Maitovalas
| Maitovalas | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Silmälläpidettävä [1] |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Delphinapterus leucas (Pallas, 1776) |
||||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||||
| Maitovalaan levinneisyys | ||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Maitovalas Wikispeciesissä |
Maitovalas eli beluga (Delphinapterus leucas) on toinen sarvivalaiden heimon kahdesta lajista, ja sukunsa ainoa.
Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että nimitys "beluga" vahvistettaisiin tämän lajin ensisijaiseksi suomenkieliseksi nimeksi.[2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö
Maitovalas on keskikokoinen valas, se kasvaa 4–6-metriseksi ja painaa 1–1,3 tonnia.[3] Useimmat yksilöt jäävät kuitenkin vain kolmen metrin mittaisiksi.[4] Sillä on suhteellisen lyhyt kuono ja vähän hampaita. Ylä- ja alaleuassa on kummallakin puolella 8–10 vahvaa, lyhyttä, kartion muotoista hammasta. Valaan selkäevä on surkastunut miltei pois näkyvistä,[3] ja rintaevätkin ovat suhteellisen pienet. Sillä on selkeästi erottuvassa kaulassaan hyvin joustavat selkänikamat ja niskalihakset, jonka ansiosta se kykenee kääntelemään päätään liikuttamatta koko kehoaan, toisin kuin esimerkiksi pullokuonodelfiini. Vaikka täysikasvuinen maitovalas onkin valkoinen, poikanen on syntyessään maksanruskea ja muuttuu kasvaessaan tummanharmaaksi.[3] Valkoisen värinsä se saa viimeistään noin kuusivuotiaana.[3]
[muokkaa] Levinneisyys
Maitovalaita tavataan pääasiassa Pohjoisella Jäämerellä, joskus kuitenkin lämpimilläkin vesillä, Pohjois-Amerikan itärannikolla ja Japanin edustalla.[1] Ne voivat toisinaan nousta jokiinkin.[4]
Maitovalaita on vieraillut useita kertoja myös Suomen aluevesillä, sekä Suomen- että Pohjanlahdessa.[4][3] Kirjattuja havaintoja on 1860-luvulta lähtien sekä yksinäisistä valaista että usean yksilön parvista.[3] Toistaiseksi viimeisin Suomen vesillä poikennut maitovalas nähtiin Perämerellä, Hailuodon edustalla kesällä 1986.[3]
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on arvioinut maitovalaan lajina silmälläpidettäväksi.[1] Alaskan Cook Inletissä elävä populaatio on kuitenkin äärimmäisen uhanalainen.[5]
[muokkaa] Elintavat
[muokkaa] Käyttäytyminen
Maitovalaat ovat laumaeläimiä. Naaraiden parvissa on tyypillisesti kymmenkunta jäsentä: johtava vanha emovalas eli matriarkka ja sen eri ikäisiä jälkeläisiä.[3] Urokset elävät usein omissa 3–15-päisissä ryhmissään.[3]
Maitovalasta kutsutaan joskus ”merten kanarialinnuksi” sen erikoisen ja monipuolisen ääntelyn vuoksi.[3] Ääntely on hyvin voimakasta ja kuuluu vedenpinnan yläpuolellekin.[3] Valaiden keskiäisen kommunikoinnin lisäksi ääniä käytetään kaikuluotaamiseen ja jäässä olevien hengitysreikien etsimiseen.[3] Myös pelkkä maitovalaan hengitys aiheuttaa visertävän äänen.[4]
[muokkaa] Ravinto
Maitovalaat syövät ennen kaikkea kalaa, mutta myös erilaisia meren selkärangattomia.[3] Ne saalistavat yleensä rannikkovesissä.[3]
[muokkaa] Lisääntyminen
Maitovalasnaaras synnyttää huhtikuun tienoilla.[4] Poikanen on syntyessään tumma ja saa aikuisiän vaalean värinsä vasta muutaman vuoden ikäisenä[3].
Maitovalaan ja sarvivalaan on todettu voivan risteytyä keskenään luonnonoloissakin.[1]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b c d Delphinapterus leucas IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) 2008. Viitattu 20.12.2011.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Haukkovaara, Olli, 1997: Suomen ja pohjoisen Itämeren valaat, ver. 2.0. Nisäkäsverkko-postituslista ja uutisryhmä, 7.4.1997. URL: http://www.metla.fi/org/snis/suomen.valaat.html#delpleuc. Luettu 6.1.2011
- ↑ a b c d e Nuorteva, Pekka; Henttonen, Heikki: Eläimiä värikuvina: Nisäkkäät, matelijat, sammakkoeläimet, s. 114. Porvoo: WSOY, 1989. ISBN 951-0-13603-4.
- ↑ Delphinapterus leucas (Cook Inlet subpopulation) IUCN Red List 2011. IUCN. Viitattu 6.1.2011. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- FAO, Fisheries and Aquaculture Department: Delphinapterus leucas (englanniksi)
- ARKive: Beluga whale (englanniksi)
- Animal Diversity Web (englanniksi)
