Valtatie 7

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
7
E 18
Valtatie 7
Valtatie 7 on merkitty karttaan sinisellä.
Valtatie 7 on merkitty karttaan sinisellä.
Maa Suomi
Tieluokka valtatie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Liikennevirasto
Pituus 189 km
Alkupiste Helsinki
Reitti Porvoo (50 km)
Kotka (131 km)
Hamina (153 km)
Päätepiste Vaalimaa (189 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku Pääosin kaksikaistainen
Valtatie 7 Kotkan Karhulan kohdalla niin sanotun Karhulan kanjonin länsipuolella.
Porvoonväylä Helsingin Jakomäen kohdalla.
Uusi ja vanha Valtatie 7 Pyhtäällä.

Valtatie 7 on Helsingistä Kotkan ja Haminan kautta Vaalimaalle johtava valtatie. Se on Helsingin keskustan ja Kehä III:n välistä osuutta lukuun ottamatta osa E18-tietä, joka jatkuu Pietariin. Tie palvelee henkilö- ja tavaraliikennettä Kaakkois-Suomen sekä Venäjän suuntiin. Tien pituus on 189 kilometriä.

Valtatie 7 kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän ehdottamaan runkotieverkkoon[1] sekä yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon.

Reitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 7 on moottoritietä väleillä HelsinkiLoviisa ja KotkaHamina. Loviisan ja Kotkan välistä osuutta sekä Haminan ohitustietä rakennetaan moottoritieksi ja niiden on määrä valmistua kokonaisuudessaan vuonna 2015. Tie kulkee valtatie 4:n kanssa Helsingin keskustasta Tattariharjulle asti, missä se erkanee kohti itää Porvoon suuntaan. Valtatie 6 erkanee Valtatie 7:stä Loviisan Koskenkylässä Kouvolan suuntaan.

Tie on laadultaan vaihteleva. Loviisan ja Kotkan välinen osittain kaksikaistainen osuus on vanhanaikainen ja ajoittain ruuhkainen, moottoritieosuuksilla liikenne sujuu hyvin, lukuun ottamatta pääkaupunkiseudulla ajoittain esiintyviä ruuhkia. Tien pahin pullonkaula on Haminassa, jossa valtatie kulkee Haminan keskustan läpi. Myös Vaalimaan läheisyydessä tie on ongelmallinen silloin, kun tarpeeseen nähden alhainen Venäjän tullin läpäisykyky aiheuttaa kilometrien mittaisen rekkajonon. Tie on muutenkin onnettomuusherkässä maineessa vilkkaan rajaliikenteen takia.

Tie kulkee seuraavien kuntien kautta: HelsinkiVantaaHelsinki (uudelleen) – SipooPorvooLoviisaPyhtääKotkaHaminaVirolahti.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1930–1940-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 7 kulkee vanhan Kuninkaantien suuntaisesti Helsingistä itään päin rannikkoa pitkin. 1930-luvulle asti reitti Helsingistä Porvooseen kulki Malmin, Hakkilan, Sipoon ja Hinthaaran kautta. 1930-luvulla valmistui Porvoontie, joka Helsingissä alkoi nykyisen Roihupellon teollisuusalueen tienoilta. Keskustasta reitti kulki Hämeentietä, Vanhankaupunginlahden pohjoispuolta Viikkiin ja sieltä edelleen kohti Roihupeltoa. Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä reitti sai numeroikseen 6 ja 7 aina Pernajan Koskenkylään asti. Sieltä tie jatkui Viipuriin.

Sotien jälkeisissä alueluovutuksissa uusi raja katkaisi tien Virolahden ja Säkkijärven välistä ja Suomen puoleinen tulliasema rakennettiin Virolahden Vaalimaalle.

1950–1990-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingissä valmistui vuonna 1957 jo 1950 aloitettu Kulosaaren silta ja vuosina 1962-1970 lyhyinä pätkinä Itäväylä, silloinen Itäinen Moottoritie. Valtatiet 6 ja 7 siirrettiin tälle uudelle reitille. Itäväylän asema valtatienä jäi aika lyhyeksi, kun vuonna 1971 valmistui ensimmäinen osuus Porvoonväylästä Sipoon Itäsalmeen. Porvoonväylä haarautuu Lahdenväylästä (Valtatie 4) Tattariharjun liittymässä. Porvoonväylä valmistui Porvooseen asti vuonna 1979. Myöhemmin on ensin rakennettu Porvoon ja Koskenkylän osuus moottoriliikennetieksi, sitten Koskenkylän ja Loviisan välinen osuus moottoriliikennetieksi ja lopuksi Porvoon ja Koskenkylän osuus moottoritieksi. Entinen valtatie on nykyisin moottoritien rinnakkaistie, seututie 170.

Karhulan kauppalan keskustan läpi rakennettiin moottoritie 1970-luvun alussa (niin sanottu Karhulan kanjoni), ja tätä moottoritietä jatkettiin Haminan länsipuolelle 1990-luvulla.

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi on sitoutunut toteuttamaan E18-tien Turun ja Vaalimaan välillä kokonaisuudessaan moottoritienä vuoteen 2015 mennessä.[2] Nykyisin moottoritie puuttuu vielä Kehä III:n osuudelta, osittain Loviisan ja Kotkan väliltä, Haminan kaupungin kohdalta sekä Haminan ja Vaalimaan väliltä. Parantamistöiden laajuus ja aikataulu on siirretty erillisen ministerityöryhmän pohdittavaksi.[3]

Koskenkylän ja Loviisan välisen moottoriliikennetien täydentäminen moottoritieksi alkoi 2011 ja valmistui 2013. Loviisan ja Kotkan välinen moottoritien puuttuva osuus on ollut liikennemääriinsä nähden heikkotasoinen ja liikenneturvallisuudeltaan huono. Uuden moottoritien rakennustyöt alkoivat loppuvuodesta 2011 ja sen linjauksen hakkuutyöt alkoivat elokuussa 2011 Pyhtäällä. Moottoritien Investointikustannuksen kustannusarvio on 285 M€ ja valtion budjetissa 2010 myönnetty sopimusvaltuus 650 M€.[2] Hankkeeseen kuuluu kuusi uutta eritasoliittymää, minkä lisäksi kahta olemassa olevaa liittymää parannettaisiin. Hanke toteutetaan elinkaarimallilla (PPP). Tie valmistuu kokonaisuudessaan 2014.

Haminassa valtatie 7 kulkee keskustan katuverkolla ja on liikennemääriinsä nähden pahasti alimitoitettu, mistä aiheutuu turvallisuus-, sujuvuus- ja ympäristöongelmia. Kaupungin ohitse rakennetaan ohikulkutietä. Uusi 15 kilometrin pituinen moottoritie kulkee keskustan pohjoispuolelta, ja siihen sisältyy neljä uutta eritasoliittymää sekä kaksi tunnelia, joiden yhteispituus on 700 metriä. Hankkeen kustannusarvio on 130 miljoonaa euroa. Hanke alkoi syksyllä 2011.[4] Tien on määrä valmistua 2014[5].

Haminan ja Vaalimaan välillä valtatie 7 on tavanomaista kaksikaistaista tietä. Tie on liikennemääriinsä nähden heikkotasoinen. Venäjän tullin ongelmat ovat pahentaneet tilannetta entisestään, kun rekat ovat muodostaneet pahimmillaan kymmenien kilometrien jonoja. Tiehallinto suunnittelee tieosuuden parantamista moottoritieksi. Uusi tie olisi pituudeltaan noin 32 kilometriä ja sillä olisi 5 eritasoliittymää. Tiehankkeeseen liittyy Vaalimaalle rakennettava rekkaparkki, jossa olisi tilaa tuhannelle rekalle. Moottoritie on tarkoitus rakentaa vuosina 2015–2018[6].

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä valmisteli raskaan liikenteen tienkäyttömaksukokeilua valtatie 7:lle. Ennen kokeilua pitää tehdä lakimuutoksia ja ratkaista esimerkiksi ruuhkamaksutuottojen ohjautuminen tiehankkeisiin.[7]

Kilpilahden uuden tieyhteyden yhteydessä rakennettiin uusi eritasoliittymä Porvoonväylälle. Rakentaminen alkoi vuonna 2010 ja valmistui vuoden 2011 lopussa.

Vuosaaren sataman rakentamistöihin liittyen valtatien 7 ja Kehä III:n eritasoliittymään rakennettiin lisäramppi, joka valmistui syksyllä 2007.[8] Tulevaisuudessa liittymä parannetaan systeemiliittymäksi.

Porvoon Kuninkaanportin työpaikka-alueelle Porvoon läntisen liittymän länsipuolelle suunnitellaan suuntaisliittymää moottoritieltä itään Kuninkaanporttiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Työryhmä esittää: Neljännes pääteistä ja puolet radoista runkoverkoiksi (työryhmän esitys) 29.9.2006. Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 15.1.2008.
  2. a b Vt 7 (E18) Koskenkylä─Loviisa─Kotka 22.5.2007. Tiehallinto. Viitattu 27.6.2007.
  3. Hallituksen budjettiesitys valmistui YLE Uutiset. 31.8.2007, klo 21.15. Yleisradio. Viitattu 2.9.2007.
  4. Vt 7 (E18) Haminan ohikulkutie 14.3.2007. Tiehallinto. Viitattu 27.6.2007.
  5. Haminan ohitustien rakennustyöt kiivaimmillaan ensi kesänä Yle Uutiset. Viitattu 4.11.2013.
  6. Hamina-Vaalimaa-moottoritielle rahaa budjetissa Yle Uutiset. Viitattu 3.11.2013.
  7. Juutilainen, Ville: Valtatie 7:lle valmistellaan kokeilua raskaan liikenteen tiemaksuista HS.fi. 15.6.2007. Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 16.6.2007.
  8. Itäväylän eritasoliittymä ja Porvoonväylän lisäramppi Helsingin Satama, Vuosaaren satamahanke. Viitattu 16.7.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]