Holsteinin herttuakunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Juutinmaa ja pohjoinen Saksa:
Schleswig ja Holstein sijoitettuna nykypäivän Saksaan ja Tanskaan.
Holsteinin vaakuna: tyylitelty nokkosen lehti; muistuttaa Schaumburgin vaakunaa

Holsteinin herttuakunta (['holʃtain], alasaksaksi Holsteen, tansk. Holsten, latinaksi ja historialliseksi englanniksi Holsatia) oli herttuakunta Elbe- ja Eider-jokien välissä.

Nykyinen Holstein oli muinoin Holsteinin kreivikunta (saks. Grafschaft Holstein), myöhemmin Holstein herttuakunta (saks. Herzogtum Holstein), ja oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan pohjoisin alue. Holsteinin historia kietoutuu läheisesti tanskalaisen Schleswigin herttuakunnan kanssa. Holsteinin pääkaupunki on Kiel.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Holstein, olennainen osa vanhaa Saksia, sijaitsi Elbe-joesta pohjoiseen. Kaarle Suuri valtasi sen noin vuonna 800. Se oli kreivikunta 1111–1474. Aluksi se oli Saksin herttuakunnan, sittemmin Lauenburgin herttuakunnan, ja lopulta Lyypekin hiippakunnan lääni.

Holsteinin kreivikuntaa johti Schauenburgin suku, ja sen ensimmäinen kreivi oli Adolf I. Tanska valtasi Holsteinin Stellaun taistelun jälkeen 1201, mutta Schauenburg valloitti sen takaisin Bornhövedin taistelussa 1227. 1300-luvulla Holsteinin kreivit hankkivat Schleswigin herttuakunnan, Tanskan kuningaskunnan läänin. Kun Schauenburgin kreivit loppuivat 1459, Holstein ja Schleswig siirtyivät Tanskan kuninkaalle Riben sopimuksella 1460. Vuonna 1474 Holstein ylennettiin herttuakunnaksi ja siitä tuli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan osavaltio (reichsunmittelbar), jona se säilyi keisarikunnan hajoamiseen asti 1806.

Vuonna 1490, Holstein jaettiin Holstein-Segebergiin ja Holstein-Gottorpiin. Holstein-Segeberg säilyi Tanskan kuninkaalla ja se tunnettiin myös Kuninkaallisena Holsteinina, myöhemmin Holstein-Glückstadtina. Holstein-Gottorp, joka tunnettiin myös Herttuallisena Holsteinina, annettiin Oldenburgin suvun kadettiosastolle, johon Tanskan kuninkaat lukeutui.

Holstein-Gottorpin herttuasta tuli Venäjän keisari 1762, Pietari III ja hän suunnitteli hyökkäystä Tanskaan saadakseen takaisin menetetyt Holstein-Gottorpin maat Schleswigissä. Vaikka Pietarin vaimo syrjäytti hänet, Katariina II, tanskalaiset päättivät vapauttaa itsensä ongelmasta. Vuonna 1773, he vaihtoivat Oldenburgin keisarikunnan Gottorpin maihin Holsteinissa, saaden näin kaikki Holsteinin alueet hallintaansa. Täten Holstein yhdistettiin jälleen yhdeksi valtioksi.

Holsteinin herttuakunta ei joutunut Ranskan vallan alle Napoleonin aikana Tanskan-liittonsa takia. Vuodesta 1815 vuoteen 1864 se oli Saksan liiton jäsen, vaikka se oli liittoutunut Tanskan kanssa(Tanskan kuningas oli myös Holsteinin herttua). Tanskan kuningas Fredrik VII kuoleman seurauksena 1863, Schleswigin ja Holsteinin perimisestä kiisteltiin. Uusi kuningas, Kristian IX, nousi valtaistuimelle 1863. Augustenborgin herttua, pieni jälkeläinen perheen toisesta haarasta, vaati herttuakuntia, ja pian Saksan liitto, Preussin ja Itävallan johtamana, julisti sodan Tanskalle ja pakottaen luovuttamaan herttuakunnat. Kuitenkin herttuakuntia ei annettu Augustenborgin herttualle. Vuonna 1865 järjestely onnistui Preussin ja Itävallan välillä: itävaltalaiset valloittivat ja hallinnoivat Holsteinia, kun taas preussilaiset tekivät samoin Schleswigille. Tämä järjestely loppui Preussin-Itävallan sotaan vuonna 1866, jonka tuloksena Schleswig ja Holstein yhdistettiin Preussiin, jolloin niistä tuli Schleswig-Holsteinin provinssi.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Holstein