1916

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku  1900-luku  2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku  1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku  2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900  1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000  2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

Ensimmäinen maailmansota (1914–1918) jatkui.

• 9. tammikuuta – Ympärysvallat vetäytyivät Gallipolista.
• 13. tammikuuta – Montenegro antautui kärsittyään tappion Itävalta-Unkarille.
• 29. tammikuuta – Saksalaiset zeppeliinit pommittivat Pariisia ensimmäisen kerran.
• 31. tammikuuta – Suomen Kansallismuseo avattiin Helsingissä; museorakennus oli valmistunut jo 1905.
• 11. helmikuuta – Emma Goldman pidätettiin syntyvyyden säännöstelystä luennoimisesta.
• 21. helmikuuta – Verdunin taistelu alkoi.
• 28. helmikuuta – Äkillinen suojakeli lisäsi ranskalaisten ja saksalaisten kärsimyksiä Verdunin taistelussa muutettuaan kranaattien repimän taistelukentän mutavelliksi.
• 9. maaliskuuta – Pancho Villa johti 1 500 meksikolaista taistelijaa New Mexicon Columbukseen.
• 15. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson lähetti 12 000 Yhdysvaltain sotilasta Meksikon rajan yli. Pancho Villan kiinnisaamiseksi käytettiin ensi kertaa lentokoneita taistelutehtävissä.
• 24.–30. huhtikuuta – Irlantilaisten nationalistien pääsiäiskapina brittivaltaa vastaan Irlannissa.
• 17. toukokuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson ilmoitti, että Yhdysvaltojen saattaa olla pakko liittyä sotaan ja että sillä tulisi varmasti olemaan rauhantekijän rooli.
• 31. toukokuuta–1. kesäkuuta – Skagerrakin meritaistelu Saksan ja Britannian laivastojen välillä. Britit menettivät kolme taisteluristeilijää, mutta saksalaiset joutuivat vetäytymään.
• 4. kesäkuuta – Venäjän Brusilovin hyökkäys alkoi Ukrainassa neljän armeijan voimin. Itävalta-Unkari menetti 1,5 miljoonaa miestä ja Saksa pakotettiin pysäyttämään hyökkäyksensä Verdunissa.
• 1. heinäkuuta–18. marraskuuta – Yli miljoona sotilasta kaatui Sommen taistelussa.
• 1. ja 3. heinäkuuta – Suomessa pidettiin eduskuntavaalit. Sosialidemokraatit saivat enemmistön, 103 paikkaa.
• 19. heinäkuuta – Tulipalo Oulussa tuhosi nykyisin Mannerheimin puistona tunnetun korttelin rakennukset.
• 2. elokuuta – Itävaltalaiset sabotöörit upottivat italialaisen taistelulaivan Leonardo da Vincin Tarantossa.
• 27. elokuuta – Romania liittyi maailmansotaan Venäjän puolelle.
• 1. syyskuuta – Bulgaria julisti sodan Romanialle.
• 15. syyskuuta – Panssarivaunuja käytettiin ensimmäisen kerran Sommen taistelussa.
• 21. marraskuuta – Sairaalalaiva HMHS Britannic upposi törmättyään merimiinaan, yli 30 ihmistä kuoli.
• 25. marraskuuta – Friedrich Adler ampui Itävallan pääministeri Karl Stürghin.
• 1. joulukuuta – Sokeri säännösteltiin Suomessa elintarvikepulan pahentuessa.
• 6. joulukuuta – Saksalaiset, itävaltalaiset, turkkilaiset ja bulgarialaiset joukot miehittivät Bukarestin.
• 11. joulukuuta – Käytiin Simon kahakka jääkärien ja viranomaisten välillä.
• 12. joulukuuta – Lumivyöry hautasi 18 000 itävaltalaista ja italialaista sotilasta Dolomiiteilla.
• 21. joulukuuta – Australialaiset ja uusiseelantilaiset ratsujoukot pakottivat turkkilaiset jättämään asemansa El- Arishin ympärillä.

[muokkaa] tuntematon päivämäärä

• Tammi-, helmi ja maaliskuu – Saastunut vesijohtovesi aiheutti Tampereella lavantautiepidemian jossa menehtyi 273 kaupunkilaista.
• Joulukuu – Suomen Kuvalehden näytenumero ilmestyi.

[muokkaa] Syntyneitä

• 12. tammikuuta – Pieter Willem Botha, Etelä-Afrikan presidentti
• 8. helmikuuta – Eila Pennanen, suomalainen kirjailija (k. 1994)
• 26. helmikuuta – Grels Teir, suomalainen poliitikko ja pääjohtaja
• 28. helmikuuta – Ferruccio Lamborghini, italialainen traktori- ja urheiluautotehtailija
• 11. maaliskuuta – Harold Wilson, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (k. 1995)
• 31. maaliskuuta – Kauko Kokkonen, suomalainen näyttelijä (k. 1992)
• 5. huhtikuuta – Kauko Käyhkö, suomalainen viihdetaiteilija (k. 1983)
• 5. huhtikuuta – Gregory Peck, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä
• 22. huhtikuuta – Yehudi Menuhin, yhdysvaltalainen viulisti
• 22. huhtikuuta – Ernst Palmén, suomalainen eläintieteilijä ja yliopistomies (k. 1990)
• 30. huhtikuuta – Claude Shannon, yhdysvaltalainen matemaatikko (informaatioteorian "isä") (k. 2001)
• 11. toukokuuta – Camilo José Cela, vuoden 1989 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut espanjalainen kirjailija
• 8. kesäkuuta – Francis Crick, englantilainen perinnöllisyystutkija
• 9. kesäkuuta – Robert McNamara, yhdysvaltalainen liikemies ja poliitikko (Yhdysvaltain puolustusministeri)
• 14. kesäkuuta – Georg Henrik von Wright, suomalainen filosofi (k. 2003)
• 17. kesäkuuta – Einar Englund, suomalainen säveltäjä (k. 1999)
• 9. heinäkuuta – Edward Heath, englantilainen poliitikko ja pääministeri
• 22. heinäkuuta – Kirsti Hurme, suomalainen näyttelijä
• 1. elokuuta – Lasse Pihlajamaa, suomalainen harmonikkataiteilija ja musiikkineuvos
• 16. elokuuta – Helena Kara, suomalainen näyttelijä
• 22. elokuuta – Unto Varjonen, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja (k. 1954)
• 13. elokuuta – Erik Tawaststjerna, suomalainen musiikkitieteilijä (k. 1993)
• 3. lokakuuta – James Herriot, englantilainen eläinlääkäri ja kirjailija (Kaikenkarvaiset ystäväni) (k. 1995)
• 16. lokakuuta – Rut Bryk, suomalainen keramiikkataiteilija (k. 1999)
• 19. lokakuuta – Karl-Birger Blomdahl, ruotsalainen säveltäjä (k. 1968)
• 19. lokakuuta – Emil Gilels, venäläinen pianisti (k. 1985)
• 26. lokakuuta – François Mitterrand, Ranskan presidentti 1981–1995 (k. 1996)
• 6. marraskuuta – Lauri Pekuri, suomalainen lentäjä ja eversti (k. 1999)
• 29. marraskuuta – Inkeri Anttila, suomalainen oikeustieteilijä ja rikosoikeuden professori
• 17. joulukuuta – Lauri Viita, suomalainen kirjailija (k. 1965)
• 20. joulukuuta – Jack Witikka, suomalainen teatteri- ja elokuvaohjaaja (k. 2002)

[muokkaa] Kuolleita

• 26. helmikuuta – Abraham Ojanperä, suomalainen laulaja
• 11. toukokuuta – Max Reger, saksalainen säveltäjä
• 6. kesäkuuta – Yuan Shikai, Kiinan tasavallan presidentti
• 18. kesäkuuta – Max Immelmann, saksalainen lentäjä-ässä
• 23. heinäkuuta – Sir William Ramsay, vuoden 1904 Nobelin kemianpalkinnon saanut skotlantilainen kemisti
• 15. marraskuuta – Henryk Sienkiewicz, vuoden 1905 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut puolalainen kirjailija (s. 1846)
• 21. marraskuuta – Frans Joosef I, Itävallan keisari, Böömin ja Unkarin kuningas
• 22. marraskuuta – Jack London, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1876)
• 24. marraskuuta – Hiram Maxim, yhdysvaltalaissyntyinen keksijä (Maxim-konekivääri)(s. 1840)
• 29. joulukuuta – Grigori Rasputin, venäläinen mystikko

[muokkaa] Nobelin palkinnot

• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Carl von Heidenstam

[muokkaa] Kirjoja

• Elämä ja aurinko – Frans Eemil Sillanpää
• Risti ja noitarumpu – Arvi Järventaus
• Helkavirsiä – Eino Leino
• Musti – Eino Leino
• Suuren talon pikkurouva – Jack London
• Kiertävä kirjailija: pikakuvia turneematkalta – Ilmari Kianto
• Kotoisten rantojen ikuinen kohina – Ilmari Kianto