Sinivalas

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sinivalas
Bluewhale877.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1]
Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Valaat Cetacea
Alalahko: Hetulavalaat Mysticeti
Heimo: Uurteisvalaat Balaenopteridae
Suku: Balaenoptera
Laji: musculus
Kaksiosainen nimi
Balaenoptera musculus
(Linnaeus, 1758)
Sinivalaan levinneisyys
Sinivalaan levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Sinivalas Wikispeciesissä

 Commons-logo.svg Sinivalas Commonsissa

Sinivalas (Balaenoptera musculus) on valaslaji. Se on painavin ja suurin eläin, jonka tiedetään koskaan olleen olemassa.[2][3][4] Sinivalaat kuuluvat hetulavalaisiin. Aikuisen sinivalaan keskipituus on 25,5 metriä, suurimmat pyydystetyt yksilöt ovat olleet 33,6 ja 33,3 metriä pitkiä. Sinivalas painaa yleensä 150 tonnia. Suurimmat yksilöt ovat painaneet yli 200 tonnia. Naaras on suurempi kuin koiras.

Sinivalaat elävät kylmissä merissä ja muuttavat talvella lämpimämpiin vesiin lisääntymistä varten. Sinivalaan tavallinen uintinopeus on noin 2-15 km tunnissa.[4]Etelämantereen vesillä 19471948 tehdyt mittaukset kuitenkin osoittivat, että pelästyessään sinivalas pystyy pitämään kymmenen minuutin ajan yllä 37 kilometrin tuntinopeutta. On laskettu, että tällä vauhdilla kulkeva 27 metrin pituinen sinivalas kehittää 382 kW:n eli 520 hv:n tehon.lähde? Vastasyntyneet poikaset ovat 6,5–8,5 metrin pituisia ja painavat lähes 3 tonnia. Sinivalas elää keskimäärin 80–120-vuotiaaksi. Sinivalaalla on kaikista eläimistä voimakkain ääni.[4]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Anatomia ja rakenne

Sinivalaan koko verrattuna ihmiseen

Sinivalas on pitkä ja painava, mutta jättiläismäisestä koostaan huolimatta sutjakka ja solakka.[4] Meri kannattelee sen suunnatonta painoa, joten maalle joutuessaan eläimen sisäelimet rusentuvat valtavan massan takia aiheuttaen sinivalaan kuoleman. Afrikannorsu mahtuisi seisomaan sinivalaan kielelle. Sinivalaalla on paksu rasvakerros, joka sekä suojaa sitä kylmältä että toimii vararavintona huonoina aikoina. Sinivalas on yleensä 11–25 metriä pitkä. Uidessaan sinivalas lipuu eteenpäin noin 2–10 kilometrin tuntinopeudella, mutta voi pyrähdyksinä saavuttaa 37 kilometrin tuntinopeuden.[5] Yhteyttä kaukanakin oleviin lajitovereihinsa sinivalas pitää erittäin voimakkaiden ja matalien, ihmiskorville lähes kuulumattomien äänien avulla. Sinivalaalta on mitattu 188 desibelin ääntelyä. Tällaiset matalat murahdukset voivat niin sanotuissa syvänmeren äänitunneleissa kantaa satoja, ehkä jopa tuhansia kilometrejä. Sinivalaan hengittäessä ilmaan nousee ainakin kymmenen metrin korkuinen höyrypilvi.[5]

[muokkaa] Kanta

Pääartikkeli: Valaanpyynti

Sinivalas rauhoitettiin vuonna 1964. Tätä ennen sinivalas oli pyydetty lähes sukupuuton partaalle. Sinivalaiden määräksi ennen kaupallisen pyynnin alkua arvioitiin 300 000–400 000 yksilöä. Nykyisin sinivalaita on enää enintään 10 000 yksilöä. Vuonna 1986 kiellettiin kaikki kaupallinen valaanpyynti, mutta siitä huolimatta Norja, Islanti ja Japani pyytävät edelleen valaita tieteellisiin syihin vedoten – maat eivät kuitenkaan pyydä sinivalaita.

[muokkaa] Lisääntyminen

Sinivalaat, niin koiraat kuin naaraatkin, tulevat sukukypsiksi noin 10 vuoden iässä. Ne parittelevat talvella oleskellessaan lauhkean tai trooppisen vyöhykkeen vesissä 2-3 vuoden välein.[5] Naaras on tiineenä 11-12 kuukautta. Poikanen voi olla 7 metriä pitkä ja painaa 2,5-3 tonnia. Emo imettää sitä 7-8 kuukauden ajan. Emon rasvaisen maidon voimalla poikanen kasvaa nopeasti; sen paino saattaa lisääntyä jopa 90 kg vuorokaudessa. Vastavieroitettu poikanen on kaksi kertaa pitempi kuin syntyessään. Naaras parittelee uudelleen vasta lopetettuaan imettämisen.

[muokkaa] Ravinto

Sinivalas syö lähes yksinomaan krillejä, pieniä katkarapuja muistuttavia planktonäyriäisiä.

Aterioidessaan sinivalas ui suu auki krilliparveen ja ahmaisee vettä suuhunsa niin paljon kuin pystyy kurkun samalla laajetessa. Se sulkee suunsa ja puristaa kielellään ja suuontelonsa pohjalla veden ulos hetuloiden läpi. Hetulat toimivat siivilän tapaan. Saaliin se nielee käyttäen apuna kieltään. Sinivalas saattaa syödä jopa 40 miljoonaa krilliä päivässä.[6] Rauhallisessa ruokauinnissa sinivalas hengittää kerran-kahdesti minuutissa ja sukellus kestää yleensä 3-10 minuuttia.[7] Tällöin myös uintinopeus on hidas, vain muutama kilometri tunnissa.[4]

[muokkaa] Sinivalaiden laulua

[muokkaa] Lähteet

  • Cajander, Veli-Risto "et al": Maailman luonto: nisäkkäät 1. Porvoo: WSOY, 1998. ISBN 951-35-6493-2.

[muokkaa] Viitteet

  1. Balaenoptera musculus IUCN Red List. 2008. IUCN. (englanniksi)
  2. Eläinten ennätykset 29. toukokuuta 2007. Smithsonian National Zoological Park. (englanniksi)
  3. Mikä on suurin eläin, joka on koskaan elänyt maapallolla? 29. toukokuuta 2007. How Stuff Works. (englanniksi)
  4. 4,0 4,1 4,2 4,3 4,4 Cajander s. 166
  5. 5,0 5,1 5,2 Cajander s. 167
  6. http://afp.google.com/article/ALeqM5j16BZVAVoE3Tey_0icx_2Bj6V_XQ
  7. Cajander s. 168

Henkilökohtaiset työkalut