Philip Noel-Baker

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Philip Noel-Baker (1. marraskuuta 18898. lokakuuta 1982) oli brittiläinen työväenpuolueen poliitikko, diplomaatti, yliopistomies, aseistariisunnan puolustaja ja taitava amatööriurheilija. Noel-Baker voitti olympiahopeaa Antwerpenin olympialaisissa ja hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto 1959. Hän on historian ainoa ihminen, joka on sekä voittanut olympiamitalin että vastaanottanut Nobel-palkinnon.

Nuoruus ja olympiamitali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitalit
Maa: Iso-Britannia
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Antwerpen 1920 1 500 m

Philip Noel-Baker, alkujaan Baker, syntyi Kanadassa, mutta muutti pian isänsä Joseph Allan Bakerin mukana Englantiin. Isä oli mukana politiikassa ja toimi kansanedustajana Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentissa.

Cambridgen yliopistossa opiskellessaan Noel-Baker harrasti aktiivisesti urheilua opiskelijoiden urheilukerhossa. Hänet valittiin Ison-Britannian olympiajoukkueseen Tukholmaan 1912. 1920 hän sekä toimi joukkueen kapteenina että osallistui kisoihin Antwerpenin olympialaisissa. Antwerpenissa Noel-Baker voitti hopeaa 1 500 metrin juoksussa.

1915 Philip Baker nai Irene Noelin. Yhdysnimen hän otti käyttöön 1943.

Sota ja Kansainliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen maailmansodan syttyessä Noel-Baker katsoi, ettei voinut osallistua sotatoimiin pasifistisen maailmankatsomuksensa ja väkivallan kieltävän uskontonsa (Noel-Baker oli kveekari) takia. Sen sijaan hän organisoi ja johti vapaaehtoista ambulanssiyksikköä Ranskan rintamalla. Sodan loppupuolella hän toimi brittiläisen ambulanssiyksikön adjutanttina Italiassa. Toimistaan sodassa hän vastaanotti kunniamerkit sekä Ranskalta, Italialta että Isolta-Britannialta.

Sodan päätyttyä Noel-Baker osallistui aktiivisesti Kansainliiton perustamiseen ja toimi sen ensimmäisen pääsihteerin Sir Eric Drummondin avustajana. 20- ja 30-luvuilla hän toimi myös luennoi kansainvälisestä laista Lontoon yliopistossa ja Yalessa. Erityisesti hän työskenteli aseistariisunnan hyväksi ja toimi kansainvälisessä aseistariisuntakomissiossa sekä julkaisi lukuisia kirjoja aiheesta.

Poliittinen ura ja Nobel-palkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noel-Bakerin poliittinen ura Britannian työväenpuolueessa alkoi vuoden 1924 parlamenttivaaleissa, joissa hän ei saanut tarpeeksi ääniä tullakseen valituksi. Vaaleissa 1929 hän kuitenkin pääsi edustamaan Coventryn kaupunkia parlamenttiin. Toisen maailmansodan aikana Baker toimi parlamentin sihteerinä. Sodan päätyttyä hän piti hallussaan eri ministerin salkkuja eri Clement Attleen hallituksissa. Noel-Bakerilla oli merkittävä asema Labour-puolueen sisällä ja hän toimi puolueen puheenjohtajana 1946.

Noel-Baker oli mukana Britannian ensimmäisessä edustajistossa Yhdistyneisiin kansakuntiin ja osallistui sen peruskirjan laatimiseen. Vuonna 1959 hän vastaanotti Nobel-palkinnon työstään aseistariisunnan hyväksi.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]