Kehä I

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
101
Kehä I
Seututie 101
Kehä I Pukinmäen rautatieaseman kohdalla
Kehä I Pukinmäen rautatieaseman kohdalla
Maa Suomi
Tieluokka seututie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Liikennevirasto
Pituus 24,2 km
Päällyste asfaltti
Kaistaluku vähintään nelikaistainen
Huomautuksia Pääkaupunkiseudun kehätie
KEHÄ
RING
I
Kehä I lähellä Hämeenlinnanväylän risteystä.
Kehä I:n keskiosaa Lassilassa.
Kehä I halkaisee Helsingin keskuspuiston Pirkkolan kohdalla.
Kalevalantien ja Kehä I:n risteys Espoossa.
Kehä I Vallikallion kohdalla, jossa oli käytössä kiertotie vuoteen 2011 saakka Mestarintunnelin rakennustyön vuoksi.
Liikenne on kulkenut helmikuusta 2011 lähtien tunnelin kautta. Kuva on otettu yleisöpäivänä tammikuussa 2011.
Kehä I:llä riittää liikennettä kaikkina vuorokaudenaikoina. Kuvassa väylää Pukinmäen aseman kohdalla.
Kehä I:n ja Itäväylän risteys.

Kehä I (ruots. Ring I) eli seututie 101 on pääkaupunkiseudulla sijaitseva kehätie, joka kiertää Helsingin niemen alkaen Itäväylältä Helsingin Itäkeskuksessa ja päättyen Länsiväylälle Espoon Keilaniemessä.

Kehä I:n osa Pakilantieltä Hämeenlinnanväylälle on Suomen vilkasliikenteisin tie, sen liikennemäärä on enimmillään 108 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.[1][2]

Kehä I on koko pituudeltaan kaksiajoratainen, ja sillä on vähintään kaksi ajokaistaa molempiin suuntiin. Tien kaikki risteykset aivan itäisimpiä ja läntisimpiä lukuun ottamatta ovat eritasoliittymiä. Tie muistuttaakin moottoritietä, mutta sitä ei ole liikennemerkillä sellaiseksi osoitettu. Espoon Leppävaarassa poistettiin vuosien 2008–2011 aikana tehdyssä tienparannuksessa Mäkkylän ja Vallikallion liikennevalo-ohjatut risteykset ja sekä viimeinen liikennevalo-ohjattu risteys Leppävaaran solmusta .[2]

Kehä I:n jatkeena voidaan pitää Itäväylältä Vuosaareen johtavaa Meripellontietä ja Vuotietä.

Kadunnimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehä I on säilyttänyt alkuperäiset kadunnimensä, jotka ovat seuraavat:

  • Karhusaarentie (Länsiväylän eritasoliittymästä yhdystien 1142 erkanemiseen asti; sama nimi on myös yhdystien 1142 Espoon-puoleisella osuudella)
  • Hagalundintie (Yhdystien 1142 erkanemisesta Turvesuontien tasoliittymään)
  • Leppävaarantie (Turvesuontien tasoliittymästä Turuntien eritasoliittymään)
  • Mestarintie (Turuntieltä Espoon ja Helsingin rajalle)
  • Muurimestarintie (Espoon ja Helsingin rajalta Vantaanjoen ylittävälle sillalle)
  • Seppämestarintie (Vantaanjoelta Lahdenväylän eritasoliittymään)
  • Myllymestarintie (Lahdenväylältä Itäväylän liikennevaloliittymään)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehätie valmistui täysimittaisena vuonna 1980. Tielle ehdotettiin alun perin yleisnimeksi Mestarinväylää, sillä sitä suunniteltaessa vuonna 1969 osia Myllymestarintiestä, Seppämestarintiestä sekä Muurimestarintiestä tarkoitettiin liitettäväksi uuteen kehätiehen. Kaikki edellä mainitut kadunnimet ovat yhä käytössä osilla tietä Helsingin alueella. Kehä I on pääosin kaksikaistainen suuntaansa, Tuusulanväylän ja Vihdintien, Turuntien ja Kalevalantien ja Länsiväylän ja Karhusaarentien välillä kaistoja on kolme suuntaansa. Pakilassa kaistoja on suuntaansa peräti neljä. Suurimmassa osassa tietä rajoitus on 70–80 km/h, paikoin 60 km/h.

Kehä I rakennettiin Helsingin Kannelmäen ja Itäkeskuksen välillä osin vanhaan Helsingin katuverkkoon perustuen. Tie on rakennettu osissa, keskiosista kohti läntisiä ja itäisiä alueita. Helsingin kaupunki aloitti tien keskiosien rakentamisen katualueena omaan laskuunsa. Myös Espoon alueella Tie- ja vesirakennuslaitos rakensi jo 1960-luvun alussa Länsiväylältä Turuntielle Leppävaaraan johtavan tieosuuden (Hagalundintie–Leppävaarantie) yleiseksi tieksi. Kehätielle tehtiin tilavarauksia, jotka mahdollistavat tien rakentamisen tarvittaessa moottoritietasoiseksi. Kun tien viimeinen osuus Turuntieltä Vihdintielle valmistui vuonna 1980, tie muodosti yhtenäisen nelikaistaisen poikittaisväylän kantatieltä 51 (Länsiväylä) seututielle 170 (Itäväylä). Kehätien parantamisiin ryhdyttiin pian tien valmistumisen jälkeen. Vuosina 19911993 tietä parannettiin Espoossa välillä TapiolaLaajalahti. Parannuksessa tielle muun muassa rakennettiin joukkoliikennekaistat ja meluvalleja lisättiin.

Kehä I on ruuhkaisin tie pääkaupunkiseudulla aamu- ja iltaruuhkassa. Tien länsi- ja itäpään useat liikennevalo-ohjatut tasoliittymät aiheuttavat pitkää jonoutumista. Lisäksi yleinen autoliikenteen kasvu aiheuttaa yhä kasvavaa ruuhkautumista. Helsingin kaupungin liikennelaitos onkin asettanut tavoitteekseen olennaisesti parantaa juuri Kehä I:n palvelualueen poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä. Merkittävä parannus oli kehätien ympäristöäkin poikittaisliikenteessä palvelevan Jokeri-linjan perustaminen vuonna 2006.

Tiehankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehä I:n liikennemäärät kasvavat koko ajan, joten parannustöitä oli tehtävä. Suurimmat parannustyöt kohdistuivat Espoon alueelle, missä Espoon kaupunki yhdessä Valtion kanssa uusivat Kehä I:n aluetta Kehä I Leppävaarassa -tiehankkeella. Suurin parannus oli Mestarintunneli, jossa liikennettä siirrettiin kahdeksankaistaiseen tunneliin.

Myös liikennemäärät Tuusulanväylän ja Lahdenväylän välillä ovat suuret, ja tulevat kasvamaan merkittävästi. Siksi on todennäköistä, että myös tätä osuutta parannetaan ja levennetään tulevaisuudessa. Myös Itäkeskuksessa Kehä I:n nykyiset tasoliittymät aiotaan lähivuosina korvata eritasoliittymillä.

Vuonna 2013 aloitettiin rakentaa Kivikontien eritasoliittymää, joka korvaa ruuhkautuvan tasoliittymän.[3]

Espoon tiehankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehä I:n liikennemäärät Tuusulanväylän ja Lahdenväylän välillä ovat suuret, ja tulevat kasvamaan merkittävästi. Siksi on todennäköistä, että tätä osuutta parannetaan ja levennetään tulevaisuudessa. Kehä I:tä perusparannettiin viime vuosina 2008–2011 Leppävaaran alueella osana Kehä I Leppävaarassa -tiehanketta. Kehä I Leppävaarassa -urakan arvioidut kokonaiskustannukset ilman arvonlisäveroa olivat 147 miljoonaa euroa. Lopullisista kustannuksista valtio maksaa 61 prosenttia ja Espoon kaupunki 39 prosenttia.

Mestarintunnelin rakentaminen alkoi vuonna 2008. Se on Liikenneviraston, Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) sekä Espoon kaupungin yhteishanke, jossa Vallikalliossa Rantaradan pohjoispuolella Kehä I siirretään kahdeksankaistaiseen kaksoistunneliin (4 kaistaa kumpaankin suuntaan). Noin 500 metriä pitkä tunneli eheyttää kaupunkirakennetta Espoon suurimmassa aluekeskuksessa mahdollistamalla toimisto- ja asuintalojen rakentamisen nykyisen ajoradan paikalle. Samalla melu- ja pölyhaitat viereisillä kerrostaloalueilla vähenevät merkittävästi.

Mestarintunnelin rakentamisen oli tarkoitus alkaa jo vuonna 2005,[4] mutta työt pääsivät käyntiin vasta keväällä 2008.[5] Talouden kuumenemisen vuoksi hankkeen kustannukset ovat aloituspäätöksen viivästymisen myötä kasvaneet merkittävästi, ja Espoon kaupunki onkin lupautunut poikkeuksellisesti lainaamaan valtiolle rahaa sen toteuttamiseen.[6] Tunnelin kaikki ajokaistat avattiin liikenteelle 10. marraskuuta 2011.[7]

Mestarintunnelin rakentamisen yhteydessä Espoossa poistettiin useita liikennevalo-ohjattuja tasoliittymiä, korvattiin niitä eritasoliittymillä sekä parannettiin olennaisesti Kehä I:n ja Turunväylän eritasoliittymän sujuvuutta Leppävaaransolmussa. Myös joukkoliikenteen järjestelyjä parannettiin sen sujuvuuden varmistamiseksi. Lisäksi tie levennettiin kuusikaistaiseksi Leppävaaran ja Helsingin rajan välillä, niin että tie on kokonaan kolmikaistainen suuntaansa Tuusulanväylän ja Kalevalantien välillä.

Myös Tapiolan ja Otaniemen välisen tieosuuden kattaminen on suunnitteilla, jolloin osa tien maastokäytävästä on tarkoitus ottaa asuinrakentamisen käyttöön. Myös tien parantamista Länsiväylän eritasoliittymän ja Otaniemen välillä, johon kuuluu tasoliittymien poistaminen ja Karhusaarentien tasoliittymän korvaaminen eritasoliittymällä, on suunniteltu.

Espoo sijoitti 134,7 miljoonaa euroa Kehä I:n parantamiseen 2008 alussa, ja keskeistä on Mestarintunnelin rakentaminen. Espoon oma kustannus oli 52,7 miljoonaa euroa, loput 82 miljoonaa euroa valtio maksaa Espoolle takaisin korottomana vuonna 2013. Lisäksi hanke saa rahoitusta investointirahastosta n. 50 miljoonaa euroa ja peruspalvelurahastosta 32 miljoonaa euroa. Espoon kaupunginhallitus käsitteli asiaa 15. lokakuuta 2007, ja Kaupunki ja Liikennevirasto tekivät sopimuksen asiasta.[8][9]

Vaalikaudella 20112015 on myönnetty rahoitus lisäkaistoille välillä Espoon raja – Vihdintie, Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän pikaparannustoimenpiteille sekä Kivikonlaidan eritasoliittymälle.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Repo, Harri: Tämä on Suomen vilkkain maantie tekniikkatalous.fi. 12.12.2012. Talentum. Viitattu 24.1.2014.
  2. a b Kehä I Leppävaarassa Liikennevirasto. Viitattu 21.4.2012.
  3. Kivikontien alueen teiden ja meluesteiden rakennustyöt alkavat (Rakennusviraston tiedote) 29.8.2013. Helsingin kaupunki. Viitattu 20.10.2013.
  4. Kehä ykkönen tunneliin Espoon Leppävaarassa. Helsingin Sanomat, 11.11.2003.
  5. Tietyöt tuovat kesällä ruuhkia Länsiväylälle ja Kehä I:lle. Helsingin Sanomat, 14.5.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 9.6.2008.
  6. Kehä I:n jättiremontti lisää taas ruuhkia Leppävaarassa. Helsingin Sanomat, 9.6.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 9.6.2008.
  7. Manninen, Antti: Kehä I:n Mestarintunneli käyttöön ensi yönä. Helsingin Sanomat, 10.11.2011. Sanoma News. Artikkelin verkkoversio Viitattu 21.4.2012.
  8. Erkkilä, Jorma: Espoo lainaa valtiolle 82 miljoonaa euroa Kehä I:n kunnostamiseen. Parannustyöt alkanevat ensi vuoden alussa. Helsingin Sanomat, 13.10.2007, s. A18. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 15.10.2007.
  9. Espoo aikoo pelastaa Kehä I:n. Helsingin Sanomat, 15.10.2007. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 15.10.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]