Grönlanninvalas

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Grönlanninvalas
Bowheads42.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Valaat Cetacea
Alalahko: Hetulavalaat Mysticeti
Heimo: Silovalaat Balaenidae
Suku: Balaena
Laji: mysticetus
Kaksiosainen nimi
Balaena mysticetus
Linnaeus, 1758
Levinneisyyskartta
Grönlanninvalaan levinneisyys
Grönlanninvalaan levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Grönlanninvalas Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Grönlanninvalas Commonsissa

Grönlanninvalas (Balaena mysticetus) on pohjoisilla merialueilla elävä suurikokoinen hetulavalaslaji.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grönlanninvalas on tumma eikä kovin sulavalinjainen eläin, jonka alaleuka on kaareva ja yläleuka kapea. Sen hetulat ovat pidemmät kuin millään muulla hetulavalaalla, jopa yli kolmemetriset. Grönlanninvalaan kallo on kovaa luuta, ja se hakkaa päällään jään alapintaan puhkaistakseen hengitysaukkoja. Pisimmät grönlanninvalaat ovat yli 20-metrisiä naaraita; uros on jonkun verran pienempi. Painon puolesta grönlanninvalas on maailman toiseksi suurin eläin: sinivalaan ohella ainoa, jonka suurimmat yksilöt voivat painaa toistasataa tonnia. Grönlanninvalaan massa tavanomaisesti on noin 50–60 tonnia.[2]

Ikä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2007 toukokuussa löydettiin grönlanninvalas, jonka kyljessä oli 1880-luvulla käytetyn räjähtävän harppuunan kappaleita. Valaan iäksi on arvioitu jopa 130 vuotta. Aiemminkin arveltiin, että valas voisi elää yli satavuotiaaksi.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grönlanninvalas on ainoa hetulavalas joka elää koko elämänsä arktisilla merialueilla. Pohjoisesta jäämerestä levinneisyys ylettyy Atlantin ja Tyynenmeren pohjoisimpiin osiin.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grönlanninvalas siivilöi hetuloillaan planktoneita vedestä. Se syö lähinnä Calanus-suvun äyriäisiä ja Spiratella- sekä Limacina-suvun nilviäisistä.[2]

Uhanalaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grönlanninvalaspiirros

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokittelee grönlanninvalaan nykyään elinvoimaiseksi lajiksi, sillä lajin yksilömäärä on maailmanlaajuisesti kasvussa. Beringinmeren, Tšuktšimeren ja Beaufortinmeren populaation arvioidaan olevan yli 7000 yksilön suuruinen ja sen arvioidaan palautuneen jo valaanpyynnin aloittamista edeltäneelle tasolle.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Reilly, S.B., Bannister, J.L., Best, P.B., Brown, M., Brownell Jr., R.L., Butterworth, D.S., Clapham, P.J., Cooke, J., Donovan, G., Urbán, J. & Zerbini, A.N.: Balaena mysticetus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 1.8.2014. (englanniksi)
  2. a b Jiří Gaisler ja Jan Zejda: Suuri eläinkirja, s. 275. suom. Mattias Toivanen, Jere Malinen ja Ismo Nuuja. WSOY, 1995. ISBN 951-0-22848-6.
  3. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Valaasta+l%C3%B6ytyi+1800-luvulla+k%C3%A4ytetty+ase/1135227983351