Kofi Annan

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kofi Atta Annan Nobelin rauhanpalkinto
Kofi Annan.jpg
Yhdistyneiden kansakuntien seitsemäs pääsihteeri
1. tammikuuta 19971. tammikuuta 2007
Edeltäjä Boutros Boutros-Ghali
Seuraaja Ban Ki-moon
Tiedot
Syntynyt 8. huhtikuuta 1938 (ikä 76)
Flag of the Gold Coast.svg Kumasi, Kultarannikko
Puoliso Titi Alakija (eronnut)
Nane Maria Annan
Uskonto protestantti
Allekirjoitus Kofi Annan Signature.svg

Kofi Atta Annan (s. 8. huhtikuuta 1938 Kumasi, Kultarannikko)[1] on ghanalainen diplomaatti, joka toimi seitsemäntenä Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerinä vuosina 19972006. Vuonna 2001 Annanille myönnettiin ansioistaan yhdessä YK:n kanssa Nobelin rauhanpalkinto.

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kofi Annan syntyi Kultarannikon Kumasissa. Hänen vanhempansa olivat Victoria ja Henry Reginald Annan. Annanin etunimi viittaa ghanalaiseen Akan-heimon tapaan viikonpäivään, jolloin hän syntyi. "Kofi" tarkoittaa perjantaina syntynyttä poikaa. Hänen toinen etunimensä "Atta" tarkoittaa fanten kielellä kaksosta. Hänen vuonna 1991 kuolleen kaksoissisarensa nimi oli Efua Atta.

Vuosina 19541957 Annan kävi Mfantsipim Schoolin sisäoppilaitosta Ghanan Cape Coastissa. Hänen valmistuttuaan koulusta vuonna 1957 Ghana oli ensimmäinen Yhdistyneen kuningaskunnan Saharan eteläpuolisen Afrikan maa, joka sai itsenäisyyden. Annan siirtyi Kwame Nkrumahin yliopistoon opiskelemaan taloustieteitä.

Annan sai Ford-säätiön stipendin ja pääsi sen avulla päättämään opintonsa Minnesotaan Yhdysvaltoihin Macalester Collegeen. Hän valmistui Macalesterista 1961 ja jatkoi opintojaan Genevessä Sveitsissä Graduate Institute of International Studies -oppilaitoksessa, jossa hän opiskeli vuosina 19611962. Vajaa vuosikymmen myöhemmin hän palasi opiskelemaan Yhdysvaltoihin, tällä kertaa Massachusetts Institute of Technologyyn, jossa hän suoritti maisterin tutkinnon hallintopuolelta.

Ura YK:ssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Annan aloitti työnsä YK:ssa vuonna 1962 budjetinlaskijana WHO:ssa. Vuosina 19741976 hän työskenteli Ghanan matkailuministeriössä, kunnes sai paikan YK:n apulaispääsihteerinä. Annan oli YK:n apulaispääsihteeri, kun Ruandan kansanmurha tapahtui vuonna 1994. Kanadalainen YK:n kenraali Roméo Dallaire syytti Annania passiivisuudesta kansanmurhan aikana. Hän itsekin sanoi, että puuttumattomuus kansanmurhaan oli hänen uransa suurin virhe. Annan työskenteli jonkin aikaa YK:n edustajana Jugoslavian sotien jälkiselvittelyssä.

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeriksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

13. joulukuuta 1996 Annania suositeltiin turvallisuusneuvostossa YK:n uudeksi pääsihteeriksi, ja neljä päivää myöhemmin yleiskokous valitsi hänet. Hän aloitti virassa 1. tammikuuta 1997. Annan seurasi egyptiläistä Boutros Boutros-Ghalia, ja hänestä tuli ensimmäinen mustaihoinen afrikkalainen pääsihteeri. Merkkinä suuresta kansansuosiosta Annan nimitettiin uudelleen pääsihteerin virkaan 1. tammikuuta 2002.

Annanin mukaan nimettiin suunnitelma Kyproksen yhdistämiseksi vuonna 2004 kansanäänestyksellä. Kyproksen tasavallan kreikkalaiset kuitenkin hylkäsivät sen.

Annan on toiminut muun muassa kunniamurhia vastaan, nimittäen niitä häpeämurhiksi. Muun muassa Irakin viimeaikaisten terrori-iskujen johdosta Annan on peräänkuuluttanut laajempaa kansainvälistä yhteistyötä terrorismia vastaan. Jäähyväispuheessaan hän arvosteli Yhdysvaltoja ja George W. Bushia Irakin sodasta.

Pääsihteeriyden jälkeinen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Annan piti viimeisen puheen YK:ssa 11. joulukuuta 2006. Hänen seuraajakseen valittiin eteläkorealainen Ban Ki-moon. Ban on ensimmäinen aasialainen pääsihteeri burmalaisen U Thantin jälkeen. Annan palasi kotimaahansa Ghanaan ja asettui maan presidenttiehdokkaaksi kuitenkaan voittamatta vaaleja. Nykyään hän on Global Eldersin jäsen.

Annan on ollut sovittelijana eräissä konflikteissa, kuten Kenian presidentinvaalivilpin jälkeisissä levottomuuksissa vuonna 2008[2]. Helmikuusta elokuuhun 2012 Annan toimi YK:n ja Arabiliiton lähettiläänä Syyrian kriisissä[3].

Syksyllä 2012 Annan nähtiin entisen alaisensa Elisabeth Rehnin haastattelussa, kun Yleisradion uusi keskusteluohjelma Elisabeth kohtaa sai ensiesityksensä Yle Fem -kanavalla. Annan oli ohjelmasarjan ensimmäinen vieras. Annanin ja Rehnin tapaaminen oli kuvattu Sveitsissä heinäkuussa, jolloin Annan yritti vielä sovitella Syy­rian sy­ve­ne­vää si­säl­lis­so­taa.[4]

Vuonna 2013 julkaistiin Kofi Annanin ja Nader Mousavizadehin kirjoittama muistelmateos Elämäni sodassa ja rauhassa.[5]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Annan on naimisissa ruotsalaisen juristin Nane Maria Annanin kanssa (joka on sukua Raoul Wallenbergille). Annanilla on kolme lasta, Kojo Annan, Ama Annan ja Nina Cronstedt de Groot. Kojo ja Ama ovat Annanin ensimmäisestä avioliitosta nigerialaisen Titi Alakijan kanssa. Nina Cronstedt de Groot on Nane Maria Annanin aiemmasta avioliitosta.

Annan puhuu englantia, ranskaa ja fantea ja eräitä muita afrikkalaisia kieliä. Uskonnoltaan Annan on protestantti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kofi Annan – Facts Nobelprize.org. Viitattu 22.11.2014. (englanniksi)
  2. Kenya government anger with Annan BBC. Viitattu 13.02.2008.
  3. Turhautunut Annan jättää Syyria-lähettilään tehtävänsä 2.8.2012. hs.fi. Viitattu 3.8.2012.
  4. Uusitorppa, Harri: Elisabeth Rehnin ensimmäinen vieras on Kofi Annan Helsingin Sanomat. 10.9.2012. Helsinki. Viitattu 8.8.2014.
  5. Kirjakevät: Elämäkerrat ja muistelmat 13.1.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 16.10.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyneiden kansakuntien lippu Edeltäjä:
Boutros Boutros-Ghali
Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri
19972006
Seuraaja:
Ban Ki-moon