Grönlanninvalas

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Grönlanninvalas
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Valaat Cetacea
Alalahko: Hetulavalaat Mysticeti
Heimo: Silovalaat Balaenidae
Suku: Balaena
Laji: mysticetus
Kaksiosainen nimi
Balaena mysticetus
Linnaeus, 1758
Katso myös
  Grönlanninvalas Wikispeciesissä

  Grönlanninvalas Commonsissa

Grönlanninvalas (Balaena mysticetus) on hetulavalaisiin kuuluva pohjoisilla merialueilla elävä suuri nisäkäs.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Tuntomerkit

Grönlanninvalas on tumma eikä kovin sulavalinjainen eläin, jonka alaleuka on kaareva ja yläleuka kapea. Sen hetulat ovat pidemmät kuin millään muulla hetulavalaalla, jopa yli kolmemetriset. Grönlanninvalaan kallo on kovaa luuta, ja se hakkaa päällään jään alapintaan puhkaistakseen hengitysaukkoja. Pisimmät grönlanninvalaat ovat yli 20-metrisiä naaraita; uros on jonkun verran pienempi. Painon puolesta grönlanninvalas on maailman toiseksi suurin eläin: sinivalaan ohella ainoa, jonka suurimmat yksilöt voivat painaa toistasataa tonnia.

[muokkaa] Ikä

Vuoden 2007 toukokuussa löydettiin grönlanninvalas, jonka kyljessä oli 1880-luvulla käytetyn räjähtävän harppuunan kappaleita. Valaan iäksi on arvioitu jopa 130 vuotta. Aiemminkin arveltiin, että valas voisi elää yli 100-vuotiaaksi. [2]

[muokkaa] Levinneisyys

Grönlanninvalas elää koko elämänsä arktisilla merialueilla. Se oli aikoinaan levinnyt runsaslukuisena kaikkialle Pohjoiseen jäämereen sekä Atlantin ja Tyynen valtameren pohjoisimpiin osiin. Parahaiten se viihtyy ajojäävyöhykkeessä, talvisin 65. ja 69. leveyspiirin välillä, kesällä lähempänä pohjoisnapaa. Jonkin seudun planktonin vähetessä sen täytyy muuttaa pitkiäkin matkoja uusille laitumille, joskus se on eksynyt Itämereen ja jopa Välimereen asti.[3]

[muokkaa] Uhanalaisuus

Grönlanninvalaspiirros

Maailman luonnonsuojeluliitto luokittelee grönlanninvalaan nykyään elinvoimaiseksi lajiksi, sillä lajin yksilömäärä on maailmanlaajuisesti kasvussa. Beringinmeren, Tšuktšimeren ja Beaufortinmeren populaation arvioidaan olevan yli 10 yksilön suuruinen ja sen arvioidaan palautuneen jo valaanpyynnin aloittamista edeltäneelle tasolle.[1]

[muokkaa] Lähteet

  1. 1,0 1,1 IUCN 2008: 2008 IUCN Red List of Threatened Species Viitattu 15. lokakuuta 2008. (englanniksi)
  2. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Valaasta+l%C3%B6ytyi+1800-luvulla+k%C3%A4ytetty+ase/1135227983351
  3. Vallardi, Edizioni: Suuri Eläinkirja, Nisäkkäät, s. 404. Italia: WSOY, 1965. Suomi


Tämä valaisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Henkilökohtaiset työkalut