Maitohorsma
Tätä sivua ei ole | Maitohorsma | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
.JPG) |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Epilobium angustifolium L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Maitohorsma Wikispeciesissä |
Maitohorsma (Epilobium angustifolium, synon. Chamerion angustifolium) on yleensä noin 50–150 cm korkea kasvi, mutta on tavattu myös yli 2-metrisiä yksilöitä. Suomessa sitä tavataan kaikenlaisilla kasvupaikoilla koko maassa (tien varsilla[1]), ja se on melko yleinen lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Kukissa on 4 purppuranpunaista, harvemmin vaaleanpunaista tai valkoista, terälehteä. Kukkien halkaisija on 2–3 cm. Maitohorsma kehittää kukinnan jälkeen punaruskeat, pitkulaiset siemenkodat, jotka halkeavat kärjestään. Yhdessä kodassa on yleensä 300–400 pientä siementä, ja koko kasvin siemenmäärä on usein noin 80 000. Ruskeissa siemenissä on valkoisia karvoja, joiden avulla ne lentävät tuulessa uusille kasvupaikoille. Kasvi talvehtii maavarsien avulla.
Maitohorsma kuuluu metsän pioneerilajeihin ja valtaa itselleen hyvin nopeasti vapaat kasvupaikat. Se leviää tehokkaasti sekä siementensä että juurakkonsa avulla. Suurenkin esiintymän yksilöt saattavat olla yhtä kloonia tehokkaan juurakkoleviämisen vuoksi.[2] Sitä tavataan usein metsäpalon jättämillä aukeilla, minkä vuoksi sitä on tavattu kutsua tulikukaksi. Maitohorsma viihtyy sekä emäksisessä että hieman happamassa maassa.
[muokkaa] Käyttö
Maitohorsman lehdissä on runsaasti C-vitamiinia ja sitä käytetäänkin ruuaksi monin tavoin. Nuoria lehdettömiä versoja voi silputa salaattiin tai ne voi valmistaa ruuaksi parsan tapaan (myös maanalaiset versot). Nuoret lehdet sopivat salaatteihin. Niitä voi myös kuivata koporje-teeksi sekä käytettäväksi viherjauhoon ja leipä- ja sämpylätaikinaan. Vanhemmiten lehdistä tulee kitkeriä ja sitkeitä. Kuivatuista juurista on valmistettu kahvinkorviketta. Rehuna sen on uskottu lisäävän maidontuotantoa ja siemenkarvoilla kehritty. Alaskassa maitohorsmasta tehdään karamelleja, siirappia ja hyytelöä. Maitohorsman medestä valmistettu hunaja on kevyttä ja miedon makuista.
Maitohorsma kuuluu kauppayrtteihin ja on myös Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka.[3]
Horsmasta on tehty useita kevyen musiikin piiriin kuuluvia lauluja. Tunnetuimmat sanoitukset ovat:
- Vexi Salmi: Rentun ruusu (1988)
- Pentti Saarikoski: Maitohorsmat kukkivat (1988)
- Jukka Kuoppamäki: Kun horsma kukkii (1998)
Muita nimiä: Horsma, horsmo, horsmu, hörsmä, hörsmy, forsma, palokukka, tulikukka, rumihinkukka ja rentunruusu
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Valitut Palat: Suomalainen luonto, s. 246. {{{Julkaisija}}}, 1989. ISBN 951-8933-01-4 Viitattu = 31.7.2011.
- ↑ Neil Fletcher: Kukat, s. 211. WSOY, 2005. ISBN 951-0-30139-6.
- ↑ Leinonen, Matti, Nyberg, Teuvo & Veistola, Simo: Koulun biologia: Metsät ja suot, s. 157. Otava, 2007.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Maitohorsma (Epilobium angustifolium)
- Kasviatlas 2010: Maitohorsman levinneisyys Suomessa
- Luontoportti: Maitohorsma (Epilobium angustifolium)
- Nettikasvio: Maitohorsma (Epilobium angustifolium)
- Yrttitarha: Maitohorsma (Epilobium angustifolium)
- Den virtuella floran: Maitohorsma (Epilobium angustifolium) (ruotsiksi)
- Takapihan Yrttikasvit: maitohorsma
