Nokia (yritys)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee matkapuhelinyhtiötä. Muut merkitykset ovat täsmennyssivulla.
Nokia Oyj

Nokia wordmark.svg
Tunnuslause Connecting People
Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake NYSE: NOK
OMXH: NOK1V
FWB: NOA
Markkina-arvo 10,87 mrd. € (31.12.12)[1]
Perustettu Suomen lippu 1865 (Tampere, Suomi)
yhtiöitetty 1871 (Nokia, Suomi)
Perustaja Fredrik Idestam
Toimitusjohtaja Stephen Elop
Puheenjohtaja Risto Siilasmaa
Marjorie Scardino (varapuheenjohtaja)
Kotipaikka Flag of Finland.svg Helsinki, Suomi[2]
Toimiala Tietoliikenne
Tuotteet Matkapuhelimet
Multimedia
Yritysratkaisut
Liikevaihto Laskua 30 176 milj. € (2012)[3]
Liikevoitto Laskua -2 303 milj. € (2012)[3]
Tilikauden tulos Laskua -3 798 milj. € (2012)[3]
Henkilökuntaa 97 265 (31.12.2012)[3]
Tytäryhtiöt Flag of Finland.svg Nokia Siemens Networks
Flag of the United States.svg Navteq
Kotisivu www.nokia.fi
Nokian pääkonttori Espoon Keilaniemessä.

Nokia Oyj on suomalainen maailmanlaajuisesti toimiva tietoliikennealan yhtiö, joka tunnetaan parhaiten matkapuhelimistaan. Yhtiö valmistaa myös muita tietoliikennetuotteita. Jorma Ollilan toimitusjohtajakautena 1992–2006 yhtiö nousi maailman johtavaksi ja suurimmaksi matkapuhelinyhtiöksi. Nokian pääkonttori sijaitsee Espoon Keilaniemessä. Yhtiön toimitusjohtaja on Stephen Elop ja hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa. Nokia oli Suomen suurin yritys henkilöstömäärän ja liikevaihdon mukaan mitattuna vuonna 2011.

Sisällysluettelo

Historia [muokkaa]

Pääartikkelit [muokkaa]

Nokia Oyj:n historia:

Pääartikkeli: Nokia Oyj:n historia

Virstanpylväät:

Pääartikkeli: Nokia Oyj:n virstanpylväät

1865–1990-luvulle [muokkaa]

Nokian edeltäjiä olivat Nokia Aktiebolag, Suomen Gummitehdas Oy ja Suomen Kaapelitehdas Oy.

Vanhin näistä kolmesta yhtiöstä oli Nokia Aktiebolag, jonka historia alkaa Fredrik Idestamin vuonna 1865 Tammerkoskelle, Tampereelle perustamasta puuhiomosta. Vuonna 1868 Idestam perusti toisen tehtaan Nokianvirran rannalle Nokialle,[4] ja vuonna 1871 yritys muutettiin osakeyhtiömuotoon saaden nimekseen Nokia Aktiebolag (Nokia Osakeyhtiö).[5] Enemmistöosakkaaksi tuli Idestam ja perustajaosakkaisiin kuului muiden muassa tuleva senaattori Leo Mechelin. Myöhemmin yhtiön osakkaaksi ja hallituksen jäseneksi tuli muiden muassa C. G. E. Mannerheim.

Nokia Aktiebolag oli vararikon partaalla 1910-luvulla, jolloin sen osti 1898 Helsingissä perustettu kalosseja valmistava Suomen Gummitehdas Oy. Tehdas oli muuttanut Nokiankosken rannalle vuonna 1904 ja se sai käyttövoimansa puuhiomon voimalaitoksesta. Turvatakseen energiansaantinsa Gummitehdas osti konkurssikypsän puuhiomon 1918.[6]

Suomen Gummitehdas käytti tuotemerkkinään "Nokia" heti muuton jälkeen korostaakseen tuotteiden suomalaisuutta venäläisiä kilpailevia kalossituotteita vastaan. Yhtiö laajentui myöhemmin valmistamaan muitakin kumituotteita, tunnetuimpina kumisaappaat ja autonrenkaat.

Vuonna 1922 Suomen Gummitehdas osti Suomen Kaapelitehdas Oy:n, joka valmisti puhelin- ja lennätinkaapeleita.[7]

Nokia Aktiebolagin nimi muutettiin vuonna 1944 muotoon Nokia Osakeyhtiö – Nokia Aktiebolag ja Gummitehtaan nimi vaihtui vuonna 1959 Suomen Kumitehdas Oy:ksi.

Vuodenvaihteessa 1966–1967 Suomen Kumitehdas, Nokia Osakeyhtiö ja Suomen Kaapelitehdas fuusioitiin Oy Nokia Ab:ksi, josta tuli nykyisen Nokia-konsernin emoyhtiö Nokia Oyj.[8]

Kaapelitehtaalle oli perustettu elektroniikka-osasto vuonna 1960 ja vuonna 1964 tehdas julkaisi ensimmäisen VHF-puhelimensa. Samaan aikaan Salora kehitti oman VHF-puhelimensa ja seitsemän vuotta myöhemmin autoradiopuhelimen. Vuonna 1979 Nokia ja Salora perustivat Mobira-yhtiön. Vuorineuvos Kari Kairamon johdolla monialayhtiö alkoi kehittää NMT-tekniikkaa. Mobira julkaisi ensimmäisen NMT-puhelimensa 1982. Nokia osti Saloran 1984. Vuonna 1986 Mobiran nimi muutettiin Nokia-Mobiraksi osoittamaan Nokian yksinomistusta. GSM-tekniikan kehitysvaiheessa yhtiöstä lähtenyt Jorma Nieminen kumppaneineen perusti Benefonin (nyk. GeoSentric). Vuonna 1989 Nokia-Mobiran nimeksi muutettiin Nokia Mobile Phones ja kahta vuotta myöhemmin Nokia julkisti ensimmäisen GSM-puhelimensa.

Samanaikaisesti puhelinlaitteiden kanssa yhtiössä kehitettiin myös puhelinverkkoja. 1970-luvulla yritys julkaisi Nokia DX200 -nimisen Euroopan ensimmäisen digitaalisen puhelinvaihteen. 1977 perustettu Telefenno Oy oli valtionyritys Televa Oy:n ja Nokia Oy:n yhteisyritys, joka jatkoi puhelinverkkojen kehitystä. 1981 yrityksen nimeksi vaihtui Telenokia Oy ja radiopuhelintoiminnot siirrettiin 1983 Mobira Oy:lle. Valtio myi osuutensa Telenokia Oy:stä Nokia Oy:lle, ja 1992 yrityksen nimeksi vaihdettiin Nokia Telecommunications.

Nokia kehitti ja valmisti myös tietokoneita ja niiden oheislaitteita, muiden muassa Mikko- ja MikroMikko-tuotenimillä. 1990-luvulla Nokia käytti resurssinsa hyvin pitkälle pelkästään matkapuhelimiin, niiden verkkotuotteisiin ja muihin tietoliikennealan järjestelmiin. Tällöin se luopui televisio- ja tietokonetoiminnoistaan. Puunjalostus myytiin 1989–1991, kumiteollisuus 1988–1995, tietokoneet ICL:lle 1991, kaapelituotanto 1995 NKF:lle ja televisiot 1996 Semi-Techille.

1990-luvusta tähän päivään [muokkaa]

Jorma Ollila

Jorma Ollila toimi Nokian toimitusjohtajana vuosina 1992–2006, jolloin yhtiö nousi maailman johtavaksi ja suurimmaksi matkapuhelinyhtiöksi. 1990-luvulla matkapuhelimet yleistyivät eri puolilla maailmaa ennennäkemättömällä vauhdilla. Nokiassa ennustettiin oikein Kiinan ja Intian kaltaisten maiden merkitys tulevaisuudessa. Vuosi 1999 oli erittäin menestyksellinen, ja markkinat arvioivat yhtiön peräti 203 miljardin euron arvoiseksi.[9] 2000-luvulla on aina vain leimaa-antavampaa ollut Nokian laajentuminen puhelinten ja verkkojen valmistajasta palvelubisnekseen.

19. kesäkuuta 2006 Nokia ja Siemens ilmoittivat verkkoliiketoimintojen yhdistämisestä. Yhteisyrityksen nimeksi tuli Nokia Siemens Networks, ja se aloitti toimintansa 1. huhtikuuta 2007.[10] Alun perin yhteisyrityksen oli tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2007 alussa, mutta Siemensin lahjussyytteiden takia aloitusta lykättiin.

Saksan Bochumin tehdas suljettiin kesäkuussa 2008 ja yhtiö ilmoitti marraskuussa 2008 aloittavansa neuvottelut Turun toimipisteen lopettamisesta tammikuussa 2009.[11][12] Helmikuussa 2009 Nokia ilmoitti sulkevansa Jyväskylän toimipisteensä (320 työntekijää), joka siirrettiin Jyväskylään 1990-luvun lopulla Äänekoskelta.

Yhtiön palveluksessa oli vuoden 2012 lopussa yli 97 000 henkilöä. Liikevaihto vuonna 2012 oli 30,2 miljardia euroa ja liiketappio noin kaksi miljardia euroa.[3] Vuoden 2010 helmikuussa Nokialla oli 10 matkapuhelintuotantolaitosta yhdeksässä eri maassa (Manaus Brasilia, Fleet Britannia, Masan Etelä-Korea, Chennai Intia, Peking ja Dongguan Kiina, Reynosa Meksiko, Cluj-Napoca Romania, Salo Suomi, Komárom Unkari). Tutkimus- ja tuotekehityshenkilöstöä Nokialla oli joulukuussa 2008 yli 39 000.[13] Nämä toimivat 16 eri maassa.[13]

Nokia Lumia 800

Syyskuussa 2010 Olli-Pekka Kallasvuo irtisanottiin ja hänen seuraajakseen tuli kanadalainen Stephen Elop. Pian sen jälkeen ilmoitti irtisanoutumisestaan Nokian Mobile Solutions -yksikköä johtava, yrityksen toinen vahva henkilö, Anssi Vanjoki, joka oli ollut vahva ehdokas Kallasvuon seuraajaksi.[14] Kilpailu globaaleilla älypuhelinmarkkinoilla on kiristynyt. Nokia hallitsee maailmanlaajuisia markkinoita, mutta uudet kilpailijat uhkaavat Yhdysvalloissa ja halpamarkkinoilla.[15][16][17] Vuodesta 2007 lähtien Nokian osakkeen hinta onkin romahtanut.

Nokia ilmoitti vuonna 2011, että se luopuu älypuhelimissaan Symbian-käyttöjärjestelmästä ja alkaa yhteistyöhön Microsoftin kanssa ja kehittämään älypuhelimia ensisijaisesti Microsoftin Windows Phone -käyttöjärjestelmällä.

Samoihin aikoihin Nokia luopuu Ovi-brändistään. Nokian sovelluskauppa Ovi-Store muuttuu Nokia Storeksi. Myös Ovi-Maps:n nimi muutetaan Nokia Maps:ksi.

Pian Nokia ilmoitti 6800 työpaikan vähentämisestä tutkimuksesta ja tuotekehityksestä ja myöhemmin 3500 työpaikan vähentämisestä tuotannosta[18]. Yhtiön ensimmäiset Windows Phone -puhelimet olivat Nokia Lumia 800 ja Lumia 710, jotka esiteltiin Nokia World -tapahtumassa Lontoossa 26. lokakuuta 2011. [19][20]

Organisaatio [muokkaa]

Nokian organisaatio koostuu 1. heinäkuuta 2010 alkaen kolmesta toimialaryhmästä, jotka ovat Mobile Solutions, Mobile Phones ja Markets.

  • Mobile Solutions: Älypuhelimet ja mobiilitietokoneet. Internet-palvelut Ovi-brändillä, painopistealueina kartat, navigaatio, musiikki, viestipalvelut ja media.
  • Mobile Phones: Edulliset matkapuhelimet sekä niihin kuuluvat palvelut.
  • Markets: Toimitusketju ja myyntikanavat, brändi- ja markkinointitoiminnot sekä ratkaisut.

Näiden lisäksi keskeisessä asemassa ovat tytäryhtiöt Nokia Siemens Networks ja Navteq.

  • Nokia Siemens Networks: Nokian ja Siemensin yhteisesti omistama yritys tarjoaa langattomia ja kiinteitä verkkoratkaisuja sekä palveluita operaattoreille ja muille tietoliikennepalvelujen tarjoajille.
  • Navteq: Digitaalisten karttatietojen sekä niihin liittyvien paikkatietoisten sisältöjen ja palvelujen toimittaja autoteollisuudelle, langattomiin navigaatiolaitteisiin, Intenet-karttapalveluihin sekä viranomais- ja yritysjärjestelmiin.

Nokian hallinto [muokkaa]

Nokian toimitusjohtajana toimii tällä hetkellä kanadalainen Stephen Elop. Hän siirtyi Microsoftilta Nokialle syyskuussa 2010, kun hänen edeltäjänsä Olli-Pekka Kallasvuo erotettiin toimitusjohtajan tehtävästään.

Nokian hallituksen kokoonpano [muokkaa]

Nokian johtokunnan kokoonpano [muokkaa]

Nokian brändiarvo [muokkaa]

Markkinatutkimusyritys Millward Brownin mukaan vuonna 2009 Nokialla oli maailman 13. arvokkain tuotemerkki. Edellisestä listauksesta Nokia-brändi oli laskenut neljä sijaa. Nokian tuotemerkin arvo oli Millward Brownin laskelmien mukaan 35,2 miljardia dollaria. Tuotemerkin arvo oli laskenut viidenneksen edellisvuodesta, jolloin se oli ollut lähes 44 miljardia dollaria. Vuonna 2007 tuotemerkin arvo oli 31,7 miljardia dollaria.[23] Nokia oli maailman arvokkain ei-yhdysvaltalainen brändi, sijalla 8.[24]

Yhdysvaltalainen BusinessWeek-lehti puolestaan arvioi Nokian maailman viidenneksi arvokkaimmaksi tavaramerkiksi vuonna 2007 ja laski sen brändin arvoksi tuolloin 33,7 miljardia dollaria (noin 25 miljardia euroa).[25] Interbrandin raportin mukaan Nokia oli vuonna 2009 viidenneksi paras globaalinen brändi maailmassa. Nokia oli samalla sijalla vuodesta 2007.[26] Nokian markkinaosuus oli vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä arviolta 39%.[27]

Fortune-lehden vuosittaisen ihailluimpien yhtiöiden vertailun mukaan Nokia katosi vuonna 2011 maailman 350 ihailluimman yrityksen joukosta, vaikka yhtiö oli vielä edellisenä vuonna listalla 41. sijalla.[28]

Nokia tippui sadan arvostetuimman brändin listalta vuonna 2012.[29]

Osake [muokkaa]

Nokian osake noteerataan Helsingin ja New Yorkin pörsseissä. Nokia Oyj on liikevaihdoltaan Helsingin pörssin suurin yritys, ja sen osake on Helsingin pörssin vaihdetuin osake. Vuoden 2012 lopussa 27 % yhtiön osakkeista oli suomalaisten omistuksessa, ja rekisteröityjä osakkeenomistajia oli yli 250 000. Nokian osakekannan markkina-arvo vuoden 2012 lopussa oli 10,9 mrd. € (2011: 14 mrd. €, 2010: 28,7 mrd. €, 2009: 33 mrd. €, 2008: 41 mrd. €, 2007: 102 mrd. €)[1]. Nokian osake on ollut korkeimmillaan 65 euroa[30] ja matalimmillaan 2000-luvulla 1,33.[31]

Soittoääni [muokkaa]

Nokia-puhelinten soittoääni "Nokia tune" perustuu espanjalaisen muusikon Francisco Tárregan kitaralle tekemään sävellykseen Gran Vals. Soittoäänen nimenä yrityksen matkapuhelimissa oli vuoteen 1998 Grande Valse, mistä lähtien se on tunnettu nimellä Nokia Tune.

Logot [muokkaa]

  • Nokia Osakeyhtiön logo.[32] (Perustettu Tampereella 1865, yhtiöitetty Nokialla 1871.)
  • Nokia Osakeyhtiön logo.[33]
  • Nokian edeltäjän, Suomen Kumitehdas Oy:n logo 1965–1966.
  • Nokian "nuolilogo" ennen Connecting People -logon käyttöönottoa.
  • Nokian Connecting People -slogan, jonka Ove Strandberg keksi.[34] (Typografiaa on sittemmin uudistettu, ks. alarivin ensimmäinen logo.)
  • Nokian nykyinen logo, käytössä vuodesta 2006.
  • Vertun logo.
  • Navteqin logo.

Nokian toiminnan arvostelu [muokkaa]

Yhtiön alihankkijoiden kautta on tullut tietoa, että Nokia harjoittaisi sanelupolitiikkaa, ja työntekijöiden edustajat ovat julkisuudessakin arvostelleet yhtiön toimintatapoja.[35]

Saksassa Nokian toiminta kuumensi mielipiteitä alkuvuodesta 2008, kun yhtiö sulki matkapuhelintehtaan Bochumissa (300 työpaikkaa) ja siirsi tuotannon halvemman työvoiman Romaniaan. Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Kurt Beck sanoi Bild am Sonntag -lehden haastattelussa, että "hänen kodissaan ei tästä lähtien ole Nokian puhelimia". Saksan ammattiliittojen keskusjärjestö DGB kehotti boikotoimaan Nokian tuotteita, ja liittokansleri Angela Merkel vaati Nokialta selitystä, miksi Bochumin tehdas oli suljettu. Saksassa keskusteltiin myös siitä, että Nokian saamat tuet pitäisi periä takaisin. Bochumin tehtaan ammattiosaston johto järjesti mielenosoituksia, ja tehtaassa oli ainakin yksi täydellinen työnseisaus.[36] Nokian Bochumin tehdas oli viimeinen Saksassa oleva minkään yhtiön matkapuhelintehdas.[37][38]

Taloustoimittaja Risto Pennanen on arvellut, että Bochumin tehdasta olisi tuskin lopetettu yhtä "tökerösti", jos Nokia olisi miettinyt asiaa paitsi juridiikan ja talouden, myös viestinnän kannalta. Hänen mukaansa Nokia yrittää kaikin voimin näyttää tehokkaalta ja kannattavalta. Sijoittajille se onkin tärkeää, mutta syntynyt imago ei kuitenkaan houkuttelee ihmisiä ostamaan matkapuhelimia.[35]

Myös Nokian alihankintaketjussa tapahtuvia työntekijöiden oikeuksiin liittyviä puutteita on arvioitu. Selvityksissä ongelmalliseksi on todettu työntekijöiden epävarmat työsuhteet ja elämiseen riittämättömät palkat.[39]

Nokian 11. maaliskuuta 2008 julkaisema musiikkikauppa[40] saa osakseen arvostelua siitä, että palvelu toimii ainoastaan Internet Explorer -selaimella ja musiikki on DRM-suojattua[41]. Aikaisemmin Nokiaa on arvosteltu siitä, että Nokia PC Suite -ohjelmistoa ei ole käännetty muille käyttöjärjestelmille kuten Linuxeille ja Mac OS X:lle.

Nokia-kirjan Menestyksen hinta kirjoittaja Ari Hakkarainen arveli syksyllä 2009, että Nokia ei ole menestynyt online-bisneksessä. Syynä voi olla sekin, ettei Nokialla ole globaaliin hankkeeseen tarvittavaa kärsivällisyyttä, kun vuosineljännestulokset ovat usein tärkeämpiä kuin pitkälle tähtäävät hankkeet.[42]

Nokiasta eriytyneitä yhtiöitä [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ a b Nokia vuonna 2012. Nokia Oyj, 2013. s. 81
  2. ↑ Nokia Oyj YTJ.fi. Viitattu 6.3.2010.
  3. ↑ a b c d e Nokia Oyj:n vuoden 2012 viimeisen neljänneksen ja koko vuoden 2012 katsaus (PDF) 24.1.2013. Nokia Oyj. Viitattu 25.1.2013.
  4. ↑ Idestam, Fredrik (1838 – 1916): Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
  5. ↑ Nokia - The birth of Nokia - Nokia's first century (englanniksi)
  6. ↑ Kumi. Kumin ja Suomen kumiteollisuuden historia. Tampere, 1998, s. 43–53. ISBN 951-609-065-6.
  7. ↑ Häikiö, Martti: Nokia Oyj:n historia. Edita, 2001. ISBN 951-37-3467-6.
  8. ↑ Nokian historia lyhyesti Nokia Oyj. Viitattu 28.4.2007.
  9. ↑ http://www.digitoday.fi/bisnes/2010/05/10/kuinka-nokia-kaannetaan/20106697/66
  10. ↑ Nokia ja Siemens julkistivat tulevia tuotteitaan Taloussanomat. 12. helmikuuta 2007. Viitattu 4.2.2010.
  11. ↑ Seppälä, Jarmo: Nokialta 200 miljoonaa euroa Bochumiin Tekniikka & talous. 9.4.2008. Viitattu 4.11.2008.
  12. ↑ Nokia viilaa taas Talouselämä. 4.11.2008. Viitattu 4.11.2008.
  13. ↑ a b Nokia vs Apple Complaint 22.10.2009. Scribd: Nokia Oyj. Viitattu 23.10.2009. (englanniksi)
  14. ↑ Mika Koskinen: Vanjoki oli vahva ehdokas Nokian toimitusjohtajaksi Ilta-Sanomat. Viitattu 13.9.2010.
  15. ↑ Will Nokia’s global strategy win?(The Edge Financial Daily)
  16. ↑ Apple Vs. Nokia: The Global Smartphone Rivalry(The Globalist)
  17. ↑ Apple iPhone4 Success Masks Global Strategic Challenges (Harvard Business Review)
  18. ↑ Nokia Cuts 3,500 Manufacturing Jobs SEPTEMBER 30, 2011. The Wall Street Journal Digital Network.
  19. ↑ Nokia esitteli ensimmäisen Windows Phone -puhelimensa: Lumia 800 Puhelinvertailu.com. Viitattu 27.10.2011.
  20. ↑ Nokia esitteli edullisen Windows Phone -puhelimen: Lumia 710 Puhelinvertailu.com. Viitattu 27.10.2011.
  21. ↑ Tutustu hallitukseemme 2013. Nokia Oyj. Viitattu 6.4.2013.
  22. ↑ Johtokunta syyskuu 2011. Nokia Oyj. Viitattu 5.12.2011.
  23. ↑ Taloussanomat: Nokian tuotemerkki putoaa Digitoday. 29.4.2009. Viitattu 4.5.2009.
  24. ↑ Best Global Brands 2010. Interbrand. Viitattu 5.10.2010. (englanniksi)
  25. ↑ Top 100 Global Brands Scoreboard BusinessWeek. Viitattu 30.1.09.
  26. ↑ Nokia jumittui top5-brändiksi Taloussanomat. 18.9.2009. Viitattu 19.9.2009.
  27. ↑ Osavuotiskatsaus (PDF) 28.1.2010. Nokia. Viitattu 28.1.2010.
  28. ↑ Perttu Pitkänen: Apple on maailman ihailluin yhtiö, Nokia romahti listalta Digitoday.fi. 9.3.2011. Viitattu 9.3.2011.
  29. ↑ http://yle.fi/uutiset/nokia_putosi_ulos_karki-brandien_listalta/6105068
  30. ↑ Pietarinen, Harri: Näin hävisit rahasi Nokiassa 24.2.2011. Taloussanomat. Viitattu 16.6.2012.
  31. ↑ Santaharju, Teija: Nokian osakekurssi piristyi tuloksesta 19.7.2012. Yle uutiset. Viitattu 19.7.2012.
  32. ↑ 21 Logo Evolutions of the World’s Well Known Logo Designs BredPanda. Viitattu 5.8.2010. (englanniksi)
  33. ↑ Bonsdorff, Lars G. von: Nokia Osakeyhtiö 1865-1965. Nokia Osakeyhtiö - Nokia Aktiebolag, 1965.
  34. ↑ Helsingin Sanomat 2003-06-01
  35. ↑ a b Risto Pennanen: Outoa iloa Nokian vaikeuksista Taloussanomat. 19.10.2009. Viitattu 28.1.2010.
  36. ↑ Nokia-boikotti laajenee Saksassa DigiToday. 19.1.2008. Viitattu 18.9.2009.
  37. ↑ Nokiaa haukutaan Saksassa heinäsirkaksi Talouselämä. 16.1.2008. Viitattu 7.10.2010.
  38. ↑ Nokiawill Werk in bochum shclissen Handelsblatt (saksaksi). 15.1.2008. Viitattu 7.10.2010.
  39. ↑ Phony Equality - Labour standards of mobile phone manufacturers in India. (PDF) 13.9.2011. Finnwatch ry, Cividep & SOMO. (englanniksi)
  40. ↑ http://www.nokia.fi/musiikkikauppa
  41. ↑ IE-lisäosa avaa Nokian musakaupan Firefoxiin 11.3.2008. DigiToday. Viitattu 30.1.2009.
  42. ↑ Nokian Ovin on onnistuttava, muuten vaihtuu johto Digitoday. 6.6.2009. Viitattu 28.1.2010.

Kirjallisuutta [muokkaa]

  • Steinbock, Dan: Winning Across Global Markets: How Nokia Creates Strategic Advantage in a Fast-changing World. Jossey Bass, 2010. ISBN 978-0470339664. (englanniksi)
  • Palmu-Joronen, Anne-Liisa: Nokia-vuodet: Mitä johtamisesta voi oppia. Atena, 2010. ISBN 978-951-79-6644-3.
  • Hakkarainen, Ari: Menestyksen hinta: Nokian matkapuhelinten tarina napaansa tuijottavien liikemiesten ja hullujen sammakoiden maailmassa. (Behind the screen: Nokia’s success story in an industry of navel-gazing executives and crazy frogs, 2009). Suom. Marko Niemi. Helsinki: Readme.fi, 2009. ISBN 978-952-220-112-6.
  • Häikiö, Martti: Nokia: Matka maailman huipulle. Helsinki: Edita, 2009. ISBN 978-951-37-5492-1.
  • Häikiö, Martti: Nokia Oyj:n historia 1-3. Helsinki: Edita, 2001. ISBN 978-951-37-3467-1.

Katso myös [muokkaa]

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nokia.
OMX Helsinki 25 -indeksin yhtiöt
Amer Sports | Cargotec | Elisa | Fortum | Huhtamäki | Kemira | Kesko | Konecranes | KONE | Metso | Neste Oil | Nokia | Nokian Renkaat | Nordea | Orion | Outokumpu | Outotec | Pohjola Pankki | Rautaruukki | Sampo | Stora Enso | TeliaSonera | UPM | Wärtsilä | YIT
OMX Stockholm 30 -indeksin yhtiöt
ABB | Alfa Laval | Assa Abloy | AstraZeneca | Atlas Copco | Boliden | Doro | Electrolux | Ericsson | Getinge | H&M | Investor | Lundin Petroleum | Modern Times Group | Nokia | Nordea | Sandvik | Scania | Securitas | SEB | Skanska | SKF | SSAB | Svenska Cellulosa Aktiebolaget | Svenska Handelsbanken | Swedbank | Swedish Match | Tele2 | TeliaSonera | Volvo
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nokia_(yritys)&oldid=13137684