Räjähtävä valas

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Räjähtävä valas on valas, joka räjähtää joko itsestään, luonnon tai ihmisen toimien takia. Räjähtäviä valaita on todistettavasti huomattu ainakin kaksi merkittävää tapausta, mutta myös muutaman vähemmän tunnetun kerran tiedetään valaan räjähtäneen. Kaikkein kuuluisin räjähdys tapahtui Florencessa, Oregonissa vuonna 1970, kun Oregon Department of Transportation räjäytti kuolleen kaskelotin tarkoituksenaan hävittää sen mätänevä ruumis. Tapauksesta tuli kuuluisa kun yhdysvaltalainen humoristi Dave Barry kirjoitti siitä sanomalehden kolumnissa nähtyään räjähdyksestä otetun videomateriaalin. Tapauksen maine kasvoi myöhemmin videon levittyä ympäri Internetiä.

Tunnetaan myös spontaaneja räjähdyksiä. Kaikkien laajimmin raportoitu räjähdys tapahtui Taiwanissa 26. tammikuuta 2004, kun kuolleen kaskelotin mädäntyvän ruumiin sisällä oleva kaasutasku aiheutti eläimen räjähdyksen, kun sitä oltiin viemässä tutkimuksiin. Räjähtävistä valaista on kirjoitettu ja tapauksia on dokumentoitu useita muitakin.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Räjähdykset

Räjähtäviä eläimiä dokumentoidaan harvoin. Valaiden räjähtämiset Yhdysvalloissa ja Taiwanissa saivat kuitenkin huomattavaa mediahuomiota. Tiedetään myös muutamista vähemmän kiinnostusta herättäneistä tapauksista.

[muokkaa] Florence, Oregon, USA

12. marraskuuta 1970 14-metrinen kahdeksan tonnia painava kaskelotti kuoli rantauduttuaan Florencen lähellä sijaitsevalle hiekkarannalle. Oregonin osavaltion puisto- ja virkistysosasto hoitaa kaikkia osavaltion hiekkarantoja,[1][2][3] minkä takia vastuu ruhon siivoamisesta jäi Oregonin osavaltion kuljetusosastolle. Virasto neuvotteli Yhdysvaltain laivaston kanssa ja tuli siihen tulokseen, että räjäyttäminen on paras tapa päästä ruhosta eroon. Siksi se marraskuun kahdentenatoista päivänä käytti puoli tonnia dynamiittia räjäytykseen. Virasto ajatteli, ettei valaan hautaaminen olisi tehokasta, koska se paljastuisi pian hiekan alta. Räjähdyksen ajateltiin hajottavan eläimen niin pieniin osiin, että raadonsyöjät puhdistaisivat alueen jäänteistä. Operaatiosta oli vastuussa insinööri George Thornton, joka sanoi eräässä vaiheessa, että puoli tonnia dynamiittia ei välttämättä riittäisi ja tarvittaisiin mahdollisesti enemmän. Thornton sanoi myöhemmin tulleensa valituksi tehtävään, koska toimeen alun perin valittu Dale Allen oli metsästysreissulla.[4][5]

Räjähdyksen sai nauhalle televisiokuvaaja Doug Brazil Paul Linnmanin ankkuroimaa KATU:n uutislähetystä varten. Räjähdys levitti suuria määriä valaanrasvaa ympäriinsä, jopa rannan ulkopuolelle. Läheinen auto kärsi suuria vahinkoja lentävistä valaankappaleista. Räjähdys hajotti vain osan valaasta, joten Oregon Department of Transportationin työntekijät joutuivat puhdistamaan loput valaasta.[4]

Valaan räjäytystä koskevan uutislähetyksen lopussa Linnman sanoi, että "Voidaan pitää mielessä, että jos vielä joskus valas rantautuu Lane Countyssä uudelleen, toimenpiteistä päättävät eivät muista ainoastaan, mitä pitää, vaan myös varmasti, mitä ei pidä tehdä." TranScriptissa uutisoitiin myöhemmin, että kun 41 kaskelottia rantautui lähistöllä vuonna 1979, osavaltio poltti ja hautasi ruhot.[6] Nykyään rantavastaavat hinaavat kuolleet valaat avomerelle. Tämä tehdään pääasiassa turvallisuussyistä, sillä mätänevät ruhot houkuttavat paikalle haita ja saattavat siten rannan käyttäjät vaaraan.

Tarinaa pidettiin useiden vuosien ajan yleisesti urbaanina legendana. Se saavutti kuitenkin laajaa huomiota, kun suosittu kirjailija Dave Barry kirjoitti Miami Herald -lehden kolumnissaan 20. toukokuuta 1990, että hänellä on hallussaan tapahtuman videomateriaalia. Barry kirjoitti, että "Tällä instituutissa me katselemme sitä usein, etenkin juhlissa." Vähän ajan kuluttua Oregon State Highway division alkoi saada puheluja medialta. Syynä oli se, että artikkelin lyhennettyä versiota levitettiin keskustelufoorumeilla nimellä "The Farside Comes To Life In Oregon". Lyhennelmässä ei kuitenkaan kerrottu, että räjähdys tapahtui noin kaksikymmentäviisi vuotta sitten ja kuka sitä levittikään, ei ollut lisännyt oikean tekijän nimeä siihen. Dave Barry sanoi, että aina välillä joku tarjoaa hänelle tätä ilman tekijää olevaa artikkelia ja kehottaa Barrya kirjoittamaan kolumnissaan jotain kyseisestä tapahtumasta.[7]

Videomateriaalin lähti myöhemmin kiertämään Internetissä eri sivustoilla ja siitä muodostui tunnettu ja suosittu meemi.[8][9] Sivustot saivat kritiikkiä huolestuneilta ihmisiltä, jotka valittivat sivustojen pelleilevän eläimille tehdyillä julmuuksilla, vaikkakin valaat olivat jo kuolleilta räjäytysvaiheessa. Sivustojen hämmentyneet webmasterit julkaisivat sitten näitä kriittisiä sähköpostiviestejä.[10]

Tarina Oregonin räjähtävästä valaasta oli laajalti tunnettu Usenetissä ja siitä oli laajaa keskustelua alt.folklore.urban:ssa, joka oli urbaanilegendoihin keskittynyt newsgroup. Tapaus, mukaan lukien kopio Barryn artikkelista, oli siellä vuonna 1991 merkittynä "Tb":ksi, eli tarinaksi, jonka uskotaan olevan totta, mutta jota ei ole varmistettu todeksi. Vuonna 1992 Snopes varmistui tarinan todenperäisyydestä ja merkitsi sen todeksi.[11]

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

  1. Oregon State Archives Viitattu 13.7.2008. (englanniksi)
  2. State Parks and Recreation Department: Agency History Viitattu 13.7.2008. (englanniksi)
  3. Oregon Blue Book Viitattu 13.7.2008. (englanniksi)
  4. 4,0 4,1 Annotated transcript of the video Viitattu 13.7.2008. (englanniksi)
  5. Thar She Blows! snopes.com. Viitattu 13.7.2008. (englanniksi)
  6. Son of Blubber 1994. Viitattu 13.7.2008. (englanniksi)
  7. Barry 1996 s. 164–165
  8. Steven Hackstadt: The Evidence TheExplodingWhale.com. Viitattu 13.7.2008. (englanniksi)
  9. Infamous Exploding Whale perp.com. Viitattu 13.7.2008. (englanniksi)
  10. The Infamous Exploding Whale: Letters Viitattu 13.7.2008. (englanniksi) "As you might imagine, the whale receives a lot of email. However, seeing as how it's DEAD, it can't respond. (What are all you people thinking?)"
  11. David P. Mikkelson, et al., Whale Blow Up, Google Groups, 1992. Viitattu 13.7.2008.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut