Elimäki
Wikipedia
|
Elimä |
|
|---|---|
| Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Kouvola |
|
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Etelä-Suomen lääni |
| Maakunta | Kymenlaakson maakunta |
| Seutukunta | Kouvolan seutukunta |
| Perustettu | – |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat | Kouvola AnjalankoskiJaala Kuusankoski Valkeala Elimäki |
| – syntynyt kunta | Kouvola |
| Pinta-ala | 391,74 km2 [1] (1.1.2008) |
| – maa | 387,47 km2 |
| – sisä | 4,27 km2 |
| Väkiluku | 8 199 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 21,16 as/km2 (31.12.2008) |
| Demografiatiedot | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 17,9 % |
| – 15–64-v. | 63,3 % |
| – yli 64-v. | 18,8 % |
Elimäki (ruots. Elimä) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Kymenlaakson maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Sen väkiluku oli vajaat 8 300 henkeä. Elimäki oli pääosin maaseutumainen kunta, jonka asukkaista vajaat kaksi kolmannesta asui taajama-alueella. Kunnan suurimmat taajamat olivat Koria, joka sijaitsee Kymijoen varrella vastapäätä Kouvolaa sekä Kirkonkylä.
Elimäki, Anjalankoski, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala liittyivät yhdeksi suurkunnaksi vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimeksi tuli Kouvola ja asukasluvuksi lähes 90 000.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Ruotsin kuningas Kaarle IX menetti hevosensa Kirkholman taistelussa, joka käytiin Ruotsin ja Puolan armeijoiden välillä lähellä Riikaa vuonna 1605. Ratsumestari Henrik Wrede antoi hänelle oman hevosensa ja siten todennäköisesti pelasti kuninkaan hengen. Wrede itse kuoli taistelussa. Kiitollisena henkensä pelastamisesta kuningas Kaarle IX lahjoitti Wreden leskelle Gertrud von Ungernille laajan läänityksen nykyisen Elimäen kunnan alueelta.[4] Tämän lahjoituksen myötä Wreden suku nousi alueen voimasuvuksi. Vuonna 1649 maat siirtyivät edelleen ratsumestarin pojalle Kasper Wredelle ja myöhemmin edelleen de la Gardie -suvulle.
Anjala erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi Elimäestä vuonna 1863.[5] Elimäen naapurikunnat olivat kunnan lakkautushetkellä Anjalankoski, Iitti, Kouvola, Kuusankoski, Lapinjärvi, Ruotsinpyhtää ja Valkeala.
[muokkaa] Vaakuna
Vaakunan hopeisessa yläkentässä on kuvattu musta, takajaloilleen noussut, kruunupäinen hevonen, jonka kruunu, kaviot ja valjaat ovat kultaa. Punaisessa alakentässä on kaksi hopeista päivätyökapulaa ristissä ja niiden yläpuolella hopeinen neliapila. Ratsuhevonen liittyy Elimäen historiaan Wrede-suvun kautta. Päivätyökapulat viittaavat torpparilaitokseen. Apilanlehti symboloi maanviljelyä, joka on kunnan pääelinkeino. Elimäen vaakuna on ollut käytössä vuodesta 1951, ja sen on suunnitellut Eero-Eetu Saarisen aiheiden pohjalta Gustaf von Numers.[6]
[muokkaa] Nähtävyydet ja tapahtumat
- Arboretum Mustila
- Moision Kartano
- Korian Pioneeripuisto
- Puinen ristikirkko
- Korian silta
- Koria-Roll, rockfestivaali
- Kotiseutumuseo
- Koulumuseo
- Pestoomarkkinat
- Raavuorisoitto
[muokkaa] Kylät
Elimäki (kirkonkylä), Haapala, Hongisto, Huitila, Hämeenkylä, Joensuu, Jokela, Kesola, Koria, Koskisto (Teutkoski), Kulhua, Lakiasuo, Löytty, Metsäuoti (Mettuoli), Metsäkulma, Mettälä, Moisio, Mommola, Mustila, Myllylä, Mäkiselkä, Naaranoja (Naara), Nappa, Niinimäki, Nokkala, Peippola, Pitkäsilta, Porrassuo, Rahikkala, Ratula, Raussila, Soiniitty, Takamaa, Teuroinen, Villikkala, Vilppula, Värälä, Vähä-Moisio,
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ Museovirasto
- ↑ Elimäki Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 10.6.2009.
- ↑ Elimäen kunta
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Hamina - Iitti - Kotka - Kouvola - Miehikkälä - Pyhtää - Virolahti |
| Entiset kunnat Anjala - Anjalankoski - Elimäki - Haapasaari - Jaala - Karhula - Kuusankoski - Kymi - Sippola - Suursaari - Tytärsaari - Valkeala - Vehkalahti |

