Valaat
Wikipedia
| Valaat | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||
| Ryhävalaita | ||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||
|
||||||||||
| Alalahkot | ||||||||||
|
||||||||||
| Katso myös | ||||||||||
 Valaat Wikispeciesissä |
Valaat (Cetacea) ovat meressä elävien nisäkkäiden lahko.
Lahko jaetaan rakenteen ja ravinnonhankintatapojen mukaan kahteen alalahkoon. Hammasvalaat (Odontoceti) käyttävät ravintonaan kalaa ja mustekaloja. Hetulavalailla (Mysticeti) on sarveisaineesta rakentuneet levyt eli hetulat, joiden avulla valaat siivilöivät ravinnokseen pikkukaloja ja planktonia. Kolmas, noin 44–55 miljoonaa vuotta sitten elänyt alalahko muinaisvalaat (Archaeoceti), on kuollut sukupuuttoon.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Rakenne ja anatomia
Valaat ovat merinisäkkäitä, ja ne viettävät ainoina nisäkkäinä koko elämänsä vedessä.
Kuten useimmat nisäkkäät, valaat ovat tasalämpöisiä, hengittävät keuhkoilla, imettävät poikasiaan ja niillä on karvaa (vaikkakin hyvin vähän). Valaat ovat polveutuneet samasta soilla eläneestä kantamuodosta kuin virtahevot. Valaat ovat sopeutuneet täysin vesielämään. Virtaviivainen ruumis muistuttaa kalan ruumista. Eturaajat ovat muuttuneet evämäisiksi. "Hännän" päässä on pyrstöevä, jota valaat käyttävät uimiseen pystysuorilla iskuilla. Valailla ei ole takaraajoja, ruumiin sisällä on vain pienet luujäänteet merkkinä lantiosta. Ihon alla on paksu rasvakerros eristeenä ja energiavarastona. Suuret valaat ovat maailman suurimpia eläinlajeja.
Valaat hengittävät pään päällä sijaitsevien sierainten kautta. Hetulavalailla sieraimia on kaksi, hammasvalailla yksi. Valaat ovat mestarisukeltajia, sillä ne voivat varastoida runsaasti happea lihaksien myoglobiini-proteiiniin ja veren punasolujen hemoglobiini-proteiiniin.[1] Lisäksi verenkierron muutoksien takia hapen käyttö tehostuu, koska verenkierto ohjaa happea vain niihin elimiin, joiden on elintärkeää saada happea kuten aivot ja sydän.[1] Kaskelotti voi pysyä veden alla jopa kaksi tuntia hengityskertojen välillä.
Valaiden uni on katkonaista ja poikkeaa ihmisen nukkumasta unesta. Ne torkahtavat muutamiksi minuuteiksi vajoten jonkun metrin pinnan alapuolelle. Kevyesti potkaisten ne nousevat pintaan hengittämään ja torkahtavat jälleen vajoten pinnan alle.[2] Ne vähentävät vuorotellen eri aivopuoliskojen aktiivisuutta, jolloin niiden tahdonalainen hengitys pysyy jatkuvasti käynnissä.[3] Ryhmissä elävät eläimet ovat levätessään tiiviisti toistensa lähellä ja vaaran uhatessa varoittavat toisiaan.[2] Valaat nukkuvat noin kahdeksan tuntia vuorokaudessa.[2]
Suurin valaista on sinivalas, joka on suurin maan päällä koskaan elänyt eläinlaji.[4] Se voi kasvaa 30 metrin pituiseksi ja painaa 180 tonnia. Suurin yksilö painoi 200 tonnia ja oli yli 30 metrin suuruinen.[4] Se voi syödä jopa 40 miljoonaa krilliä päivässä.[5]
[muokkaa] Valaiden sukupuu
1. Grönlanninvalas 2. Miekkavalas 3. Mustavalas 4. Kaskelotti 5. Sarvivalas 6. Sinivalas 7. Ryhävalas 8. Maitovalas
- Cetacea (valaat)
- Mysticeti (hetulavalaat)
- Neobalaenidae
- Balaenidae (silovalaat)
- Eschrichtiidae (harmaavalaat)
- Balaenopteridae (uurteisvalaat)
- Neobalaenidae
- Odontoceti (hammasvalaat)
- Physeteroidea (kaskelotinsukuiset valaat)
- Physeteridae (kaskelotit)
- Kongiidae (kääpiökaskelotit)
- Platanistoidea (jokivalaidensukuiset valaat)
- Platanistidae (jokivalaat)
- Lipotidae
- Iniidae (iniinit)
- Pontoporiidae
- Ziphoidea (nokkavalaidensukuiset valaat)
- Ziphiidae (nokkavalaat)
- Delphinoidea (delfiininsukuiset valaat)
- Odobenocetopsidae (mursuvalaat)
- Monodontidae (sarvivalaat)
- Phocaenidae (pyöriäiset)
- Delphinidae (delfiinit)
- Delphinidae (varsinaiset delfiinit)
- Odobenocetopsidae (mursuvalaat)
- Physeteroidea (kaskelotinsukuiset valaat)
- Mysticeti (hetulavalaat)
[muokkaa] Suojelualueet
Valaiden suurin suojelualue sijaitsee Cookinsaarilla. Länsi-Euroopan kokoinen alue on toinen eteläisen pallonpuoliskon valaiden synnytyspaikoista, ja se sijaitsee Cookinsaarten talousvyöhykkeellä parin miljoonan neliökilometrin alueella. Se on perustettu vuonna 2001 Bahama- ja Cookinsaarilla asuvan valastutkijan Nan Hauserin aloitteesta.[6] Suojelualueella elää muun muassa ryhävalaita, nokkavalaita ja hetulavalaita.[7]
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- Veli-Risto Cajander et. al.: Maailman luonto: nisäkkäät 1. Porvoo: WSOY, 1998. ISBN 951-35-6493-2.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Valaiden evoluutio 2 Särkänniemen elämyspuisto. Viitattu 4.7.2008.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Cajander s. 145
- ↑ Nitta Virolainen: Tiesitkö tämän valaista ja delfiineistä? 27.11.2008. Viitattu 24.2.2009.
- ↑ 4,0 4,1 Cajander s. 168
- ↑ http://afp.google.com/article/ALeqM5j16BZVAVoE3Tey_0icx_2Bj6V_XQ
- ↑ Volunteer Projects in Cook Islands
- ↑ The Cook Islands Whale Sanctuary (Taulukko 1) Viitattu 25.2.2009. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- WWF: Valaat
- Merinisäkäsakatemia Särkänniemen elämyspuisto
- Whale Research Center Cookinsaarilla
