Anja Vammelvuo

Anja Vammelvuo (7. lokakuuta 1921 Hausjärvi – 30. kesäkuuta 1988 Tuusula) oli suomalainen runoilija ja kirjailija. Hän oli naimisissa kirjailija Jarno Pennasen kanssa vuodesta 1946. Ohjaaja Jotaarkka Pennanen on heidän poikansa.

Anja Vammelvuon isä oli venäläissyntyinen kauppias Aake Vammelvuo (alkuaan Weseloff) ja äiti Hulda omaa sukuaan Selin. Anja Vammelvuo pääsi ylioppilaaksi Riihimäen yhteislyseosta 1941. Hän sai valtion kirjallisuuspalkinnon kolmesti: 1949, 1954 ja 1970. Vammelvuo oli aikoinaan monen muun kirjailijan ja kulttuurivaikuttajan tavoin mukana vasemmistopolitiikassa ja kuului vasemmistolaiseen kirjailijaseuraan Kiilaan.

Teokset

• Auringon tytär, runoja, Otava, 1943.
• Muut ovat nuoria, romaani, Otava, 1945.
• Muottiin tuntemattomaan, runoja, Otava, 1946.
• Paratiisilintu ja muita novelleja, Otava, 1946.
• Loistohuoneisto, kolminäytöksinen näytelmä, Otava, 1947.
• Viimeinen Kleopatra, romaani, Otava, 1950.
• Rakkauskertomus, novelleja, Otava, 1953.
• Kukkia sylissäni, runoja, Otava, 1954.
• Torpankirjat, runoja, Otava, 1957.
• Kuuma, kylmä, runoja, Otava, 1960.
• Valkoinen varis, novelleja, Otava, 1962.
• Integer vitae, runoja, Otava, 1964.
• Valitut runot, Otava, 1968.
• Lintu pieni, runoja, Otava, 1970.
• Totuuden iskut, runoja, Otava, 1973.
• Kuinka voitte? Runoja, Otava, 1978.
• Valitut runot, Otava, 1982.
• Tulee aika toinenkin, näyttelijä-rosvopäällikkö Aarne Orjatsalon elämä, Otava, 1983.

Palkintoja

• Valtion kirjallisuuspalkinto 1949, 1954 ja 1970

Aiheesta muualla

• Anja Vammelvuo Ylen arkistossa