Terijoki

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Zelenogorsk
(Terijoki)
Terijoen vaakuna Terijoen kaupungin sijainti Pietarin kaupunkialueella
vaakuna sijainti
Sijainti 60°12′N 29°42′E
Valtio Venäjän federaatio
Osa Pietari (kaupunki)
Perustamisvuosi 1946
Väkiluku 12 074 (2002)
Pinta-ala km²
Väestötiheys as./km²
Korkeus
Sivusto [ ]
Terijoki

Luovutettu Neuvostoliitolle

vaakuna1

sijainti

Lääni Viipurin lääni
Maakunta Etelä-Karjala2
Kihlakunta Rajajoen kihlakunta
Perustettu 1911
– emäpitäjä Kivennapa
Lakkautettu 1948
(luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala (1938) [1]
– maa 121,92 km2
Väkiluku (1939) 7 913
väestötiheys 64,90 as/km2

1 Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen
2 Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa

Satama Terijoella
Satama Terijoella

Terijoki (ven. Зеленогорск, Zelenogorsk) on Suomen entinen kunta Karjalankannaksella luovutetussa Karjalassa ja nykyisin (vuodesta 1997) Pietarin Kurortin piirin toiseksi suurin kaupunki (Siestarjoen jälkeen), joka käsittää vain entisen kunnan keskustaajaman.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Terijoen kunta

Terijoen kunta kuului Rajajoen kihlakuntaan ja Viipurin lääniin.

Nykyään Terijoen entisen kunnan alue kuuluu Pietarin kaupungin alueeseen kuuluvaan Kurortin piiriin, jossa sen alue jakaantuu Terijoen kaupungin sekä Kuokkalan, Kellomäen, Ollilan ja Tyrisevän kylähallintoalueiden kesken. Alueelle on noussut viime aikoina runsaasti venäläisten uusrikkaiden omakotitaloasutusta.

[muokkaa] Kyliä

Haapala, Kellomäki, Keskikylä (Rällälä), Koivikko, Kuokkala, Käkösenpää, Luutahäntä, Ollila, Ollinpää, Puhtula, Rajajoki, Tulokas, Tyrisevä.

[muokkaa] Historia

Neuvostoliitto valtasi Terijoen talvisodassa ja se luovutettiin Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa 1940. Historiallisesti paikkakunta on kuulunut Venäjän keisarikuntaan 17211812 osana Vanhaa Suomea ja sen jälkeen Suomen suuriruhtinaskuntaan 1812–1917 ja vuodet 19171940 itsenäiseen Suomeen. Terijoki sijaitsee noin 50 km:n päässä Pietarin keskustasta, ja se on ollut suosittu lomakohde pietarilaisten keskuudessa jo vuodesta 1870, jolloin Pietari–Viipurin rautatie valmistui.

Riihimäki–Pietari-radan valmistuttua Terijoelle kehittyi Pietarilaisten huvilayhdyskunta. Ennen sotia Terijoki oli vanhaa huvila-aluetta ja sen hiekkarannoille tultiin lomalle kaukaakin sisämaasta. Terijokea kutsuttiin "Suomen Rivieraksi".

1. joulukuuta 1939 Terijoella perustettiin suomalaiskommunistien johtama valtio nimeltä Suomen Kansanvaltainen Tasavalta, jonka hallituksen puheenjohtajana ja ulkoasiainministerinä toimi Otto Wille Kuusinen. Kyseinen johtoelin tunnetaan paremmin nimellä Terijoen hallitus ja sotien jälkeen Terijoki onkin pysynyt ihmisten mielissä nimenomaan tästä yhteydestä johtuen.

Terijoki sai kaupunkistatuksen vuonna 1946 ja nimen Zelenogorsk (ven. Зеленогорск) 1948. Kurortin piiri liitettiin Terijokeen vuonna 1997.

[muokkaa] Merkittäviä rakennuksia

Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema Terijoen kirkko valmistui vuonna 1908. Toisen maailmansodan jälkeen kirkko muutettiin elokuvatetatteriksi, jollaisena se toimi 1990-luvulle saakka. Tällöin kirkko luovutettiin takaisin Inkerin seurakunnalle, joka aloitti rakennuksen kunnostustyöt vuonna 2000. Rakennus saneerattiin perusteellisesti, ja myös sodan jälkeen purettu kellotorni rakennettiin kunnostuksen aikana uudelleen. Korjaustöiden päärahoittajina olivat suomalaiset Hämeenlinnan rovastikunnan seurakunnat ja Järvenpään seurakunta.[2]

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Lähteet

  1. Suomen tilastollinen vuosikirja, Uusi sarja - xxxix - vuonna 1941. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1942.
  2. Hämeen sanomat 21.04.2008
Henkilökohtaiset työkalut