Kehä I

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kehä I
Seututie 101
Maa Suomi
Tieluokka seututie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Tiehallinto
Pituus 24 km
Päällyste asfaltti
Kaistaluku vähintään nelikaistainen
Huomautuksia Pääkaupunkiseudun kehätie
KEHÄ
RING
I
101
Kehä I lähellä Hämeenlinnanväylän risteystä
Kehä I lähellä Hämeenlinnanväylän risteystä
Kehä I:n keskiosaa
Kehä I:n keskiosaa
Kalevalantien ja Kehä I:n risteys Espoossa
Kalevalantien ja Kehä I:n risteys Espoossa
Kehä I:llä riittää liikennettä kaikkina vuorokaudenaikoina. Kuvassa väylää Pukinmäen aseman kohdalla
Kehä I:llä riittää liikennettä kaikkina vuorokaudenaikoina. Kuvassa väylää Pukinmäen aseman kohdalla
Kehä I Pukinmäen kohdalla
Kehä I Pukinmäen kohdalla

Kehä I (ruots. Ring I) eli seututie 101 on pääkaupunkiseudulla sijaitseva kehätie, joka kiertää Helsingin niemen alkaen Itäkeskuksesta ja päättyen Keilaniemeen Espooseen. Kehä I on Suomen vilkasliikenteisin yleinen tie, jonka keskimääräiset liikennemäärät lähentelivät yli 60 000 ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2004. Vilkasliikenteisimmällä tieosuudella Pakilan kohdalta kulkee huippuvuorokausina yli 113 000 ajoneuvoa, ja liikenne-ennusteiden mukaan vuonna 2030 vilkkaimmassa kohdassa liikennemäärät tulevat olemaan lähellä 150 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Kadunnimet

Kehä I on säilyttänyt alkuperäiset kadunnimensä, jotka ovat seuraavat:

  • Karhusaarentie (Länsiväylän eritasoliittymästä yhdystien 1142 erkanemiseen asti; sama nimi on myös yhdystien 1142 Espoon-puoleisella osuudella)
  • Hagalundintie (Yhdystien 1142 erkanemisesta Turvesuontien tasoliittymään)
  • Leppävaarantie (Turvesuontien tasoliittymästä Turuntien eritasoliittymään)
  • Mestarintie (Turuntieltä Vihdintielle)
  • Muurimestarintie (Vihdintieltä Tuusulanväylän eritasoliittymään)
  • Seppämestarintie (Tuusulanväylältä Lahdenväylän eritasoliittymään)
  • Myllymestarintie (Lahdenväylältä Itäväylän liikennevaloliittymään)

[muokkaa] Historia

Kehätie valmistui täysimittaisena vuonna 1980. Tielle ehdotettiin alun perin yleisnimeksi Mestariväylää, sillä sitä suunniteltaessa vuonna 1969 osia Myllymestarintiestä, Seppämestarintiestä sekä Muurimestarintiestä tarkoitettiin liitettäväksi uuteen kehätiehen. Kaikki edellä mainitut kadunnimet ovat yhä käytössä osilla tietä Helsingin alueella. Kehä I on pääosin kaksikaistainen suuntaansa, Tuusulanväylän ja Vihdintien, Turuntien ja Kalevalantien ja Länsiväylän ja Karhusaarentien välillä kaistoja on kolme suuntaansa. Pakilassa kaistoja on suuntaansa peräti neljä. Suurimmassa osassa tietä rajoitus on 70–80 km/h, paikoin tosin vain 60 km/h.

Kehä I rakennettiin Helsingin Kannelmäen ja Itäkeskuksen välillä osin vanhaan Helsingin katuverkkoon perustuen. Tie on rakennettu osissa, keskiosista kohti läntisiä ja itäisiä alueita. Helsingin kaupunki aloitti tien keskiosien rakentamisen katualueena omaan laskuunsa. Myös Espoon alueella Tie- ja vesirakennuslaitos rakensi jo 1960-luvun alussa Länsiväylältä Turuntielle Leppävaaraan johtavan tieosuuden (Hagalundintie - Leppävaarantie) yleiseksi tieksi. Kehätielle tehtiin tilavarauksia, jotka mahdollistavat tien rakentamisen tarvittaessa moottoritietasoiseksi. Kun tien viimeinen osuus Turuntieltä Vihdintielle valmistui vuonna 1980, tie muodosti yhtenäisen nelikaistaisen poikittaisväylän kantatieltä 51 (Länsiväylä) seututielle 170 (Itäväylä). Kehätien parantamisiin ryhdyttiin pian tien valmistumisen jälkeen. Vuosina 19911993 tietä parannettiin Espoossa välillä TapiolaLaajalahti. Parannuksessa tielle muun muassa rakennettiin joukkoliikennekaistat ja meluvalleja lisättiin.

Kehä I on ruuhkaisin tie pääkaupunkiseudulla aamu- ja iltaruuhkassa. Tien länsi- ja itäpään useat liikennevalo-ohjatut tasoliittymät aiheuttavat pitkää jonoutumista. Lisäksi yleinen autoliikenteen kasvu aiheuttaa yhä kasvavaa ruuhkautumista. Helsingin kaupungin liikennelaitos onkin asettanut tavoitteekseen olennaisesti parantaa juuri Kehä I:n palvelualueen poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä. Merkittävä parannus oli kehätien ympäristöäkin poikittaisliikenteessä palvelevan Jokeri-linjan perustaminen vuonna 2006.

[muokkaa] Tiehankkeita

Kehä I:tä perusparannetaan lähivuosina Leppävaaran alueella. Vallikalliossa Leppävaaran pohjoispuolella tie rakennetaan 4+4 -kaistaiseen tunneliin, Mestarintunneliin. Tunneli eheyttää kaupunkirakennetta Espoon suurimmassa aluekeskuksessa mahdollistamalla toimisto- ja asuintalojen rakentamisen nykyisen ajoradan paikalle. Samalla melu- ja pölyhaitat viereisillä kerrostaloalueilla vähenevät.

Samassa yhteydessä poistetaan useita liikennevalo-ohjattuja tasoliittymiä, korvataan niitä eritasoliittymillä sekä parannetaan olennaisesti Kehä I:n ja Turunväylän eritasoliittymän sujuvuutta. Myös joukkoliikenteen järjestelyjä parannetaan sen sujuvuuden varmistamiseksi. Lisäksi tie levennetään 3+3 -kaistaiseksi Leppävaaran ja Vihdintien välillä, niin että tie on kokonaan kolmikaistainen suuntaansa Tuusulanväylän ja Kalevalantien välillä.

Tunnelihankkeen piti valmistua jo vuonna 2006, mutta nyt näyttää että rakentaminen alkanee aikaisintaan alkuvuodesta 2008. Talouden kuumenemisen vuoksi hankkeen kustannukset ovat aloituspäätöksen viivästymisen myötä kasvaneet merkittävästi, ja Espoon kaupunki onkin lupautunut poikkeuksellisesti lainaamaan valtiolle rahaa sen toteuttamiseen.

Myös Leppävaaran ja Tapiolan välillä tietä parannetaan korvaamalla liikennevaloliittymät eritasoliittymillä. Lisäksi Itä-Helsingissä kehätieltä poistetaan kaikki tasoliittymät ja ne korvataan eritasoliittymillä. Tapiolan ja Otaniemen välisen tieosuuden kattaminen on suunnitteilla, jolloin osa tien maastokäytävästä on tarkoitus ottaa asuinrakentamisen käyttöön. Myös tien parantamista Länsiväylän eritasoliittymän ja Otaniemen välillä, johon kuuluu tasoliittymien poistaminen ja Karhusaarentien tasoliittymän korvaaminen eritasoliittymällä, on suunniteltu.

Espoo sijoittaa 134,7 miljoonaa euroa Kehä I:n parantamiseen 2008 alussa. Keskeistä on Vallikallion tunneli. Espoon oma kustannus on 52,7 miljoonaa euroa, loput 82 miljoonaa euroa valtio maksaa Espoolle takaisin korottomana vuonna 2013. Investointirahastosta otetaan 50 miljoonaa euroa ja peruspalvelurahastosta 32 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa 15. lokakuuta 2007. Kaupunki ja Tiehallinto ovat tehneet jo sopimuksen asiasta.[1][2]

Kehä I:n liikennemäärät Tuusulanväylän ja Lahdenväylän välillä ovat suuret, ja tulevat kasvamaan merkittävästi. Siksi on todennäköistä, että tätä osuutta parannetaan ja levennetään tulevaisuudessa.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

  1. Erkkilä, Jorma: Espoo lainaa valtiolle 82 miljoonaa euroa Kehä I:n kunnostamiseen. Parannustyöt alkanevat ensi vuoden alussa. Helsingin Sanomat, 13.10.2007, s. A18. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Artikkelin verkkoversio (viitattu 15.10.2007).
  2. Espoo aikoo pelastaa Kehä I:n. Helsingin Sanomat, 15.10.2007. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Artikkelin verkkoversio (viitattu 15.10.2007).

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut
Muilla kielillä