Grönlanti

Grönlanti (grönlanniksi Kalaallit Nunaat, tanskaksi Grønland) on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue ja maailman suurin saari Pohjois-Atlantin ja Pohjoisen jäämeren välissä.

Sisällysluettelo

1 Nimi
2 Historia
3 Politiikka
4 Maantiede
5 Ilmasto
6 Kasvisto ja eläimistö
7 Talous
- 7.1 Tärkeimmät luonnonvarat
- 7.2 Tärkeimmät vientituotteet
8 Liikenne
9 Väestöjakauma
10 Kulttuuri
11 Lähteet
12 Aiheesta muualla

[muokkaa] Nimi

Grönlannin omakielinen nimi Kalaallit Nunaat merkitsee ’kalaallitien (ihmisten, grönlantilaisten) maa’. Vanhan, 1970-luvulla käytöstä jääneen oikeinkirjoituksen mukaan nimi kirjoitettiin Kalâtdlit Nunât; tämä nimiasu esiintyy esim. ennen vuotta 1978 julkaistuissa postimerkeissä.

Tanskankielinen nimi Grønland on perua viikinkien ajalta ja merkinnee ’vihreää maata’. Grönlantilaisten saaga kertoo, että nimi oli tarkoitettu houkuttelemaan siirtolaisia, mutta nimen synnystä on esitetty muitakin hypoteeseja^lähde?.

[muokkaa] Historia

Grönlannin asuttivat ensimmäisen kerran, jo tuhansia vuosia sitten, inuittisukuiset heimot, mutta ilmeisesti 300–400-luvuilla asutus hävisi. Viikingit asuttivat Grönlannin vuoden 1000 tienoilla, jolloin saaren ilmasto oli nykyistä lauhkeampi. Nykyisten inuitien esi-isät saapuivat Grönlantiin 1200-luvulta alkaen. Skandinaavinen asutus hävisi 1300-1400-luvuilla luultavasti ilmaston kylmenemisen sekä skandinaavien ja inuitien välisten konfliktien seurauksena.^[1]

1720-luvulla norjalainen lähetyssaarnaaja Hans Egede (1686–1758) saapui Grönlantiin tarkoituksenaan levittää luterilaista kristinuskoa skandinaavien siirtokunnille, joiden hän uskoi edelleen olevan olemassa. Sen sijaan hän tapasi inuiteja ja päätyi tekemään lähetystyötä heidän keskuuteensa, sekä perustamaan Nuukin.

Norjan ja Tanskan persoonaaliunionin purkauduttua vuonna 1815 Grönlanti jäi Tanskalle. Yhdysvallat tunnusti alueen Tanskan omaisuudeksi vuonna 1916, mutta Norja vaati vuonna 1931 tunnustusta itärannikolla, 71:sen ja 75. leveysasteen välissä, hallussaan olleelle alueelle. Kansainvälinen oikeus tunnusti vuonna 1933 Grönlannin osaksi Tanskaa.

Vuonna 1941 Grönlanti joutui Yhdysvaltojen sotilaalliseen vaikutuspiiriin. Tanskan ja Yhdysvaltojen välille solmittiin 27.4. 1951 puolustussopimus. Thuleen perustettiin ensimmäinen amerikkalainen sotilastukikohta. Vuonna 1953 maan siirtomaa-asema kumottiin. Kuninkaallisella kauppaseuralla ollut kaupallinen monopoli lakkautettiin ja Grönlanti, josta tuli Tanskan täysvaltainen maakunta, sai oikeuden lähettää kaksi edustajaa Tanskan valtiopäiville. Vuonna 1979 Grönlannista tuli autonominen alue. Samana vuonna pidetyissä parlamenttivaaleissa sosiaalidemokraattinen ja kansallismielinen puolue Siumut nousi suurimmaksi puolueeksi ja puolueen johtaja Jonathan Motzfeldt muodosti hallituksen.Vuonna 1982 järjestettiin kansanäänestys, jossa enemmistö äänestäjistä kannatti Grönlannin eroa EEC:stä, joten ero toteutettiin vuonna 1985. Siumutin johtoon noussut Lars Emil Johansen muodosti hallituksen vuonna 1991, mutta Motzfeldtista tuli jälleen pääministeri vuonna 1997, missä virassa hän jatkoi myös vuoden 1999 vaalien jälkeen. Vuoden 2002 vaalien jälkeen hänen seuraajakseen tuli Hans Enoksen.

[muokkaa] Politiikka

Grönlannin yksikamarisessa parlamentissa (Inatsisartut) on 31 edustajaa, jotka valitaan neljän vuoden välein suhteellisella vaalitavalla. Grönlannista valitaan myös kaksi edustajaa Tanskan parlamenttiin.

Pääpuolueet ovat sosiaalidemokraattinen Siumut ja liberaali Atassut.

Grönlanti kuului EEC:hen vuodesta 1975, mutta erosi siitä vuonna 1985. Niinpä Grönlanti ei itsehallinnollisena alueena ole EU:nkaan jäsen. Pohjoismaiden neuvoston jäsen se kuitenkin on.

Grönlannin kartta.

[muokkaa] Maantiede

Länsi-Grönlannin jäätikköä.

Grönlanti irtosi Euroopan mantereesta noin 54–55 miljoonaa vuotta sitten. Nykyisin Grönlanti on maailman suurin saari, josta valtaosa on maailman toiseksi suurimman jäätikön peitossa. Jäätikön keskipaksuudeksi arvioidaan noin 1,5 kilometriä. Muilta osin saari muodostuu rikkonaisista vuorista, vuonoista, jäävuorista ja pienistä saarista. Korkein vuori on Dolmen (3 700 m). Asutus on rajoittunut pienille jäättömille rannikkoalueille. Jos Grönlantia peittävä jäätikkö sulaisi, siitä tulisi todennäköisesti saaristo.^lähde?

[muokkaa] Ilmasto

Grönlannin ilmasto vaihtelee voimakkaasti sekä pohjoisen ja etelän että rannikon ja sisämaan välillä. Ilmasto on arktinen. Etelässä vuoden keskilämpötila on +0,5 °C ja kylmimmän kuukauden keskilämpötila -7,8 °C, pohjoisessa taas vuoden keskilämpötila -8,7 °C (jäätiköllä -25 °C) ja kylmimmän kuukauden -30,6 °C. Kuitenkin kesäisin lämpötila saattaa nousta yli 10 celsiusasteeseen, toisinaan jopa hellelukemiin.^lähde?

Tutkimusten perusteella odotetaan, että maapallon ilmaston lämpeneminen saa Grönlannin jääkerrokset sulamaan entistä nopeammin. Tällä olisi tulevaisuudessa mittavia vaikutuksia merenpinnan korkeuteen ja merien elämään, ellei prosessia voida hidastaa tai siihen vaikuttaa jollain muulla keinoin.^[2] Grönlannin mannerjäätikön sulamisella on ollut merkittävä vaikutus jo tapahtuneeseen merenpinnan nousuun.

[muokkaa] Kasvisto ja eläimistö

Arktisen ilmaston takia kasvi- ja eläinlajeja on suhteellisen vähän. Kasvilajeja on noin 500, kalalajeja noin 125 ja lintuja noin 210.

Nisäkkäitä on 33 lajia, joista vain 8 elää maalla.

Puita kasvaa hyvin vähän, Etelä-Grönlannissa (koivuja), mutta suurilta osin kasvusto on sammalta ja matalaa varvikkoa.

Viljelykasveja, mm. perunaa, viljellään vähäisissä määrin Etelä-Grönlannissa. Lisäksi saarella on muualta tuotuja eläimiä (esim. vetokoiria, lampaita, poroja).

[muokkaa] Talous

Etelä-Grönlannin kaikkein suojaisimmilla paikoilla voidaan harjoittaa maanviljelyä.

Grönlannin elinkeinot voidaan jakaa viiteen pääryhmään: kalastus ja metsästys, mineraalivarat, turismi sekä palveluelinkeinot.

Valtaosin Grönlanti on riippuvainen kalastuksesta, jonka tärkein saalis ovat katkaravut. Myös hylkeenpyynnillä ja sen ympärillä toimivalla turkisteollisuudella on merkittävä työllistävä vaikutus.

Turismin merkitys on kasvanut, mutta ei ole vielä kovin suuri syrjäisen sijainnin eikä hankalien liikenneyhteyksien ja kalleuden takia.

Palveluelinkeinojen puolella julkisella sektorilla on suuri merkitys, ja noin puolet hallinnon tuloista tulee tukina Tanskasta.

[muokkaa] Tärkeimmät luonnonvarat

[muokkaa] Tärkeimmät vientituotteet

kalatuotteet

[muokkaa] Liikenne

Tärkein lentokenttä on Kangerlussuaqin lentoasema länsirannikolla Kangerlussuaqissa, josta kansainväliset lennot lentävät Kööpenhaminaan. Kangerlussuaq on myös Grönlannin sisäisten lentojen keskus. Toukokuussa 2007 Air Greenland aloitti sesonkireitin Baltimoreen Yhdysvalloissa.^[3] Kesällä 2007 Air Iceland lensi Keflavíkin ja Nuukin välillä kolmasti viikossa.^[4] Näiden lisäksi Narsarsuaqista etelässä lennetään säännöllisesti Kööpenhaminaan ja Kusulukista itärannikolla Reykjaviikkiin. Arctic Umiaq Line ajaa säännöllistä laivaliikennettä Narsarsuaqista etelässä Ilulissatiin pohjoisessa huhtikuusta joulukuuhun.^[5] Grönlannin kaupunkien välillä ei ole teitä tai rautateitä.

[muokkaa] Väestöjakauma

Grönlannin asukkaista syntyperäisiä grönlantilaisia (inuitteja ja eurooppalaisperäisiä) on 87 prosenttia, tanskalaisia ja muita on 13 prosenttia.

[muokkaa] Kulttuuri

Tärkeä osa Grönlannin kulttuuria on aina ollut oma kieli, joten tänäkin päivänä Grönlannissa on useita kirjailijoita, joiden teoksia on julkaistu ja käännetty eri puolilla maailmaa.