Tokelau

Tokelau on kolmesta trooppisesta koralli atollista koostuva Uuden-Seelannin territorio eteläisellä Tyynellä valtamerellä. Niitä kutsutaan joskus myös niiden vanhalla nimellä, The Union Islands. Vuoteen 1976 saakka virallinen nimi oli Tokelausaaret, mutta nykyään saarista käytetään myös virallisissa yhteyksissä lyhyempää nimeä Tokelau.

Tokelaun kolme atollia ovat Fakaofo, Nukunonu ja Atafu. Fyysisesti saaristoon kuuluu myös Olohega (Swains Island), jota kuitenkin hallitaan osana Amerikan Samoaa. Maalla on ollut pyrkimyksiä saavuttaa autonomia ja päästää Uuden-Seelannin liitännäisvaltioksi, kuten Cookinsaaret ja Niue. Tokelaun naapurimaat ovat Kiribati, Tuvalu, Samoa, Amerikan Samoa ja Cookinsaaret.

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Tokelaun historia

[muokkaa] Varhaiset vaiheet

Tokelaun asuttivat alun perin polynesialaiset, jotka tulivat sinne Tokelauta ympäröiviltä saariryhmiltä, nykytiedon mukaan pääasiassa Samoalta, Tuvalusta ja Cookinsaarilta. On arveltu, että atollien ensimmäiset asukkaat saapuivat noin tuhat vuotta sitten.

Tokelaun atollit olivat pitkään toisistaan riippumattomia. Yhtenäinen Tokelau syntyi vasta 1700-luvulla, jolloin Fakaofo valloitti Atafun ja Nukunonun ja liitti ne itseensä. Ennen eurooppalaisten saapumista saarille niiden asukkaat pitivät jumalanaan Tui Tokelauta.

[muokkaa] Eurooppalaiset yhteydet alkavat

Ensimmäinen eurooppalainen, joka kävi Tokelaulla, oli John Byron vuonna 1765. 1800-luvun alkupuoliskolla saaret nousivat länsimaisten valaanpyytäjien suosioon. Hieman myöhemmin saarille lähetettiin Samoalta lähetyssaarnaajia. Useimmat atollien asukkaat kääntyivät kristinuskoon 1840−1860-luvuilla. 1850-luvulla viisisataa tokelaulaista siirrettiin Wallisin saarelle (Wallis ja Futuna). 1860-luvulla perulaiset orjakauppiaat veivät saarilta noin 250 asukasta. Orjakauppa ja sairaudet vähensivät Tokelaun väkiluvun muutamassa vuosikymmenessä tuhannesta kahteensataan.

[muokkaa] Nykyaika

Yhdistynyt kuningaskunta teki Tokelausta protektoraattinsa 1889. Vuonna 1916 Tokelau liitettiin Gilbert- ja Ellicesaarten protektoraattiin, johon sen lisäksi kuuluivat Kiribati ja Tuvalu. Saarten hallinta siirrettiin vuonna 1925 Uudelle-Seelannille. 1900-luvulla suuri määrä tokelaulaisia lähti työskentelemään Banaban fosfaattikaivoksille, Kiribatiin.

Saarten nykyhallinnon perusta on Tokelau-laki vuodelta 1948, vuosina 1963 ja 1999 tehdyin muutoksin. Tokelaulaiset ovat kuitenkin laatimassa perustuslakia ja kehittämässä itsehallintoa, tarkoituksena tehdä Tokelausta Uuden-Seelannin liitännäisvaltio, kuten Cookinsaaret ja Niue.

Helmi-maaliskuussa 2005 Tokelaulle iski sykloni, joka aiheutti teiden ja siltojen vahingoittumista. Kenenkään ihmisen ei kuitenkaan tiedetä kuolleen tai loukkaantuneen vakavasti.

[muokkaa] Politiikka ja yhteiskunta

Pääartikkeli: Tokelaun politiikka

Valtion päämies on Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elisabet II, jota Tokelaulla edustaa hallinnoija (administrator). Tämänhetkinen hallinnoija on Neil Walter, joka on toiminut virassaan maaliskuusta 2003 lähtien. Hallituksenpäämies on tällä hetkellä Kolouei O'Brien. Faipulen neuvosto nimittää uuden hallituksenpäämiehen joka vuosi. Hallituksena toimiva Faipulen neuvosto koostuu kolmesta johtajasta, yksi kultakin atollilta.

Tokelaun lisälaki vuodelta 1996 antaa lainsäädäntövallan yksikamariselle parlamentille (General Fono), jonka 48 jäsentä valitsee kunkin atollin vanhempain neuvosto eli Taupulega kolmen vuoden kausiksi. Oikeustoimet hoitaa Uusi-Seelanti. Uusi-Seelanti vastaa myös Tokelaun puolustuksesta. Tokelaulaiset ovat Uuden-Seelannin kansalaisia.

Tokelaulla äänestettiin itsehallinnosta helmikuussa 2006. Äänioikeus oli 600 hengellä. Vaaleja valvoi 4 YK:n tarkkailijaa, jotka matkustivat atolleille 28 tuntia. Vaalit pidettiin 11. helmikuuta − 15. helmikuuta 2006. Jotta Tokelausta olisi tullut Uuden-Seelannin liitännäisvaltio, kahden kolmasosan äänestäjistä olisi pitänyt kannattaa ehdotusta. Ehdotus sai kuitenkin vain 60 % kannatuksen.

Uusi kansanäänestys järjestettiin 20. lokakuuta − 24. lokakuuta 2007. Tuolloin äänioikeutettuja oli 789, joista 692 rekisteröityi äänestystä varten. 446 tokelaulaista äänesti itsehallinnon puolesta, mikä oli hieman alle vaaditut kaksi kolmasosaa. Näin ollen Tokelau päätti jälleen pysyä Uuden-Seelannin alaisuudessa.

[muokkaa] Maantiede ja luonto

Tokelaun kartta

Tokelau koostuu kolmesta trooppisesta koralli atollista: Atafusta, Nukunonusta ja Fakaofosta. Saaret sijaitsevat noin puolivälissä matkaa Havaijilta Uuteen-Seelantiin. Niiden pinta-ala on yhteensä hieman yli kymmenen neliökilometriä. Saarilla on rantaviivaa yhteensä 101 kilometriä. Saaret sijaitsevat viisisataa kilometriä pohjoiseen Samoalta ja vajaan kahdensadan kilometrin pituisella alueella.

Myös Swains Island kuuluu maantieteellisesti Tokelaun saariryhmään, mutta poliittisesti se on ollut osa Amerikan Samoaa vuodesta 1935 lähtien.

Saarten korkein kohta on nimeämätön paikka viiden metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella. Suurin osa Tokelausta sijaitsee 3−5 metriä merenpinnan yläpuolella.

[muokkaa] Ilmasto

Tokelau sijaitsee trooppisella vyöhykkeellä. Vuoden keskilämpötila on 28 °C. Keskimäärin lämpimin kuukausi on toukokuu ja viilein heinäkuu.

Sadekausi on marraskuusta huhtikuuhun. Saaret kuuluvat taifuunivyöhykkeeseen. Vakavia taifuuneja on sattunut muun muassa 1987, 1990, 1991.

Globaalin lämpenemisen vuoksi Tokelaun alueella merenpinta on nousussa. Jos sen nousu jatkuu ennallaan, saarten on arvioitu olevan asumiskelvottomia jo ennen vuotta 2100. Asukkaita ei ole kuitenkaan toistaiseksi alettu evakuoida, kuten läheisillä Tuvalun saarilla.

[muokkaa] Atollit

Atollin nimi	Pinta-ala	Asukasluku
Atafu	3,5 km²	588
Fakaofo	4,0 km²	479
Nukunonu	4,7 km²	361

[muokkaa] Talous

Tokelau on yksi Oseanian köyhimmistä alueista ja se elää yli varojensa. Veroa saarilla kerätään noin puoli miljoonaa dollaria vuodessa, mutta kulutus on noin 2,8 miljoonaa. Vajeen täyttää Uuden-Seelannin myöntämä avustus. Tokelaun vientituotteita ovat postimerkit, kopra ja käsityötuotteet. Tuonti on arvoltaan noin kolminkertainen vientiin verrattuna, tärkeimmät tuotteet ovat elintarvikkeet, rakennusmateriaali ja polttoaine, joita tuodaan Uudesta-Seelannista.

Paikallisteollisuutena Tokelaulla tuotetaan kopraa, puutöitä, kolikoita, postimerkkejä ja harjoitetaan kalastusta. Maataloustuotteita ovat kookospähkinät, leipäpuun hedelmät, papaijat, banaanit, siat, kanat ja vuohet.

Rahayksikkönä käytetään virallisesti Uuden-Seelannin dollaria, mutta monesti myös Samoan tala käy. Pankkeja saarilla ei ole.

[muokkaa] Väestöjakauma

Tokelaun asukasluku vuonna 2004 oli 1 405. Saarten väestö on pääosin polynesialaista alkuperää. Väestö vähenee 0,9 % vuodessa lähinnä Uuteen-Seelantiin muuton takia. Muuttovirta Uuteen-Seelantiin on ollut niin voimakasta, että siellä asuu noin 5 000 tokelaulaista, yli kolme kertaa enemmän kuin Tokelaulla itse.

[muokkaa] Kieli

Tärkein kieli on tokelau, joka on läheistä sukua muun muassa tuvalulle ja samoalle. Useimmat eivät ymmärrä englantia sujuvasti.

[muokkaa] Uskonto

Atafun saarella useimmat asukkaat kuuluvat Samoan Seurakunnalliseen kristittyyn kirkkoon, Nukunonulla useimmat ovat katolilaisia ja Fakaofolla on kummankin kirkkokunnan jäseniä. Yhteensä Seurakunnalliseen kristittyyn kirkkoon kuuluu 70 % väestöstä, katolilaisia on 28 % ja muita 2 %.

[muokkaa] Internet

Tokelaulla on oma Internet-verkkotunnuksensa, .tk, jota jaetaan kenelle tahansa ilmaiseksi. Syyskuusta 2003 lähtien Fakaofon atollilla on ollut mahdollista käyttää Internetiä. Yhteys on ilmainen kaikille. Fakaofo on ensimmäinen osa Tokelauta, jossa Internetin käyttö on mahdollista.

[muokkaa] Liikenne

Saarilla ei ole satamia eikä lentokenttiä. Ainoa julkinen pääsykeino saarille on kerran kahdessa viikossa kulkeva vene Samoalta.

[muokkaa] Kulttuuri

Tokelaulla vietetään samoja juhlapäiviä kuin Uudessa-Seelannissa. Lisäksi vuosittain vietetään kahta kylän juhlapäivää.

Tokelaulla käytetään virallisesti Uuden-Seelannin lippua. Siellä on kuitenkin ollut vuodesta 1989 lähtien sen rinnalla käytössä oma lippunsa, joka otettaneen käyttöön, jos Tokelau itsenäistyy.

Tokelaun epävirallinen lippu

[muokkaa] Musiikki

Tokelaulaisen musiikin muotoja on muun muassa fatele-tanssi, jota esitetään ryhmissä ja säestetään pokihilla, apalla ja patella. Monia tokelaulaisia soittimia käytetään myös sen läheisyydessä sijaitsevilla saariryhmillä. Esimerkiksi fatele on suosittua myös Tuvalulla ja pate on alun perin samoalainen lyömäsoitin.

Uudessa-Seelannissa perustetun Te Vaka -yhtyeen musiikki on tokelaulaisvaikutteista ja se esittää laulunsa tokelauksi.

[muokkaa] Kirjallisuus

Kirjoitetulla materiaalilla ei ole Tokelaun kulttuurissa keskeistä osaa. Raamattu käännettiin tokelaun kielelle vuonna 2000.

[muokkaa] Koulutus

Jokaisella Tokelaun atollilla on koulu. Opetus on ilmaista ja sitä on saatavilla 5–18-vuotiaille. Käytännössä lähes jokainen tokelaulainen käy peruskoulun. Monet asukkaat jatkavat opintojaan Etelä-Tyynenmeren yliopistossa.

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

[muokkaa] Lähteet

Lonely Planet: South Pacific, Lonely Planet 2003
History of Tokelau
Tokelau.org.nz

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tokelau.

Matkaopas aiheesta Tokelau Wikitravelissa (englanniksi)
Janen sivu Tokelausaarista (englanniksi)
Usein kysyttyjä kysymyksiä Tokelausta (englanniksi)
Tokelaun kartta
Dot TK-sivusto (.tk-verkkotunnusten rekisteröijä)
IANA-yhteystiedot .tk-domainille
Nukunonu - yhden atollin verkkosivut
Fakaofo - yhden atollin verkkosivut
The World Factbook: Tokelau
Tokelau-Info (saksaksi)

Oseanian valtiot

Epäitsenäiset alueet