Kurt Waldheim

Kurt Josef Waldheim
Yhdistyneiden kansakuntien neljäs pääsihteeri
1. tammikuuta 1972-1. tammikuuta 1982.
Edeltäjä	U Thant
Seuraaja	Javier Pérez de Cuéllar
Tiedot
Syntynyt	21. joulukuuta 1918 Wien, Itävalta
Kuollut	14. kesäkuuta 2007 (88 vuotta) Wien, Itävalta
Ammatti	lakimies
Uskonto	katolilainen
Puoliso	Elisabeth Waldheim
Allekirjoitus

Peter Florin kättelemässä Kurt Waldheimia (oikealla).

Kurt Waldheim (21. joulukuuta 1918, Wien, Itävalta – 14. kesäkuuta 2007, Wien), itävaltalainen upseeri II maailmansodassa ja myöhemmin diplomaatti ja poliitikko. Hän toimi YK:n pääsihteerinä vuosina 1972–1981 ja Itävallan presidenttinä 1986–1992.

Pääsihteerikauden jälkeen 1986 Waldheimia syytettiin toisen maailmansodan aikaisista natsikytköksistä. Paljastui, että ennen sotaa hän oli ollut SA-järjestön upseeri, ja häntä syytettiin osallistumisesta sodan aikana sotarikoksiin. Itse hän väitti opiskelleensa sodan aikana lakia, mutta olikin palvellut SS-upseerina Balkanilla. Tutkimusten jälkeen Waldheim vapautettiin virallisesti sotarikoksia koskevista syytteistä 1992.

Varhainen elämä

Waldheim syntyi Wienissä 21. joulukuuta vuonna 1918. Hänen isänsä oli katolinen koulutarkastaja, jolla oli tšekkiläistä taustaa. Isän sukunimi oli alun perin Watzlawick (tšekiksi: Václavík). Hänen isänsä muutti nimensä saksalaiseen muotoon samana vuonna, kun Habsburgien valtakunta lakkasi olemasta. Waldheim palveli Itävallan armeijassa vuosina 1936–1937 ja valmistui armeijan jälkeen Wienin akatemiasta vuonna 1939. Waldhemin isä oli aktiivinen Kristillisessä sosialistisessa puolueessa. Waldheimia ei noina akatemian vuosina kiinnostanut politiikka.

Toinen maailmansota

Saksan miehitettyä Itävallan 1938 hän haki kansallissosialistisen puolueen opiskelijajärjestön Nationalsozialistischer Deutscher Studentenbundin jäsenyyttä, ja vähän myöhemmin hänestä tuli SA:n vuoristojääkäri. Waldheim palveli toisen maailmansodan aikana Balkanilla ja itärintamalla. Balkanilla ollessaan hän sai kroatialaisen fasistijohtaja Ante Pavelićin johtamalta Itsenäiseltä Kroatian valtiolta urhoollisuusmitalin. Vuonna 1945 Waldheim antautui Kärntenissä sotakarkurina brittijoukoille. Kuuluisteluissa hän kertoi olevansa Wehrmachtin sotilas eikä SA- tai SS-upseeri. Waldheim vapautui syytteistä ja palasi siviiliin.

Diplomaatin ura

Waldheim meni Itävallan ulkoministeriön diplomaattiseen osastoon ja valmistui vuonna 1945 Wienin yliopistosta lakimieheksi. Hän oli mukana Itävallan delegaatiossa Pariisin rauhansopimuksen aikana vuonna 1948. Hän työskenteli ulkoministeriössä vuosina 1951–1956. Vuonna 1956 hänet nimitettiin Itävallan suurlähettilääksi Kanadaan, ja hän palasi ulkoministeriöön vuonna 1960, ja 1964 hänet nimitettiin Itävallan YK-edustajaksi. Vuodesta 1968 hän oli Itävallan ulkoministeri Itävallan kansanpuolueen ÖVP:n jäsenenä, kunnes sai YK:n virkansa takaisin vuonna 1970. Waldheim asettui ehdokkaaksi vuoden 1971 presidentinvaaleissa, mutta häntä ei valittu.

YK:n pääsihteeriksi

Pian vaalitappionsa jälkeen Kurt Waldheim valittiin U Thantin seuraajaksi YK:n pääsihteerinä. Pääsihteerinä hän järjesti suuria kansainvälisiä YK:n alaisia konferenssejä, kuten Santiagossa huhtikuussa vuonna 1972, UNCTAD:n kokous ja UNEP:in kokous Tukholmassa kesäkuussa vuonna 1974, IMO:n kokous Caracasissa huhtikuussa 1972, UNFPA:n kokous Bukarestissa elokuussa 1974 ja FAO:n kokous Roomassa marraskuussa vuonna 1974.

Hänen pääkriisialueensa oli kuitenkin Lähi-itä. Waldheim ja Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger eivät koskaan tulleet toimeen Lähi-idän kysymyksen aikana. Kun palestiinalainen terroristijärjestö PFLP kaappasi lennolla olevan Air Francen koneen Pariisi–Tel Aviv-reitillä, Israel päätti itse vapauttaa panttivangit. YK väitteli, pitäisikö Israelin pelastusoperaatio tuomita. Waldheim valittiin uudelle kaudelle 1976. Vuonna 1980 Waldheim lensi Iraniin, jossa yli sataa yhdysvaltalaista pidettiin Teheranin suurlähetystössä panttivankina, neuvottelemaan heidän vapauttamiseen. Ajatollah Khomeini kuitenkin kieltäytyi tapaamasta Waldheimia. Teheranissa ilmoitettiin, että Waldheimin henki olisi vaarassa.

Paul McCartney ja Waldheim järjestivät konsertteja Kambodžan auttamiseksi. Etsiessään kolmannen maiden pääsihteeriä Kiina käytti veto oikeutaan Walhdeimia vastaan ja pääsihteeriksi valittiin perulainen Javier Pérez de Cuéllar. Pääsihteeriuran jälkeen Walhdeim valittiin Itävallan presidentiksi 1986.

Waldheim kuoli 14. kesäkuuta vuonna 2007 Wienissä 89-vuotiaana.

Lähteet

• YLE: Kurt Waldheim kuollut
• Kuva Waldheimista SS-kenraali Arthur Phlepsin seurassa

Aiheesta muualla

• Kurt Waldheimin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa