1988
Wikipedia
[muokkaa] Tapahtumia
[muokkaa] Tammikuu
- 1. tammikuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kehotti uudenvuodenpuheessaan kansalaisia arvioimaan talouden tilaa realistisesti ja varoitti uhkaavasta lamasta. "Suomelle edullisten taloudellisten suhdanteiden aika alkaa olla ohi", Koivisto sanoi.
- 2. tammikuuta – Margaret Thatcher tuli olleeksi Ison-Britannian pääministerinä kauemmin kuin kukaan toinen 1900-luvulla, 3167 vuorokautta.[1]
- 15. tammikuuta – Suomalainen säveltäjä Magnus Lindberg sai Pohjoismaiden neuvoston sävellyspalkinnon teoksestaan Kraft.
- 21. tammikuuta – Yhdysvallat liitti Pohjois-Korean "roistovaltioiden" eli terrorismia tukevien valtioiden joukkoon.
- 26. tammikuuta – Presidentti Mauno Koivisto ilmaisi mielipiteenään, ettei Suomen liittymiselle Euroopan neuvoston jäseneksi ole esteitä.
[muokkaa] Helmikuu
- 7. helmikuuta – Vihreä liitto päätti rekisteröityä puolueeksi.
- 8. helmikuuta – Kansainvälinen tiedemiesryhmä esitti raportin Itävallan presidentin Kurt Waldheimin toiminnasta toisen maailmansodan aikana. Sen mukaan Waldheim tiesi palveluspaikallaan Balkanin niemimaalla tehdyistä julmuuksista enemmän kuin hän oli julkisesti kertonut. Talven ja kevään aikana järjestettiin Wienissä useita mielenosoituksia, joissa vaadittiin Waldheimin eroa.
- 10. helmikuuta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous päätti, että Oulun hiippakunnan naisteologit vihitään papeiksi hiippakunnan ulkopuolella. Ratkaisuun päädyttiin, koska Oulun piispa Olavi Rimpiläinen vastusti naispappeutta.
- 14. helmikuuta – 75-vuotias kenraali Alfredo Stroessner valittiin kahdeksannelle kaudelle Paraguayn presidentiksi.
- 14. helmikuuta – Kokoomus kehotti valitsijamiehiään asettumaan Mauno Koiviston tueksi presidentinvaalien ratkaisevalla kierroksella, mikä herätti hämmennystä puolueen kannattajien keskuudessa.
- 25. helmikuuta – Jääkäriliitto lopetti toimintansa jääkärien Suomeen paluun 70-vuotispäivänä. Kymmenestä elossaolleesta jääkäristä oli viimeisessä kokouksessa läsnä viisi: kenraali Väinö Valve, eversti Bertil Heinrichs, eversti Iivari Kauranen, komentaja Kauko Ikonen ja vänrikki Albin Johansson.
- 28. helmikuuta – Pohjois-Irakissa alkoi Anfal-kampanja Irakin kurdeja vastaan "Kemikaali-Ali"-lisänimen saaneen Ali Hassan al-Majidin johdolla. Osa Pohjois-Irakista julistettiin kielletyksi alueeksi ja sinne jääneet poistettiin systemaattisesti. Kampanja jatkui syyskuuhun, jonka jälkeen henkiin jääneet kurdit armahdettiin.
- 29. helmikuuta – Keski-Afrikan entiselle diktaattorille Bokassalle langetettu kuolemantuomio muutettiin elinkautiseksi pakkotyörangaistukseksi.
[muokkaa] Maaliskuu
- 1. maaliskuuta – Presidentti Mauno Koivisto aloitti toisen virkakautensa antamalla eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen.
- 6. maaliskuuta – Suomen ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa. Papeiksi vihittiin 94 naisteologia.
- 7. maaliskuuta – Brittien SAS-erikoisjoukot ampuivat kolme IRA:n terroristia Gibraltarilla.
- 13. maaliskuuta – Japanissa otettiin käyttöön maailman pisin rautatietunneli, joka yhdistää Honshūn ja Hokkaidōn saaret.
- 16. maaliskuuta – Kaasuhyökkäys Halabjassa Irakissa kurdeja vastaan tappoi noin 5 000 ihmistä.
- 16. maaliskuuta – Yhdysvaltain korkein oikeus päätti äänin 6–2, että poliisit eivät tarvitse kotietsintälupaa tutkiakseen poisheitettyjä jätteitä.
- 22. maaliskuuta – Tampereella avattiin Suomen suurin katettu kauppakeskus, Koskikeskus. Sen tiloissa aloitti 90 yritystä.
- 27. maaliskuuta – Israelilainen erikoistuomioistuin tuomitsi ydinteknikko Mordechai Vanunun 18 vuoden vankeuteen maanpetoksesta ja vakoilusta. Vanunu oli paljastanut lokakuussa 1986, että Israelilla on hallussaan ydinaseita.
[muokkaa] Huhtikuu
- 6. huhtikuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus täytti 40 vuotta. Pääjuhla pidettiin Helsingin Finlandia-talossa.
- 11. huhtikuuta – "Iron Maiden" julkaisi levyn Seventh Son of a Seventh Son.
- 14. huhtikuuta – USS Samuel B. Roberts ajoi miinaan Persianlahdella.
- 18. huhtikuuta – Operaatio Praying Mantis: Yhdysvaltain laivasto hyökkäsi Iranin öljynporauslauttoja ja laivoja vastaan kostoksi miinaräjähdyksestä.
- 24. huhtikuuta – Ranskassa järjestettiin presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Istuva presidentti Francois Mitterrand ja pääministeri Jacques Chirac selvisivät jatkoon. Äärioikeistolaisen ehdokkaan Jean-Marie Le Penin menestys oli vaalien suurin yllätys.
- 25. huhtikuuta – John Demjanjuk tuomittiin kuolemaan Israelissa toisen maailmansodan aikaisista sotarikoksista Treblinkan keskitysleirillä. Israelin korkein oikeus kumosi myöhemmin tuomion.
- 25. huhtikuuta – Kahdeksan ihmistä kuoli ja yli 70 loukkaantui pikajunan suistuttua kiskoilta Tanskassa lähellä Kööpenhaminaa. Onnettomuuden syynä oli junan liian kova vauhti.
- 26. huhtikuuta – Nowa Hutan terästehtaalla Puolan Krakovassa alkoi maan laajin työselkkaus vuoden 1981 jälkeen. 16 000 lakkoillutta työntekijää vaati tuntuvia palkankorotuksia ja erotettujen ammattiyhdistysaktivistien ottamista takaisin töihin.
- 28. huhtikuuta – Vihreä Liitto merkittiin puoluerekisteriin.
- 30. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Dublinissa.
[muokkaa] Toukokuu
- 5. toukokuuta – Puolan poliisi lopetti yllätyshyökkäyksellä noin 16&ndsp;000 työntekijän lakon Nowa Hutan terästehtaalla Krakovassa. Kymmeniä lakkolaisia pidätettiin.
- 8. toukokuuta – Ranskan presidentti Francois Mitterrand valittiin toiselle seitsenvuotiselle virkakaudelle.
- 15. toukokuuta – Afganistanin sisällissota: Neuvostoliitto aloitti joukkojensa vetämisen Afganistanista.
- 16. toukokuuta – USA:n lääkintöhallituksen raportissa rinnastettiin nikotiinin riippuvuusvaikutukset heroiiniin ja kokaiiniin.
- 23. toukokuuta – Pohjois-Korea kehotti boikotoimaan Soulin olympiakisoja. Vain viisi valtiota – Albania, Kuuba, Etiopia, Seychellit ja Komorit – yhtyi boikottiin. Nicaragua perui ilmoittautumisensa sisäisten levottomuuksiensa vuoksi.
- 23. toukokuuta – SKP:n puheenjohtaja Arvo Aalto erosi tehtävästään. Aalto perusteli eroaan puolueen talouskriisillä ja puoluejohdossa esiintyvällä "arvottomalla pelillä". Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Jarmo Wahlström.
- 26. toukokuuta – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja hänen puolisonsa Nancy Reagan pysähtyivät kolmeksi päiväksi Helsinkiin matkallaan Moskovaan.
[muokkaa] Kesäkuu
- 9. kesäkuuta – Neuvostoliiton uutistoimisto TASS ilmoitti, että Krimin tataarien oli sallittu palata kotiseudulleen Krimin niemimaalle. Josif Stalin oli karkottanut tataarit Keski-Aasiaan ja Siperiaan vuonna 1944 syyttäen heitä yhteistyöstä saksalaisten miehittäjien kanssa.
- 11. kesäkuuta – SKP:n (yhtenäisyys) puheenjohtaja, vähemmistökommunistien kärkihahmo Taisto Sinisalo siirtyi eläkkeelle terveyssyistä. Puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jouko Kajanoja.
- 13. kesäkuuta – Neuvostoliiton korkein oikeus palautti huomattavimpiin kommunistipoliitikkoihin kuuluneiden Lev Kamenevin ja Grigori Zinovjevin maineen. Kamenev ja Zinovjev oli vuonna 1936 tuomittu näytösoikeudenkäynnissä kuolemaan ja ammuttu Josef Stalinin määräyksestä.
- 17. kesäkuuta – Näyttelijä Maija-Liisa Marton nimitettiin Teatterikorkeakoulun uudeksi rehtoriksi.
- 19. kesäkuuta – Keskustapuolueen puoluekokous päätti muuttaa puolueen nimen Suomen Keskustaksi.
- 20. kesäkuuta – Ympäristöjärjestö Greenpeace paljasti, että Helsingin Länsisatamaan oli tuotu Islannista lähes 200 tonnia valaanlihaa. Järjestön jäsenet kahlitsivat itsensä valaanlihakontteihin vaatien lihaerän tuhoamista. Valaanlihaerä palautettiin Islantiin 6. heinäkuuta.
- 25. kesäkuuta – Hollanti voitti jalkapallon EM-kultaa 2–0 Münchenissä Neuvostoliittoa vastaan (Gullit 32 min, Van Basten 54 min).
[muokkaa] Heinäkuu
- 3. heinäkuuta – Yhdysvaltain USS Vincennes ampui alas Iran Airin lennon 655 Airbus A300 -koneen Persianlahdella, 290 ihmistä sai surmansa.
- 3. heinäkuuta – Toukokuussa Turun vankilasta vapautunut Juha Valjakkala surmasi kolmihenkisen ruotsalaisen perheen.
- 6. heinäkuuta – Piper Alpha -öljynporauslautta tuhoutui räjähdyksissä Pohjanmerellä, surmansa sai 167 ihmistä.
- 10. heinäkuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että huomattavien kommunistipoliitikkojen Nikolai Buharinin ja Aleksei Rykovin kunnia oli palautettu. Buharin ja Rykov oli tuomittu kuolemaan ja teloitettu Josif Stalinin käskystä vuonna 1938.
- 17. heinäkuuta – Florence Griffith-Joyner juoksi uuden naisten 100 metrin maailmanennätyksen 10,49.
[muokkaa] Elokuu
- 3. elokuuta – Neuvostoliitto armahti länsisaksalaisen opiskelijan Mathias Rustin, joka oli toukokuussa 1987 lentänyt pienkoneella Moskovan Punaiselle torille. Rust oli ehtinyt kärsiä työleirituomiostaan vajaan vuoden.
- 8. elokuuta – 8-8-88-kansannousu Burmassa.
- 9. elokuuta – Wayne Gretzky siirtyi Edmonton Oilersista Los Angeles Kingsiin.
- 10. elokuuta – Viron kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Rahva Hääl julkaisi vuonna 1939 solmitun Molotov-Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan ensimmäisenä lehtenä Neuvostoliitossa.
- 11. elokuuta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäinen naiskirkkoherra vihittiin virkaansa. Sirkka-Liisa Enqvist valittiin Lemlandin ja Lumparlandin yhteisen seurakunnan kirkkoherraksi.
- 13. elokuuta – Ulkoministeri P.W. Botha sanoi Etelä-Afrikan pystyvän valmistamaan ydinaseita, mutta ei kertonut, oliko niitä jo rakennettu.
- 17. elokuuta – Pakistanin presidentti Mohammad Zia ul-Haq ja USA:n lähettiläs Arnold Raphel kuolivat lento-onnettomuudessa, jossa sai surmansa kaikkiaan 29 ihmistä. Väliaikaiseksi presidentiksi valittu Ghulam Ishaq Khan julisti onnettomuuden vuoksi Pakistaniin hätätilan.
- 20. elokuuta – Iranin-Irakin sota: Iranin ja Irakin välinen aselepo.
- 27. elokuuta – SKP:n puheenjohtaja Jarmo Wahlström sanoi puolueen kärsineen 35 miljoonan markan tappiot kevään ja kesän taloussotkuissa. Puolueen edellinen johto oli sijoittanut puolueen varoja huonoiksi sijoituskohteiksi osoittautuneisiin yhtiöihin.
- 28. elokuuta – Italialainen lentokone syöksyi lentonäytöstä seuranneen yleisön joukkoon Ramsteinissa Länsi-Saksassa, jolloin 46 ihmistä kuoli ja yli 300 loukkaantui.[2] Kone törmäsi kahteen muuhun lentokoneeseen ennen putoamistaan maahan.
- 28. elokuuta – Suomalainen koelentäjä sai surmansa hänen lentokoneensa pudottua maahan belgialaisella sotilaslentokentällä kesken lentonäytöksen.
[muokkaa] Syyskuu
- 6. syyskuuta – Suomen postilaitos täytti 350 vuotta.
- 14. syyskuuta – Oppositio syytti hallitusta väärien tietojen antamisesta Verotus kevenee -tiedotteessa. Laskelmat olivat osoittaneet monen veronmaksajan kohdalla päinvastaista.
- 17. syyskuuta – Kesäolympialaisten avajaiset Soulissa Etelä-Koreassa. Kisoihin osallistui ennätykselliset 160 maata ja yli 13 600 urheilijaa ja valmentajaa.[3]
- 26. syyskuuta – The Legend of Zelda II: Adventure of Link -peli julkaistiin.
- 28. syyskuuta – Tiibetin hengellinen johtaja Dalai Lama saapui kolmipäiväiselle yksityisluonteiselle vierailulle Suomeen. Kiina esitti vastalauseensa vierailun johdosta.
- 29. syyskuuta – NASA:n ensimmäinen avaruussukkulalento Challengerin onnettomuuden jälkeen.
- 30. syyskuuta – Neuvostoliiton presidentti Andrei Gromyko siirtyi eläkkeelle. Puoluejohtaja Mihail Gorbatšov otti nyt hoitaakseen myös presidentin viran.
[muokkaa] Lokakuu
- 11. lokakuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto aloittivat kuusipäiväisen valtiovierailun Kiinassa. Kyseessä oli ensimmäinen Suomen valtionpäämiehen Kiinaan tekemä vierailu.
- 15.–16. lokakuuta – Suomessa pidettiin kunnallisvaalit. Kolmen suurimman puolueen kannatus säilyi jokseenkin ennallaan, suurimmat häviäjät olivat SKDL ja SMP. Eniten huomiota herätti, että lähes kolmasosa äänioikeutetuista jätti äänestämättä.
- 21. lokakuuta – Filippiinien entinen presidentti Ferdinand Marcos ja hänen puolisonsa Imelda Marcos asetettiin Yhdysvalloissa syytteeseen kiristyksestä, satojen miljoonien dollarien kavalluksista ja salaliitosta Corazon Aquinoa vastaan.
- 26. lokakuuta – Suomi valittiin YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi kaksivuotiskaudeksi 1989–1990.
- 28. lokakuuta – Poliisi ja mielenosoittajat ottivat rajusti yhteen Prahassa Tšekkoslovakian itsenäisyyden 70-vuotispäivänä.
- 29. lokakuuta – Sega Mega Drive -pelikonsoli julkaistiin Japanissa.
- 30. lokakuuta – Puolan hallitus päätti sulkea Solidaarisuus-ammattiliiton tukikohdan, Gdanskin Lenin-telakan, "taloudellisten vaikeuksien vuoksi". Telakalla työskenteli yli 10 000 henkilöä ja sillä oli 11 laivatilausta.[4]
[muokkaa] Marraskuu
- 2. marraskuuta – "Morrisin mato" levisi Internetissä sendmail-ohjelman tietoturva-aukon avulla.
- 8. marraskuuta – George H. W. Bush voitti Michael Dukakisin Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.
- 9. marraskuuta – Sekä Länsi- että Itä-Saksassa muistettiin monin tapahtumin ns. kristalliyötä, josta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Kristalliyö merkitsi aikanaan natsien juutalaisvainojen alkamista.
- 15. marraskuuta – Neuvostoliiton avaruussukkula Buran laukaistiin miehittämättömälle lennolle Energija-kantoraketilla.
- 15. marraskuuta – Palestiinan parlamentti julisti Palestiinan valtion perustetuksi Algerissa.
- 16. marraskuuta – Viron sosialistisen neuvostotasavallan korkein neuvosto julisti Viron suvereeniksi (Viro itsenäistyi uudelleen 20. elokuuta 1991).
- 16. marraskuuta – Benazir Bhutto valittiin vapaissa vaaleissa Pakistanin pääministeriksi.
- 17. marraskuuta – Alankomaat liittyi toisena maana Internetiin.
- 17. marraskuuta – Yhtyneet Kuvalehdet osti tamperelaisen Urpo Lahtisen Lehtimiehet-yhtymän 100 miljoonalla markalla. Kauppaan kuului noin 20 lehden (mm. Hymy, Nykyposti, Tekniikan Maailma ja Suosikki) julkaisuoikeudet ja sen myötä Yhtyneistä Kuvalehdistä tuli Suomen suurin aikakauslehtien julkaisija.
- 18. marraskuuta – Walt Disneyn luoma satuhahmo Mikki Hiiri täytti 60 vuotta.
- 22. marraskuuta – Palmdalessa Kaliforniassa esiteltiin B-2-häivepommittajan prototyyppi.
- 22. marraskuuta – Pääministeri Harri Holkeri matkusti viralliselle vierailulle Länsi-Saksaan.
- 28. marraskuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat mäkihyppääjä Matti Nykäsen vuoden parhaaksi urheilijaksi. Nykänen oli voittanut äänestyksen myös vuonna 1985.
- 30. marraskuuta – Yleisradion toimittajat aloittivat lakon, jonka syynä olivat palkkaerimielisyydet. Lakko hiljensi Yleisradion radio- ja TV-ohjelmat kolmeksi viikoksi.
[muokkaa] Joulukuu
- 7. joulukuuta – Armeniassa 6,9 richterin maanjäristys surmasi 25 000 ihmistä, 15 000 loukkaantui ja 400 000 jäi kodittomiksi.[5]
- 7. joulukuuta – Mihail Gorbatšov ilmoitti 500 000 miehen vähennyksestä neuvostoarmeijassa.
- 10. joulukuuta – YK:n pääsihteeri Javier Pérez de Cuéllar otti Oslossa vastaan YK:n rauhanturvajoukoille myönnetyn Nobelin rauhanpalkinnon.
- 11. joulukuuta – Nokian johtaja Kari Kairamo ampui itsensä.
- 14. joulukuuta – Ruotsin poliisi pidätti Christer Petterssonin epäiltynä pääministeri Olof Palmen murhasta. Pettersson vangittiin kaksi päivää myöhemmin.
- 21. joulukuuta – Lockerbien pommi-isku: Pan Amin lento 103 räjähti Lockerbien yllä Skotlannissa, 259 ihmistä sai koneessa surmansa ja 11 maassa. Libyaa pidetään yleisesti iskuun syyllisenä.
- 23. joulukuuta – Etelä-Afrikan, Angolan ja Kuuban edustajat allekirjoittivat New Yorkissa sopimuksen Namibian itsenäistymisestä. Angolassa toiminutta MPLA-vapautusliikettä tukenut Kuuba lupasi samalla kotiuttaa Angolassa olleet noin 50 000 sotilastaan.
[muokkaa] Tuntematon päivämäärä
- Saudimiljonääri Osama bin Laden perusti "Al-Qaida"-järjestön Afganistanissa.
[muokkaa] Syntyneitä
- 9. tammikuuta – Marc Crosas, espanjalainen jalkapalloilija
- 27. tammikuuta – Markku Pulli, suomalainen näyttelijä
- 20. tammikuuta – Jeffrén Suárez Bermúdez ("Jeffrén"), espanjalainen jalkapalloilija
- 20. helmikuuta – Robyn Rihanna Fenty ("Rihanna"), barbadoslainen laulaja
- 10. huhtikuuta – Haley Joel Osment, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 13. huhtikuuta – Petteri Koponen, suomalainen koripalloilija
- 21. huhtikuuta – Mia Permanto, suomalainen laulaja ja radiojuontaja (k. 2008)
- 3. heinäkuuta – Anssi Koivuranta, suomalainen yhdistetyn hiihtäjä
- 17. elokuuta – Brady Corbet, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 24. elokuuta – Rupert Grint, englantilainen näyttelijä
- 8. syyskuuta - Gustav Schäfer, saksalainen muusikko ("Tokio Hotel")
- 26. syyskuuta – Kiira Korpi, suomalainen taitoluistelija
- 25. lokakuuta – Mandi Lampi ("Mandi"), suomalainen näyttelijä ja laulaja (k. 2008)
- 19. marraskuuta – Patrick Kane, yhdysvaltalainen jääkiekkoilija
[muokkaa] Kuolleita
- 7. tammikuuta – Trevor Howard, englantilainen näyttelijä
- 15. tammikuuta – Seán MacBride, vuoden 1974 Nobelin rauhanpalkinnon saanut irlantilainen poliitikko (entinen IRA:n johtaja)
- 13. helmikuuta – Nils-Eric Ringbom, suomalainen säveltäjä ja musiikintutkija
- 15. helmikuuta – Richard Feynman, vuoden 1965 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
- 17. helmikuuta – Veijo Pasanen, suomalainen näyttelijä
- 25. helmikuuta – Eugen Terttula, suomalainen teatterinjohtaja
- 6. maaliskuuta – Erkki Luomala, suomalainen näyttelijä
- 9. maaliskuuta – Kurt Georg Kiesinger, saksalainen poliitikko (Saksan liittokansleri 1966–1969)
- 10. maaliskuuta – Johnny Forsell, suomalainen laulaja
- 10. maaliskuuta – Matti Kurjensaari, suomalainen kirjailija
- 14. maaliskuuta – Toivo Tarjanne, suomalainen lakimies, professori ja oikeuskansleri
- 29. maaliskuuta – Matti Hälli, suomalainen kirjailija
- 30. maaliskuuta – Taneli Kuusisto, suomalainen säveltäjä
- 29. huhtikuuta – Olavi Honka, suomalainen lakimies ja oikeuskansleri
- 3. toukokuuta – Aarre Lauha, Helsingin hiippakunnan piispa
- 8. toukokuuta – Robert A. Heinlein, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija
- 24. toukokuuta – L. A. Puntila, suomalainen kulttuuripoliitikko ja professori
- 25. toukokuuta – Ernst Ruska, vuoden 1986 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko
- 12. kesäkuuta – Lasse Äikäs, suomalainen poliitikko
- 25. kesäkuuta – Hillel Slovak, yhdysvaltalainen kitaristi ("Red Hot Chili Peppers")
- 30. kesäkuuta – Anja Vammelvuo, suomalainen kirjailija
- 18. heinäkuuta – Birger Kaipiainen, suomalainen keramiikkataiteilija
- 3. elokuuta – Kirsti Hurme, suomalainen näyttelijä
- 5. elokuuta – Saara Forsius, suomalainen kansanedustaja
- 14. elokuuta – Enzo Ferrari, italialainen perheyrityksen johtaja
- 17. elokuuta – Franklin Delano Roosevelt, Jr., yhdysvaltalainen poliitikko
- 17. elokuuta – Muhammad Zia-ul-Haq, Pakistanin johtaja (lento-onnettomuus)
- 27. elokuuta – Olavi Veistäjä, suomalainen teatterinjohtaja
- 28. elokuuta – O. E. Hakasalo, suomalainen hypnotisoija
- 2. lokakuuta – Alec Issigonis, englantilainen Mini-auton kehittäjä
- 3. lokakuuta – Franz Josef Strauss, saksalainen poliitikko
- 6. lokakuuta – Olavi Kares, Kuopion hiippakunnan piispa
- 16. lokakuuta – Felix Wankel, saksalainen koneenrakentaja ja keksijä
- 19. lokakuuta – Sten Suvio, suomalainen nyrkkeilijä
- 30. lokakuuta – Eino Säisä, suomalainen kirjailija
- 19. marraskuuta – Christina Onassis, kreikkalaissyntyinen kuljetusmagnaatti
- 1. marraskuuta – Mauno Jussila, suomalainen poliitikko ja kunnallisneuvos
- 1. marraskuuta – Tuomo Suomalainen, suomalainen arkkitehti
- 11. marraskuuta – Yrjö Norta, suomalainen elokuvaohjaaja
- 17. marraskuuta – Irja Ketonen, suomalainen lehtikustantaja (Turun Sanomat), Suomen ensimmäinen naisvuorineuvos
- 24. marraskuuta – Irmgard Seefried, itävaltalainen oopperalaulaja
- 2. joulukuuta – Arkkipiispa Paavali (Yrjö Olmari), Suomen ortodoksinen arkkipiispa
- 6. joulukuuta – Roy Orbison, yhdysvaltalainen muusikko
- 9. joulukuuta – Arne Berner, suomalainen poliitikko
- 11. joulukuuta – Kari Kairamo, suomalainen toimitusjohtaja (Nokian pääjohtaja) (itsemurha)
- 15. joulukuuta – Arvo Helminen, suomalainen lakimies ja ministeri
- 19. joulukuuta – Hilja Valtonen, suomalainen kirjailija
- 25. joulukuuta – Shohei Ooka, japanilainen kirjailija
- 28. joulukuuta – Björn Kurtén, suomalainen eläintieteilijä
[muokkaa] Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Leon Lederman, Melvin Schwartz ja Jack Steinberger
- Nobelin kemianpalkinto: Johann Deisenhofer, Robert Huber ja Hartmut Michel
- Nobelin lääketieteen palkinto: Sir James Black, Gertrude Elion, George Hitchings
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Naguib Mahfouz
- Nobelin rauhanpalkinto: YK:n rauhanturvajoukot
[muokkaa] Elokuvia
-
Pääartikkeli: Elokuvavuosi 1988
- 15. heinäkuuta – Die Hard, pääosassa Bruce Willis.
- 15. heinäkuuta – Kala nimeltä Wanda.
- 16. heinäkuuta – Akira (Japanissa).
- 12. joulukuuta – Rain Man.
- Martin Scorsesen Kristuksen viimeiset kiusaukset aiheutti närää katolilaisten keskuudessa.
