Elimäki

Elimäki Elimä
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Kouvola
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°43′15″N, 26°27′05″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Kymenlaakson maakunta
Seutukunta	Kouvolan seutukunta
Perustettu	–
– emäpitäjä	Pyhtää
Liitetty	2009
– liitoskunnat	Kouvola AnjalankoskiJaala Kuusankoski Valkeala Elimäki
– syntynyt kunta	Kouvola
Pinta-ala	391,74 km²  (1.1.2008)
– maa	387,47 km²
– sisävesi	4,27 km²
Väkiluku	8 199   (31.12.2008)
– väestötiheys	21,16 as/km² (31.12.2008)
Ikäjakauma	2007
– 0–14-v.	17,9 %
– 15–64-v.	63,3 %
– yli 64-v.	18,8 %

Elimäki (ruots. Elimä) on entinen Suomen kunta Kymenlaaksossa. Sen väkiluku oli vajaat 8 300 henkeä. Elimäki oli pääosin maaseutumainen kunta, jonka asukkaista vajaat kaksi kolmannesta asui taajama-alueella. Kunnan suurin taajama oli Koria, joka sijaitsee Kymijoen varrella vastapäätä Kouvolaa, sekä Kirkonkylä.

Elimäki, Anjalankoski, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala liittyivät yhdeksi suurkunnaksi vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimeksi tuli Kouvola ja asukasluvuksi lähes 90 000.

Historia

Pyhtään seurakuntaan kuuluneen Elimäen ensimmäinen kappelikirkko on rakennettu luultavasti 1570-luvulla. Kappeli sijaitsi kuivatetun Elimäenjärven etelärannalla lähellä nykyistä Elimäen kirkkoa. Nykyinen kirkko valmistui 1638.

Ruotsin kuningas Kaarle IX menetti hevosensa Kirkholman taistelussa, joka käytiin Ruotsin ja Puolan armeijoiden välillä lähellä Riikaa vuonna 1605. Ratsumestari Henrik Wrede antoi hänelle oman hevosensa ja siten todennäköisesti pelasti kuninkaan hengen. Wrede itse kuoli taistelussa. Kiitollisena henkensä pelastamisesta kuningas Kaarle IX lahjoitti Wreden leskelle Gertrud von Ungernille laajan läänityksen nykyisen Elimäen kunnan alueelta. Tämän lahjoituksen myötä Wreden suku nousi alueen voimasuvuksi. Vuonna 1649 maat siirtyivät edelleen ratsumestarin pojalle Kasper Wredelle ja myöhemmin edelleen de la Gardie -suvulle.

Anjalan evankelis-luterilainen seurakunta erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi Elimäestä vuonna 1863. Elimäen naapurikunnat olivat kunnan lakkautushetkellä Anjalankoski, Iitti, Kouvola, Kuusankoski, Lapinjärvi, Ruotsinpyhtää ja Valkeala.

Peippolan kartanon omistaja Emil sekä Mustilan kartanon omistajat Ernst ja Wilhelm af Forselles allekirjoittivat Elimäen kansakoulun perustamisasiakirjan 31. toukokuuta 1864. Elimäelle perustettin Suomen ensimmäinen pitäjänkokouksen korvaava kuntakokous 8. maaliskuuta 1868.

Vaakuna

Vaakunan hopeisessa yläkentässä on kuvattu musta, takajaloilleen noussut, kruunupäinen hevonen, jonka kruunu, kaviot ja valjaat ovat kultaa. Punaisessa alakentässä on kaksi hopeista päivätyökapulaa ristissä ja niiden yläpuolella hopeinen neliapila. Ratsuhevonen liittyy Elimäen historiaan Wrede-suvun kautta. Päivätyökapulat viittaavat torpparilaitokseen. Apilanlehti symboloi maanviljelyä, joka on kunnan pääelinkeino. Elimäen vaakuna on ollut käytössä vuodesta 1951, ja sen on suunnitellut Eero-Eetu Saarisen aiheiden pohjalta Gustaf von Numers.

Nähtävyydet ja tapahtumat

• Arboretum Mustila
• Moision Kartano
• Korian Pioneeripuisto
• Löytty Open Air
• Elimäen kirkko
• Korian silta
• Koria-Roll, rockfestivaali
• Kotiseutumuseo
• Koulumuseo
• Pestoomarkkinat
• Raavuorisoitto

Kylät

Elimäki (kirkonkylä), Haapala, Hongisto, Huitila, Hämeenkylä, Joensuu, Jokela, Kesola, Koria, Koskisto (Teutkoski), Kulhua, Lakiasuo, Löytty, Metsäuoti (Mettuoli), Metsäkulma, Mettälä, Moisio, Mommola, Mustila, Myllylä, Mäkiselkä, Naaranoja (Naara), Nappa, Niinimäki, Nokkala, Peippola, Pitkäsilta, Porrassuo, Rahikkala, Ratula, Raussila, Soiniitty, Takamaa, Teuroinen, Villikkala, Vilppula, Värälä, Vähä-Moisio,

Aiheesta muualla

• Moision Kartano
• Ratsumestarin perintö 400 vuotta Elimäen kartanohistoriaa

Kymenlaakson maakunnan kunnat

Hamina - Iitti - Kotka - Kouvola - Miehikkälä - Pyhtää - Virolahti

Entiset kunnat Anjala - Anjalankoski - Elimäki - Haapasaari - Jaala - Karhula - Kuusankoski - Kymi - Sippola - Suursaari - Tytärsaari - Valkeala - Vehkalahti