolliset pelaajat, mikä Tokelaulla saattaa tarkoittaa jopa noin viittäkymmentä pelaajaa molemmin puolin. Kilkitissä osuma mereen tai laguuniin lasketaan kuuden pisteen arvoiseksi.[4]

Ruoka ja juoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteinen tapa valmistaa ruokaa Tokelaulla on sen kypsentäminen maauuneissa. Nykyisin monissa talouksissa on tosin kerosiinilla toimivat uunit. Perinteinen ruoka koostuu lähinnä kalasta, bataatista, leipäpuusta, tarosta sekä sian- ja siipikarjan lihasta. Valmista ruokaa tuodaan Tokelaulle noin 12 päivän välein. Juomaveden vähäisyyden ja kerätyn veden tunkkaisuuden takia olut on suosittu juoma. Oluen myynti on kuitenkin tiukasti säännösteltyä etenkin Atafun saarella. Kalave on paikallista kookospähkinöistä tehtyä alkoholipitoista juomaa.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • South Pacific. Lonely Planet Publications, 2006. ISBN 1864503025. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Tokelau The World Factbook. CIA. Arkistoitu 27.5.2016. Viitattu 6.7.2011. (englanniksi)
  2. a b c d e f Information Bulletin on Tokelau New Zealand Ministry of Foreign Affairs and Trade. Viitattu 6.7.2011. (englanniksi)
  3. VSA in Tokelau VSA. Viitattu 6.7.2011. (englanniksi)
  4. a b c Lonely Planet 2006, s. 683
  5. a b c Lonely Planet 2006, s. 684
  6. Tokelau declares whale sanctuary in South Pacific BBC News. BBC. Viitattu 11.7.2011. (englanniksi)
  7. a b c d e Lonely Planet 2006, s. 680
  8. Lonely Planet 2006, s. 681
  9. a b c d Lonely Planet 2006, s. 682

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tokelau.
Wikimatkat
Wikimatkat
Wikimatkoissa on matkaopas aiheesta Tokelau.