1915
Wikipedia
Tapahtumia [muokkaa]
- 1. tammikuuta – Vammala erotettiin Tyrvään kunnasta itsenäiseksi kauppalaksi.
- 13. tammikuuta – 6,8 richterin maanjäristys surmasi 32 610 ihmistä Italian Avezzanossa.
- 19. tammikuuta – Ensimmäinen maailmansota: saksalaiset zeppeliinit pommittivat ensi kertaa Great Yarmouthia ja King's Lynnia Isossa-Britanniassa, 20 ihmistä kuoli.
- 24. tammikuuta – Doggermatalikon taistelu saksalaisten ja brittiläisen osaston välillä Pohjanmerellä. Saksan SMS Blücher upposi vieden mukanaan 782 merisotilasta.
- 27. tammikuuta – Yhdysvallat miehitti Haitin.
- 31. tammikuuta – Saksa käytti ensi kertaa myrkkykaasua itärintamalla.
- 7. helmikuuta – Toinen Masurian järvien taistelu: Saksa oli siirtänyt joukkoja itärintamalle tavoitteenaan lyödä Venäjä ja aloitti yllätyshyökkäyksen lumimyrskyn keskellä. Fritz von Belowin kahdeksas armeija eteni viikossa yli sata kilometriä. Venäjä kärsi kovia tappioita.
- 25. helmikuuta – Jääkäriliike: ensimmäiset suomalaiset vapaaehtoiset saapuivat koulutettaviksi Saksaan.
- 10. maaliskuuta – Keisari Nikolai II kävi vierailulla Helsingissä.
- 14. maaliskuuta – Ison-Britannian merivoimat upotti Saksan taistelulaiva SMS Dresdenin Chilen rannikolla.
- 14. maaliskuuta – Iso-Britannia, Ranska ja Venäjä sopivat Venäjän saavan Konstantinopolin ja Bosporin voiton jälkeen.
- 18. maaliskuuta – Brittien ja ranskalaisten 16 taistelulaivan hyökkäys Dardanelleille epäonnistui. Kolme taistelulaivaa upposi ja kolme vaurioitui pahasti miinakentässä.
- 19. maaliskuuta – Pluto kuvattiin ensi kerran, mutta sitä ei tunnistettu planeetaksi.
- 22. huhtikuuta – Ypresin toinen taistelu: saksalaiset ottivat myrkkykaasun käyttöön Ypresissä Belgiassa. Paenneiden ranskalaisten linjaan jäi kuuden kilometrin aukko.
- 24. huhtikuuta – Turkkilaiset joukot aloittivat armenialaisten joukkomurhan Vanissa. Konstantinopolissa 300 armenialaista intellektuellia pidätettiin ja teloitettiin.
- 25. huhtikuuta – Gallipolin maihinnousu Turkin rannikolle.
- 1. toukokuuta – Gorlice-Tarnówin offensiivi, Saksan päähyökkäys itärintamalla, alkoi. Venäjän joukot perääntyivät Puolasta ja Galitsiasta. Hyökkäyksen jälkeen rintama jäi paikalleen Venäjän romahdukseen 1917 asti.
- 3. toukokuuta – Italia erosi Saksan ja Itävalta-Unkarin kanssa solmimastaan kolmiliitosta.
- 7. toukokuuta – Saksalainen sukellusvene U-20 upotti RMS Lusitanian, 1 198 ihmistä kuoli.
- 8. toukokuuta – Saksalaiset valtasivat Ypresin toisessa taistelussa Frenzenbergin harjanteen ja pitivät sen hallussaan liittoutuneiden vastahyökkäyksistä huolimatta.
- 9. toukokuuta – Artoisin toinen taistelu alkoi. Ranskalaiset hyökkäsivät kohti saksalaisten hallussa ollutta Vimyn harjannetta.
- 11. toukokuuta – Albert Einstein julkaisi yleisen suhteellisuusteoriansa.
- 23. toukokuuta – Italia julisti sodan Itävalta-Unkarille ympärysvaltojen kanssa tekemänsä sopimuksen jälkeen.
- 24. heinäkuuta – Höyrylaiva SS Eastland kaatui Chicagon satamassa. Kuolonuhreja oli 844.
- 5. elokuuta – Saksalaiset saavuttivat Varsovan.
- 10. elokuuta – Saksalainen laivasto-osasto tulitti Utön linnaketta.
- 21. elokuuta – Italia julisti sodan Turkille.
- 2. syyskuuta – Toinen sortokausi: venäjän kieli tuli pakolliseksi oppiaineeksi Suomen tyttökouluissa.
- 5. syyskuuta – Venäjän keisari Nikolai II otti armeijan komennon itselleen.
- 6. syyskuuta – Britit testasivat tankin prototyyppiä ensi kertaa.
- 19. syyskuuta – Saksalaiset valtasivat Vilnan.
- 25. syyskuuta – Artoisin kolmas taistelu alkoi.
- 5. lokakuuta – Bulgaria liittyi Keskusvaltoihin.
- 7. lokakuuta – Itävalta-Unkarin suurhyökkäys Serbiaan alkoi.
- 14. lokakuuta – Bulgaria julisti sodan Serbialle.
- 13. marraskuuta – Säveltäjä Emmerich Kálmánin operetti Mustalaisruhtinatar (Die Czárdásfürstin) sai ensiesityksensä Wienissä.
- 8. joulukuuta – Säveltäjä Jean Sibelius täytti 50 vuotta. Hän johti pitämässään juhlakonsertissa viidennen sinfoniansa ensiesityksen.
- 19. joulukuuta – Viimeiset Anzac-joukot evakuoitiin Gallipolista, britit kärsivät taistelussa 180 000 miehen tappiot ja Mustafa Kemalin johtamat turkkilaiset 220 000 miehen.
Syntyneitä [muokkaa]
- 6. tammikuuta – Anni Kyllikki Polviander (”Anni Polva”), suomalainen kirjailija (k. 2003)
- 26. tammikuuta – Osmo Alaja, suomalainen piispa (Mikkelin hiippakunta) (k. 2001)
- 30. tammikuuta – John Profumo, brittiläinen poliitikko (”Profumo-skandaali”) (k. 2006)
- 14. helmikuuta – Nestori Kaasalainen, suomalainen poliitikko
- 27. helmikuuta – Oskari Olavi Ilmén (Olavi Virta), suomalainen laulaja (”Hopeinen kuu”) (k. 1972)
- 8. maaliskuuta – Tapio Rautavaara, suomalainen laulaja, näyttelijä ja urheilija (keihäänheiton olympiavoittaja) (k. 1979)
- 20. maaliskuuta – Svjatoslav Richter, neuvostoliittolainen pianisti (k. 1997)
- 7. huhtikuuta – Eleanora Fagan (”Billie Holiday”, ”Lady Day”), yhdysvaltalainen jazz- ja blues-laulaja (k. 1959)
- 5. toukokuuta – Helvi Sipilä, suomalainen varatuomari ja poliitikko (YK:n apulaispääsihteeri) (k. 2009)
- 6. toukokuuta – Orson Welles, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja elokuvaohjaaja (Citizen Kane) (k. 1985)
- 20. toukokuuta – Moshe Dayan, israelilainen kenraali ja poliitikko (k. 1981)
- 31. toukokuuta – Björn Forsell, ruotsalainen oopperalaulaja ja näyttelijä
- 2. kesäkuuta – Tapio Wirkkala, suomalainen muotoilija ja akateemikko (Ultima Thule -lasisarja) (k. 1985)
- 9. kesäkuuta – Lester William Polsfuss (”Les Paul”), yhdysvaltalainen kitaristi ja keksijä (sähkökitaran kehittäjä) (k. 2009)
- 10. kesäkuuta – Solomon Bellows (”Saul Bellow”), vuoden 1976 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen kirjailija (Herzog) (k. 2005)
- 28. kesäkuuta – Juha Mannerkorpi, suomalainen kirjailija (k. 1980)
- 1. heinäkuuta – Birger Kaipiainen, suomalainen keramiikkataiteilija (k. 1988)
- 15. heinäkuuta – Olavi Siippainen, suomalainen kirjailija (k. 1963)
- 29. elokuuta – Ingrid Bergman, ruotsalainen Oscar-palkittu näyttelijätär (Kaasuvalo) (k. 1982)
- 1. syyskuuta – Heikki Marttila (”Arijoutsi”), suomalainen kirjailija ja toimittaja (k. 1993)
- 6. syyskuuta – Franz Josef Strauß, saksalainen poliitikko (k. 1988)
- 7. syyskuuta – Regina Linnanheimo (Regina Mörner), suomalainen näyttelijä (Rakkauden risti) (k. 1995)
- 25. syyskuuta – Ethel Rosenberg, yhdysvaltalainen kommunisti (k. 1953)
- 26. syyskuuta – Leo Meller, suomalainen radiojohtaja (k. 1990)
- 17. lokakuuta – Arthur Miller, yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija (Kauppamatkustajan kuolema) (k. 2005)
- 23. lokakuuta – Simo Puupponen (”Aapeli”), suomalainen kirjailija ja pakinoitsija (Siunattu hulluus) (k. 1967)
- 24. lokakuuta – Robert Kahn (”Bob Kane”), yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (Batman) (k. 1998)
- 8. marraskuuta – Lamberto Gardelli, italialainen kapellimestari (k. 1998)
- 25. marraskuuta – Augusto Pinochet, Chilen sotilasjohtaja (k. 2006)
- 3. joulukuuta – Toivo Kärki, suomalainen säveltäjä, muusikko, pianotaiteilija, tuotantopäällikkö ja sovittaja (k. 1992)
- 9. joulukuuta – Elisabeth Schwarzkopf, saksalainen oopperalaulaja (k. 2006)
- 12. joulukuuta – Francis Albert Sinatra (”Frank Sinatra”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja laulaja (Täältä ikuisuuteen) (k. 1998)
- 19. joulukuuta – Édith Giovanna Gassion (”Édith Piaf”), ranskalainen laulaja (k. 1963)
Kuolleita [muokkaa]
- 17. tammikuuta – Ida Aalberg, suomalainen näyttelijä (s. 1857)
- 13. maaliskuuta – Sergei Witte, venäläinen kreivi ja poliitikko (s. 1849)
- 27. huhtikuuta – Aleksandr Skrjabin, venäläinen pianisti ja säveltäjä (s. 1872)
- 3. toukokuuta – Arvid Genetz (”Arvi Jännes”), suomalainen kielentutkija ja runoilija (s. 1848)
- 2. heinäkuuta – Porfirio Díaz, Meksikon presidentti (s. 1830)
- 4. lokakuuta – Matti Kurikka, suomalainen lehtimies, kirjailija ja utopisti (s. 1863)
- 12. lokakuuta – Edith Cavell, englantilainen sairaanhoitaja (s. 1865) (teloitettiin)
Nobelin palkinnot [muokkaa]
- Nobelin fysiikanpalkinto: Sir William Bragg ja Sir William Lawrence Bragg
- Nobelin kemianpalkinto: Richard Willstätter
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Romain Rolland
Kirjoja [muokkaa]
- Savu-uhri – Maria Jotuni
- Elämän koreus – Eino Leino
- Paavo Kontio – Eino Leino
- Knulp – Hermann Hesse
- Pakkopaita – Jack London
- Talviretkiä Pohjolassa – Ilmari Kianto
- Turjanlinnan satukirja: Onnille ja muille lapsille – Ilmari Kianto
- Vienan virroilta, Karjalan kankahilta: matkakuvauksia – Ilmari Kianto
- Annan unelmavuodet – L.M. Montgomery
Sivulta puuttuu