Keilaniemi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fortumin pääkonttori sijaitsee Espoon Keilaniemessä.

Keilaniemi (ruots. Kägeludden) on Kaakkois-Espoossa sijaitseva Otaniemen kaupunginosaan kuuluva alue.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keilaniemi rajoittuu pohjoisessa Otaniemen yliopistoalueeseen, lännessä Tapiolan kaupunginosaan, idässä Espoon ja Helsingin erottavaan Keilalahteen ja etelässä Suomenlahteen. Matkaa Helsingin keskustaan on Länsiväylän moottoritietä pitkin noin kahdeksan kilometriä.

Pääkonttorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään Keilaniemi tunnetaan erityisesti siellä sijaitsevista suuryritysten pääkonttoreista. Alueella on muun muassa Nokian, Koneen, Fortumin ja Neste Oilin pääkonttorit sekä lukuisia pienempiä yrityksiä. Suuret pääkonttorirakennukset ovat alueen tunnusomaisia maamerkkejä. Alueen nousu yritysmaailman keskittymäksi alkoi 1976, jolloin sinne valmistui silloinen Nesteen, nykyisin Fortumin pääkonttori. 20-kerroksinen tornitalo on edelleenkin Suomen korkein toimistorakennus.

Uudisrakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Keilaniemen tornit

Keilaniemeen on suunnitteilla neljä pyöreää asuintornitaloa, joista korkeimmasta on tulossa 40-kerroksinen. Korkeutta talolla olisi merenpinnasta laskettuna 127 metriä, eli valmistuttuaan se olisi Suomen korkein asuintornitalo. Kahden muun talon kerroskorkeus on 36 ja matalimman 32. Torneihin tulee noin 1 000 uutta asuntoa. Tornitalotalot on suunnitellut arkkitehtitoimisto SARC, ja ne rakentaa SRV.

Niemeen on suunnitteilla myös 26-kerroksinen tornitalo. Lisäksi Fortum rakentaa uuden 16-kerroksisen tornin vanhan viereen. Muita alueen rakennuksia ovat Elisa, Microsoft ja Kone. Life Science Center[1] koostuu viidestä 7–11-kerroksisesta tornitalosta, joissa toimii monia eri toimialojen yrityksiä. Viereen tulee kuusi 7–10-kerroksista taloa, esimerkiksi Neste Oilin pääkonttori ja HTC Keilaniemi valmistuivat vuosina 2008 ja 2009. Lisäksi Keilaniemi on tarkoitus liittää uusilla tulevilla rakennuksilla Tapiolaan ja Otaniemeen. Välistä menevä Kehä I tunneloidaan ja päälle rakennetaan Tapiolan ja Keilaniemen yhdistävä puistokansi. Puistokansi toimii niin torniasukkaiden kuin lähialueiden asukkaiden virkistysalueena. Keilaniemeen suunnitellaan lisäksi muun muassa puistoja, bulevardia ja rannan hyödyntämistä julkisena tilana.[2]

Alueen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keilaniemi kuuluu Espoossa Otaniemen kaupunginosaan. Otaniemen keskiaikainen kylä, joka käsittää Keilaniemen, nykyisen Tapiolan ja Westendin, kuului aikoinaan Hagalundin kartanon alueisiin. Kartanon ovat aikoinaan omistaneet von Wrightit, von Numersit, Sinebrychoffit ja Grahnit.

Erityisen loistokasta aikaa kartanossa oli Sinebrychoffien omistuskausi 1860-luvulta 1920-luvulle. Kartano toimi perheen kesänviettopaikkana, mikä oli tuon ajan muoti-ilmiö. Kansa kaipasi turmeltumattomaan luontoon, ja höyrylaivaliikenteen ansiosta parantuneet kulkuyhteydet saivat varakkaat helsinkiläisperheet hankkimaan kesähuviloita maaseudun rauhasta, Helsingin lähistöltä.

Sinebrychoffit teettivät Hagalundissa mittavia korjaus- ja laajennustöitä. He muokkasivat siitä hyvin hoidetun mallitilan ja kiinnittivät huomiota myös maa- ja metsätalouteen. Sinebrychoffien hyväntekeväisyyttä ja työntekijöiden hyvää kohtelua arvostettiin, ja perhe tunnettiinkin ”Hagalundin hyvinä ihmisinä”. Hyvä maine johti siihen, että kansalaissodan aikaan isäntäväkeä ei muiden tapaan häiritty.

Kun Jorvaksentie valmistui 1937, kulkuyhteys Helsinkiin parani oleellisesti, mikä sai asunnontarvitsijoiden huomion kääntymään harvaanasuttuun Etelä-Espooseen, joka oli aikaisemmin ollut pääasiassa vesiyhteyksien varassa. Kartanon senhetkinen omistaja Arne Grahn myi maita kaavoitetuksi tonttimaaksi, ja 1930–1950-luvuilla kartanon maille nousivat Westendin huvilakaupunki, Tapiolan puutarhakaupunki sekä Teknillinen korkeakoulu ja Otaniemen tiedeyhteisö.[3]

Alueen kehittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keilaniemen alue on mukana Tekesin rahoittamassa Energizing Urban Ecosystems (EUE) -tutkimushankkeessa, jossa pyritään kehittämään tulevaisuuden kaupunkiekosysteemejä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. T3-alueesta, johon kuuluu Otaniemi, Keilaniemi ja Tapiola, on tarkoitus tehdä ainutlaatuinen yliopistojen, yritysten sekä julkisen ja kolmannen sektorin toiminta- ja kehitysympäristö. Hankkeen koordinaattorina toimii RYM Oy. Mukana ovat lisäksi muun muassa SRV, Fortum, Kemira, Kone, Espoon kaupunki ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY). Tutkimuslaitoksina toimivat Aalto-yliopiston eri yksiköt ja Suomen ympäristökeskus SYKE.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Life Science Center Keilaniemi
  2. Keilaniemen viimeisetkin tontit täyttyvät: Helsingin Sanomat 17.12.2006 A HS Arkisto (maksullinen)
  3. Lauri Rahikainen: Kauan kauan kauan sitten Otaniemessä Polyteekkari.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]