Sarvivalas

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sarvivalas
Narwal brehm.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Silmälläpidettävä [1]
Silmälläpidettävä
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Valaat Cetacea
Heimo: Sarvivalaat Monodontidae
Suku: Monodon
Laji: monoceros
Kaksiosainen nimi
Monodon monoceros
Linnaeus, 1758
Levinneisyyskartta
Sarvivalaan levinneisyys
Sarvivalaan levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Sarvivalas Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Sarvivalas Commonsissa

Sarvivalas (Monodon monoceros) on pohjoisilla merialueilla, pääasiassa pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, elävä valaslaji. Se on maailman pohjoisin nisäkäs ja sukunsa ainoa laji. Sarvivalaiden heimoonkaan ei kuulu kuin kaksi lajia, sarvivalas ja maitovalas.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarvivalaan näkyvin tuntomerkki on sen kierteinen syöksyhammas, joka voi tulla 2,7 metriä pitkäksi. Yleensä hampaan pituus on kuitenkin noin kaksi metriä. Hammas voi painaa jopa 10 kiloa, mikä on tehnyt sarvivalaasta halutun metsästyskohteen. Grönlannissa on myös pyydystetty sarvivalas, jolla oli kaksi syöksyhammasta.[2]

Sarvivalaan normaali pituus on 3,6 ja 6,2 metrin välillä, yleensä noin 4,7 metriä uroksilla ja 4 metriä naarailla. Urosten paino on 1,6 tonnia täysikasvuisena, naaraat painavat harvoin enemmän kuin 900 kiloa. Aikuiset sarvivalaat ovat väriltään ruskehtavia tai tummanharmaita. Niillä on pieniä pyöreitä läiskiä koko ruumiissaan. Värit vaalentuvat vuosien kuluessa.

Sarvivalaat voivat elää jopa yli 50 vuotta vanhoiksi hyvissä olosuhteissa. Vankeudessa ne ovat eläneet vain 1–4 kuukautta rakennetuun ympäristöön sijoituksen jälkeen eikä lisääntymistä ole tapahtunut.

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarvivalaat elävät arktisella alueella. Eniten niitä on alueella, joka ylettyy itäisestä Kanadasta läntiseen Grönlantiin. Suurin osa sarvivalaista elää napapiirin pohjoispuolella ympäri vuoden. Ne elävät jäätiköiden lähellä ja napajäätiköiden avoimissa kohdissa.

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarvivalaat ovat laumaeläimiä, jotka elävät tyypillisesti 3-8 valaan laumoissa. Silloin kun ne muuttavat, laumoissa saattaa olla useita satoja tai tuhansia valaita. Sarvivalaiden pääasiallista ravintoa ovat kalat, mustekalat ja äyriäiset. Niiden ainoa luontainen vihollinen on miekkavalas. Ei ole täyttä selvyyttä, mihin sarvivalas pitkää syöksyhammastaan käyttää. Yleisimmän teorian mukaan sillä on kuitenkin merkitystä vain urosvalaiden keskenäisessä kilpailussa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Monodon monoceros IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Kalaallit Nunaata Radioa: Dobbelt-tandet narhval fanget i Kangersuatsiaq 14.5.2007 (tanskaksi)
  3. Silverman, H. B., Dunbar, M. J.: Aggressive tusk use by the narwhal (Monodon monoceros L.). Nature, 6.3.1980, nro 284, s. 57–58. Lontoo: Macmillan Publishers Ltd. doi:10.1038/284057a0. Artikkelin verkkoversio Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]