1971
Wikipedia
[muokkaa] Tapahtumia
[muokkaa] Tammikuu
- 1. tammikuuta – Imatran ja Ylivieskan kauppalat muuttuivat kaupungeiksi. Tyrvännön kunta liitettiin Hattulan kuntaan. Muuruveden ja Säyneisten kunnat liitettiin Juankosken kuntaan.
- 1. tammikuuta – Turvavyö tuli pakolliseksi etuistuimilla kaikissa Suomessa myytävissä uusissa henkilöautoissa.
- 1. tammikuuta – Postinumerojärjestelmä otettiin Suomessa koekäyttöön.
- 2. tammikuuta – Yhdysvallat kielsi savukkeiden televisiomainonnan.
- 3. tammikuuta – Suomessa järjestettiin ensimmäinen lottoarvonta.
- 11. tammikuuta − Oulaisissa Keski-Pohjanmaalla mitattiin korkein Suomessa siihen saakka mitattu tammikuun lämpötila, +9,8 astetta.
- 15. tammikuuta – Egyptissä valmistui Niiliin rakennettu Assuanin pato, jota oli rakennettu 11 vuotta.
- 15. tammikuuta − Suomen ensimmäisen sanomalehden, Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo, ensimmäisen numeron ilmestymisestä tuli kuluneeksi 200 vuotta.
- 20. tammikuuta – Suomi asetti YK-suurlähettiläänsä Max Jakobsonin ehdokkaakseen YK:n pääsihteerin vaaliin.
- 25. tammikuuta – Charles Manson ja kolme "perheen" naisjäsentä todettiin syyllisiksi Tate–LaBianca-murhiin ja tuomittiin elinkautiseen.
- 25. tammikuuta – Idi Amin johti vallankaappausta ja astui Ugandan presidentin virkaan.
[muokkaa] Helmikuu
- 1. helmikuuta − Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja ulkoministeri Väinö Leskinen vierailivat Vatikaanissa, jossa he selostivat paavi Paavali VI:lle Suomen aloitetta Euroopan turvallisuuskokouksesta.
- 4. helmikuuta – Rolls-Royce meni konkurssiin, Britannian hallitus otti yhtiön johdettavakseen.
- 5. helmikuuta – Apollo 14 laskeutui Kuuhun.
- 7. helmikuuta – Sveitsissä järjestettiin kansanäänestys naisten äänioikeudesta valtiollisissa vaaleissa.
- 8. helmikuuta – Noin 70 000 metallityöntekijää aloitti lakon hylättyään valtakunnansovittelija Erkki Sunilan tekemän välitysehdotuksen. Lakon sanottiin olleen Neuvostoliiton Suomen-lähettilään Aleksei Beljakovin masinoima. Lakko päättyi 26. maaliskuuta.
- 11. helmikuuta – Palestiinalaiset ja Jordanian hallituksen joukot taistelivat Ammanissa.
- 13. helmikuuta – Etelä-Vietnamin armeija hyökkäsi Yhdysvaltain tukemana Laosiin.
- 15. helmikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta siirtyi kymmenkantaiseen puntaan.
- 25. helmikuuta − Hallitus päätti lyhentää koulujen työviikon viisipäiväiseksi syyslukukauden 1971 alusta lähtien.
- 26. helmikuuta – Pohjois-Vietnamin hallitus määräsi koko kansan hälytystilaan siltä varalta, että Yhdysvallat "yrittäisi jotain".
[muokkaa] Maaliskuu
- 5. maaliskuuta – Pakistanin armeija miehitti mellakoineen Itä-Pakistanin.
- 8. maaliskuuta – Muhammad Ali hävisi ensimmäisen kolmesta ottelustaan Joe Frazieriä vastaan.
- 8. maaliskuuta – Uusi Tampereen ja Seinäjoen välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
- 10. maaliskuuta – Yhdysvaltain perustuslakiin tehty 26. lisäys alensi äänioikeuden ikärajan 18 vuoteen.
- 15. maaliskuuta − Laukaassa käynnistettiin Lievestuoreen sellutehdas laajasta vastustuksesta huolimatta. Tehtaan toiminta oli ollut keskeytyksissä vuodesta 1967 saakka. Vesioikeus uhkasi ryhtyä toimiin tehtaan omistajaa Keski-Suomen Selluloosa Oy:tä vastaan, mikäli tehtaan jätevedet johdettaisiin viereiseen Lievestuoreenjärveen.
- 17. maaliskuuta – SKDL veti ministerinsä pois Ahti Karjalaisen hallituksesta ns. korppusodan jälkeen. Uudeksi oikeusministeriksi valittiin Erkki Tuomisen tilalle Mikko Laaksonen, uudeksi sosiaali- ja terveysministeriksi Anna-Liisa Tiekson tilalle Pekka Kuusi ja uudeksi liikenneministeriksi Veikko Saarron tilalle Kalervo Haapasalo.
- 23. maaliskuuta – Sotilasvallankaappaus Argentiinassa, kenraali Alejandro Lanusse nousi valtaan.
- 25. maaliskuuta – Pakistanin armeija aloitti verilöylyn Itä-Pakistanissa, joka oli julistautunut Bangladeshiksi. Salainen radioasema julisti itsenäisyyden seuraavana päivänä.
- 31. maaliskuuta − Yhdysvaltain armeijan luutnantti William Calley tuomittiin My Lain kylässä Vietnamissa vuonna 1968 tehdystä joukkomurhasta elinkautiseen vankeuteen.
[muokkaa] Huhtikuu
- 1. huhtikuuta – Kunnalliset pysäköinninvalvoja-apulaiset eli "lappuliisat" aloittivat työnsä Tampereella, Porissa ja Oulussa.
- 3. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Irlannissa.
- 5. huhtikuuta – Tulivuori Etna purkautui.
- 7. huhtikuuta – Kreikka vapautti 261 poliittista vankia.
- 7. huhtikuuta – Kaksi aseistautunutta äärioikeistolaista jugoslavialaista pakolaista tunkeutui Jugoslavian Tukholman-suurlähetystöön ja ampui suurlähettiläs Vladimir Rolovicia ja hänen sihteeriään. Lähettiläs menehtyi saamiinsa vammoihin 14. huhtikuuta. Murhaajat tuomittiin heinäkuussa elinkautiseen vankeuteen.
- 17. huhtikuuta – Libya, Syyria ja Egypti solmivat valtioliiton.
- 19. huhtikuuta – Saljut 1, ensimmäinen avaruusasema, laukaistiin kiertoradalle.
- 19. huhtikuuta – Pääministeri Ahti Karjalainen aloitti viisipäiväisen virallisen vierailun Neuvostoliitossa.
- 21. huhtikuuta – Haitin diktaattori François Duvalier kuoli, Jean-Claude Duvalier seurasi isäänsä elinikäiseksi presidentiksi.
- 24. huhtikuuta – Puoli miljoonaa ihmistä marssi Washington (DC):ssä Vietnamin sotaa vastaan.
- 24. huhtikuuta − Kokoomus piti puoluekokouksensa Lahdessa. Puoluesihteeri Harri Holkeri valittiin uudeksi puheenjohtajaksi tammikuussa kuolleen Juha Rihtniemen tilalle.
- 26. huhtikuuta – Turkin hallitus julisti 11 maakunnassa poikkeustilan levottomuuksien vuoksi.
- 27. huhtikuuta – Pohjoismaat nimesivät Suomen YK-suurlähettilään Max Jakobsonin yhteiseksi ehdokkaakseen järjestön pääsihteerivaaliin.
[muokkaa] Toukokuu
- 1. toukokuuta – Näsinneula avattiin Tampereella.
- 3. toukokuuta – Itä-Saksan puoluejohtaja Walter Ulbricht erosi tehtävistään ja hänen seuraajakseen tuli Erich Honecker. Valtionpäämiehen tehtävät jäivät silti edelleen Ulbrichtille.
- 16. toukokuuta – Egyptin presidentti Anwar Sadat kukisti häntä vastaan suunnatun vallankaappaushankkeen.
- 25.–27. toukokuuta – Helsingissä järjestettiin Sosialistisen internationaalin kokous, johon osallistui useita tunnettuja ulkomaisia poliitikkoja, mm. Länsi-Saksan liittokansleri Willy Brandt, Ruotsin pääministeri Olof Palme ja entinen pääministeri Tage Erlander, Ison-Britannian entinen pääministeri Harold Wilson sekä Israelin pääministeri Golda Meir. Kokouksen isäntänä oli ulkoministeri Väinö Leskinen.
[muokkaa] Kesäkuu
- 1. kesäkuuta – Sisäministeri Artturi Jämsén siirtyi Keski-Suomen läänin maaherraksi ja hänen tilalleen nimitettiin kansanedustaja Eino Uusitalo.
- 6. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti valtiovierailulle Turkkiin. Hän oli ensimmäinen maassa vieraillut pohjoismainen valtionpäämies kuningas Kaarle XII:n jälkeen.
- 10. kesäkuuta – Typpi Oy ja Rikkihappo Oy yhdistyivät Kemiraksi, josta tuli Suomen neljänneksi suurin valtiojohtoinen yritys.
- 14. kesäkuuta – Norja aloitti öljyn tuotannon Pohjanmerellä.
- 15. kesäkuuta – Neuvostoliiton uusi Suomen-suurlähettiläs Viktor Maltsev saapui Helsinkiin.
- 17. kesäkuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi kenraali Yrjö Keinosen yli 2 600 markan sakkoihin ja kapteeni Martti Siitosen 27 vuorokaudeksi arestiin Keinosen huvilaan liittyneessä ns. kellarijutussa.
- 29. kesäkuuta − Romanian presidentti Nicolae Ceauşescu saapui viisipäiväiselle viralliselle vierailulle Suomeen.
[muokkaa] Heinäkuu
- 9. heinäkuuta − Yhdysvaltain presidentin Richard Nixonin ulko- ja turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Henry Kissinger aloitti pääministeri Zhou Enlain kanssa Kiinan pääkaupungissa Pekingissä salaiset neuvottelut Yhdysvaltain ja Kiinan suhteiden lähentämisestä. Neuvottelujen päätteeksi Zhou esitti Kissingerin välityksellä Nixonille kutsun vierailla Pekingissä alkuvuodesta 1972.
- 10. heinäkuuta – Vallankaappausyritys Marokossa, 1 400 kadettia valtasi kuninkaan palatsin.
- 11. heinäkuuta – Chile kansallisti kuparikaivokset.
- 11. heinäkuuta – Meksikolainen kilpa-ajaja Pedro Rodriquez ajoi päin kivimuuria Nürburgringin radalla Länsi-Saksassa. Rodriquez saatiin tuleen syttyneestä autostaan nopeasti turvaan ja kuljetettiin sairaalaan, jossa hän kuitenkin menehtyi saamiinsa palovammoihin ja kallonmurtumaan.
- 16. heinäkuuta – Maailman väkiluku ylitti neljä miljardia.
- 16. heinäkuuta − Suomen maaseudulla oli Tilastokeskuksen mukaan sähköistämättä vielä noin 43 000 kotitaloutta eli noin kuusi prosenttia, lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomessa.
- 19. heinäkuuta − Sudanin presidentti Gaafar Nimeiry syrjäytettiin vasemmistolaisten upseerien suorittamassa vallankaappauksessa. Nimeiry palasi valtaan 22. heinäkuuta, hirtätti kaappauksen johtajat ja aloitti laajat kommunistien vainot.
- 31. heinäkuuta – Yhdysvaltain Apollo 15 -astronautit ajoivat ensimmäistä kertaa kuuautolla Kuussa.
[muokkaa] Elokuu
- 1. elokuuta – "Lappuliisat" aloittivat työnsä Helsingissä, Espoossa ja Lahdessa.
- 9. elokuuta – Intia solmi Neuvostoliiton kanssa YYA-sopimuksen.
- 9. elokuuta – Jouko Turkka erotettiin Joensuun kaupunginteatterin johtajan paikalta. Seuraavana päivänä teatterin 13 näyttelijää aloitti lakon saadakseen Turkan takaisin. Yhdeksän Turkkaa tukenutta näyttelijää erotettiin 11. elokuuta.
- 10. elokuuta – Yleisurheilun EM-kisat alkoivat Helsingissä. Juha Väätäinen voitti niissä 10 000 ja 5 000 m:n juoksut.
- 14. elokuuta – Bahrainin emiraatti julistautui itsenäiseksi.
- 15. elokuuta – Brittiarmeijan joukkojen vahvuus Pohjois-Irlannissa nousi 12 500:teen.
- 15. elokuuta – Yhdysvallat luopui kultakannasta.
- 20. elokuuta – Kiina ilmoitti, ettei se liity YK:hon ellei Taiwania eroteta järjestöstä.
- 25. elokuuta – Tansanian ja Ugandan välinen rajasota puhkesi.
- 26. elokuuta – Siviilihallitus palasi Kreikkaan.
[muokkaa] Syyskuu
- 3. syyskuuta – Qatar itsenäistyi.
- 3. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti oikeusministeri Mikko Laaksosen verohallituksen pääjohtajaksi lokakuun alusta lähtien.
- 9. syyskuuta – John Lennon julkaisi Imagine-albuminsa
- 11. syyskuuta − Suomi esitti Länsi- ja Itä-Saksalle ns. Saksan-paketin, johon sisältyi molempien Saksojen tunnustaminen, diplomaattisuhteiden solmiminen Suomen ja kummankin Saksan välillä, Saksojen tunnustus Suomen puolueettomuuspolitiikalle sekä Natsi-Saksan Lapissa vuosina 1944−1945 aiheuttaman hävityksen selvittäminen ja korvaaminen.
- 14. syyskuuta – YK:n pääsihteeri U Thant kieltäytyi ehdottomasti jatkamasta virassaan vuoden 1971 jälkeen.
- 17. syyskuuta – Yhdysvaltalainen Bowmar-yritys toi markkinoille ensimmäisen taskulaskimen. Se suoriutui neljästä eri laskutoimituksesta.
- 21. syyskuuta − Bahrain, Bhutan ja Qatar hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi.
- 22. syyskuuta – Varatuomari Helvi Sipilä valittiin YK:n sosiaalisia, humanitaarisia ja kulttuuriasioita käsittelevän kolmannen komitean puheenjohtajaksi. Kyseessä oli korkein virka, johon nainen oli YK:ssa siihen saakka päässyt.
- 27. syyskuuta – Japanin keisari Hirohito ja keisarinna Nagako aloittivat kaksiviikkoisen Länsi-Euroopan kiertomatkansa Tanskasta. Matka jatkui Belgiaan, Ranskaan, Isoon-Britanniaan, Alankomaihin ja Sveitsiin ja se päättyi Länsi-Saksaan. Monissa vierailukohteissa järjestettiin keisariparia vastustaneita mielenosoituksia.
[muokkaa] Lokakuu
- 1. lokakuuta – Walt Disney World avattiin yleisölle Yhdysvalloissa.
- 1. lokakuuta – Suomen hallitus antoi eduskunnalle esityksen kuolemanrangaistuksen poistamiseksi kokonaan Suomen rangaistusjärjestelmästä.
- 2. lokakuuta – Yhdysvallat asettui tukemaan Max Jakobsonin ehdokkuutta YK:n pääsihteerivaalissa.
- 5. lokakuuta – Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n johtaja Jasser Arafat yritettiin murhata hänen ollessaan tarkastamassa sissien asemia Golanin kukkuloilla Syyriassa. Arafat selviytyi välikohtauksesta vammoitta.
- 11. lokakuuta – Iranin Persepoliksessa alkoivat viikon kestäneet Persian 2500-vuotisjuhlallisuudet. Kaikkiaan 69 valtiota oli lähettänyt viralliset edustajansa juhlaan; Suomea edusti presidentti Urho Kekkonen.
- 15. lokakuuta – Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema, vastavalmistunut Finlandia-talo luovutettiin Helsingin kaupungille.
- 25. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta otettiin YK:hon Kiinan tasavallan sijaan.
- 27. lokakuuta – Kongon demokraattinen tasavalta nimettiin Zaireksi.
- 29. lokakuuta – Ahti Karjalaisen hallitus erosi. Presidentti Urho Kekkonen nimitti Teuvo Auran johtaman virkamieshallituksen, hajotti eduskunnan ja määräsi eduskuntavaalit pidettäviksi 2.-3. tammikuuta 1972.
[muokkaa] Marraskuu
- 3. marraskuuta – The UNIX Programmer's Manual julkaistiin.
- 3. marraskuuta – Valtatie 1:n moottoritieosuus Kirkkonummen Veikkolasta Lohjanharjulle avattiin liikenteelle. Moottoritien kokonaispituudeksi Helsingistä Lohjanharjulle tuli 40 kilometriä.
- 4. marraskuuta − Romanian presidentti Nicolae Ceauşescu vaati Varsovan liiton ja NATOn hajottamista.
- 10. marraskuuta – Suomen Autoliitto, Tapaturmantorjunta ry. ja Liikennevakuutusyhdistys perustivat Liikenneturvan, joka jatkoi Taljan (Tapaturmantorjunta ry:n liikennejaosto) toimintaa.
- 11. marraskuuta – Kiinan YK-valtuuskunta saapui New Yorkiin.
- 12. marraskuuta − Presidentti Richard Nixon ilmoitti Yhdysvaltain kotiuttavan 45 000 sotilastaan Vietnamista helmikuun 1972 alkuun mennessä.
- 13. marraskuuta − Professori Veli Merikoski vaati eduskuntavaalien lykkäämistä, koska lakimiesten keskuudessa oli syntynyt erimielisyyttä niiden lainmukaisuudesta.
- 15. marraskuuta – Intel julkisti ensimmäisen mikroprosessorinsa, Intel 4004:n.
- 21. marraskuuta - Porissa poikkeuksellisen voimakas lumipyry. Lunta kertyi vuorokaudessa 47 cm.
- 23. marraskuuta – Kiinan kansantasavalta sai paikan YK:n turvallisuusneuvostossa ja Taiwan erotettiin.
- 23. marraskuuta – Kirkolliskokouksen päätöksellä siirrettiin arkipyhät − loppiainen ja helatorstai − lauantaihin vuoden 1973 alusta.
[muokkaa] Joulukuu
- 1. joulukuuta – Kiinassa paljastettiin eräiden johtavien poliitikkojen yrittäneen vallankaappausta.
- 1. joulukuuta − Presidentti Urho Kekkonen erotti Turun ja Porin läänin maaherran Esko Kulovaaran virastaan. Kulovaaran katsottiin yhdistäneen virkatoimensa ja yksityiset kiinteistökauppansa sopimattomalla tavalla.
- 2. joulukuuta – Kuusi šeikkikuntaa yhdistyi Persianlahdella muodostaen Yhdistyneet arabiemiraatit.
- 3. joulukuuta – Pakistan hyökkäsi kahdeksaan Intian lentotukikohtaan. Intia aloitti seuraavana päivänä massiivisen hyökkäyksen Itä-Pakistaniin (Bangladesh).
- 6. joulukuuta – Intia tunnusti Bangladeshin itsenäisyyden.
- 6. joulukuuta − Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat juoksija Juha Väätäisen vuoden parhaaksi urheilijaksi.
- 16. joulukuuta – Voiton päivä Bangladeshissa, Pakistanin armeija antautui yhdeksänkuukautisen itsenäisyyssodan jälkeen.
- 18. joulukuuta – Yhdysvaltain dollari devalvoitiin toista kertaa maan historiassa.
- 20. joulukuuta – Pakistanin presidentti Yahya Khan erosi ja hänen seuraajakseen tuli ulkoministeri Zulfikar Ali Bhutto.
- 28. joulukuuta − Eduskunta hyväksyi aborttilain. Noin sata julisteita ja pieniä ruumisarkkuja kantanutta lain vastustajaa järjesti mielenosoituksen eduskuntatalon edustalla.
- 29. joulukuuta – Yhdistynyt kuningaskunta lopetti sotilastukikohtansa Maltalla.
[muokkaa] Tuntematon päivämäärä
- Concorden ensimmäiset koelennot.
- Ursan jäsenlehti alkoi ilmestyä Tähtiaika-nimisenä.
- Helmikuu – Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläs Aleksei Beljakov jäi "sairauslomalle", matkusti Moskovaan eikä enää palannut Suomeen.
- KOM-teatteri perustettiin Helsingissä.
[muokkaa] Syntyneitä
- 11. tammikuuta – Mary J. Blige, yhdysvaltalainen laulaja
- 1. helmikuuta – Jill Kelly, yhdysvaltalainen eroottinen näyttelijätär
- 9. helmikuuta – Hans Knauss, itävaltalainen alppihiihtäjä
- 17. helmikuuta – Denise Richards, yhdysvaltalainen näyttelijätär
- 17. helmikuuta – Annika Metsäketo, suomalainen toimittaja ja juontaja
- 20. helmikuuta – Jari Litmanen, suomalainen jalkapalloilija
- 27. tammikuuta - Lil Jon, yhdysvaltalainen rap-laulaja
- 28. helmikuuta – Janina Andersson, suomalainen kansanedustaja
- 11. maaliskuuta – Johnny Knoxville, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 27. maaliskuuta – David Coulthard, skotlantilainen Formula 1 -kuljettaja
- 31. maaliskuuta – Essi Wuorela, suomalainen laulaja
- 9. huhtikuuta – Jacques Villeneuve, kanadalainen Formula 1 -kuljettaja
- 11. huhtikuuta – Oliver Riedel, saksalainen basisti ("Rammstein")
- 12. huhtikuuta – Shannen Doherty, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 11. toukokuuta – Saila Susiluoto, suomalainen runoilija
- 26. toukokuuta – Matt Stone, yhdysvaltalainen animaattori ("South Park" -televisiosarjan luoja)
- 27. toukokuuta – Paul Bettany, englantilainen näyttelijä
- 8. kesäkuuta – Saija Aartela (Sani), suomalainen laulaja
- 16. kesäkuuta – Tupac Shakur, yhdysvaltalainen rap-laulaja
- 20. kesäkuuta – Joose Norri, šakin Suomen mestari
- 21. kesäkuuta – Anette Blyckert ("Anette Olzon"), ruotsalainen laulaja ("Nightwish")
- 1. heinäkuuta – Melissa Arnette Elliott ("Missy Elliott"), yhdysvaltalainen rap-laulaja
- 4. kesäkuuta – Koko, ihmisten kieltä osaava gorilla
- 3. heinäkuuta – Johanna Venho, suomalainen runoilija
- 9. heinäkuuta – Marc Andreessen, yhdysvaltalainen ohjelmistokehittäjä (Mosaic-selaimen kehittäjä ja Netscapen perustaja)
- 14. elokuuta – Anu Palevaara, suomalainen näyttelijä
- 8. syyskuuta – Martin Freeman, englantilainen näyttelijä
- 11. syyskuuta – Richard Ashcroft, brittiläinen rock-muusikko
- 3. lokakuuta – Kevin Richardson, yhdysvaltalainen laulaja ("Backstreet Boys")
- 14. lokakuuta – Jyrki Katainen, suomalainen poliitikko
- 20. lokakuuta – Calvin Cordozar Broadus ("Snoop Dogg"), yhdysvaltalainen rap-laulaja
- 29. lokakuuta – Winona Ryder, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 25. marraskuuta – Christina Applegate, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 9. joulukuuta – Nick Hysong, yhdysvaltalainen seiväshyppääjä
- 24. joulukuuta – Enrique Martín Morales ("Ricky Martin"), puertoricolainen laulaja
- 26. joulukuuta – Jared Leto, yhdysvaltalainen näyttelijä ja muusikko
[muokkaa] Kuolleita
- 10. tammikuuta – Gabrielle Bonheur Chanel ("Coco Chanel"), ranskalainen muodinluoja
- 12. tammikuuta – Juha Rihtniemi, suomalainen poliitikko ja Kokoomuksen puheenjohtaja
- 27. tammikuuta – Jacobo Arbenz Guzmán, Guatemalan presidentti
- 3. helmikuuta – Katri Ingman-Palola, suomalainen kirjailija
- 9. helmikuuta – Erkki Kulovesi, suomalainen taidemaalari
- 10. helmikuuta – Harald Öhquist, suomalainen jääkärikenraali
- 16. helmikuuta – Yrjö Kaijärvi, suomalainen kirjailija
- 26. helmikuuta – Fernand Joseph Désiré Contandin ("Fernandel"), ranskalainen elokuvanäyttelijä
- 26. helmikuuta – Theodor Svedberg, vuoden 1926 Nobelin kemianpalkinnon saanut ruotsalainen kemisti
- 8. maaliskuuta – Harold Lloyd, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 26. maaliskuuta – Yrjö Liipola, suomalainen kuvanveistäjä
- 28. maaliskuuta – Siiri Angerkoski, suomalainen näyttelijä
- 2. huhtikuuta – Manfred B. Lee, yhdysvaltalainen kirjailija
- 2. huhtikuuta – K. A. Tapola, suomalainen jalkaväenkenraali (Mannerheim-ristin ritari)
- 6. huhtikuuta – Igor Stravinski, venäläinen säveltäjä (s. 1882)
- 12. huhtikuuta – Igor Tamm, vuoden 1958 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut neuvostoliittolainen fyysikko
- 15. tammikuuta – Friedebert Tuglas, virolainen kirjailija
- 21. huhtikuuta – François Duvalier ("Papa Doc"), Haitin diktaattori
- 30. huhtikuuta – Albin Stenroos, suomalainen juoksija (olympiavoittaja)
- 1. toukokuuta – Waldemar Erfurth, saksalainen jalkaväenkenraali
- 6. toukokuuta – Helene Weigel, saksalainen näyttelijä
- 28. toukokuuta – Jean Vilar, ranskalainen teatteriohjaaja
- 30. toukokuuta – Marcel Dupré, ranskalainen urkuri ja säveltäjä
- 26. kesäkuuta – Uuno Hirvonen ("Simo Penttilä"), suomalainen kirjailija
- 8. heinäkuuta – Onni Hiltunen, suomalainen poliitikko
- 3. heinäkuuta – Jim Morrison, yhdysvaltalainen rock-muusikko ("The Doors")
- 6. heinäkuuta – Louis Armstrong, yhdysvaltalainen jazz-muusikko
- 11. heinäkuuta – Pedro Rodriquez, meksikolainen kilpa-autoilija
- 21. heinäkuuta – Yrjö Väisälä, suomalainen tähtitieteilijä
- 9. elokuuta – Ritva Lehto, suomalainen missi (Miss Suomi 1967)
- 11. syyskuuta – Nikita Hruštšov, Neuvostoliiton johtaja
- 12. syyskuuta – Lin Biao (Lin Piao), Kiinan puolustusministeri
- 20. syyskuuta – Giorgos Seferis, vuoden 1963 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut kreikkalainen runoilija (s. 1900)
- 4. lokakuuta – Saulo Haarla, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja
- 12. lokakuuta – Dean Acheson, Yhdysvaltain ulkoministeri
- 23. lokakuuta – V. A. Heiskanen, suomalainen tähtitieteilijä
- 26. lokakuuta – Yrjö Ylänne, suomalainen toimittaja ja tietokirjailija
- 11. marraskuuta – Erkki Salomaa, suomalainen kommunistipoliitikko (itsemurha)
- 13. marraskuuta – Rudolf Abel, neuvostoliittolainen vakooja
- 9. joulukuuta – Ralph Bunche, vuoden 1950 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen diplomaatti
- 24. joulukuuta – Jorma Mäenpää, suomalainen kirjailija
[muokkaa] Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Dennis Gabor
- Nobelin kemianpalkinto: Gerhard Herzberg
- Nobelin lääketieteen palkinto: Earl W. Sutherland
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Pablo Neruda
- Nobelin rauhanpalkinto: Willy Brandt
