Loviisa
Wikipedia
|
Lovisa |
|
|---|---|
 |
 |
|
vaakuna |
sijainti |
| www.loviisa.fi | |
| Sijainti | |
| Lääni | Etelä-Suomen lääni |
| Maakunta | Itä-Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Loviisan seutukunta |
| Perustettu | 1745 |
| Kuntaliitokset | Liljendal (2010) Pernaja (2010) Ruotsinpyhtää (2010) |
| Pinta-ala ilman merialueita | 44,53 km² 341:nneksi suurin 2009 |
| Kokonaispinta-ala | 92,54 km² 342:nneksi suurin 2009 [1] |
| – maa | 44,45 km² |
| – sisävesi | 0,08 km² |
| – meri | 48,01 km² |
| Väkiluku | 7 402 144:nneksi suurin 31.3.2009 [2] |
| – väestötiheys | 166,5 as/km² (31.3.2009) |
| Demografiatiedot | 2008 [3] |
| – 0–14-v. | 14,2 % |
| – 15–64-v. | 63 % |
| – yli 64-v. | 22,8 % |
| Äidinkieli | 2008 [4] |
| – suomenkielisiä | 59,2 % |
| – ruotsinkielisiä | 38 % |
| – muut | 2,8 % |
| Kunnallisvero | 19,5 % 129:nneksi suurin 2009 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Olavi Kaleva |
Loviisa (ruots. Lovisa) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä 87 kilometriä Helsingistä itään. Loviisa on kaksikielinen. Enemmistönä 59 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 39 prosenttia ruotsia.
Loviisan naapurikuntia ovat Pernaja ja Ruotsinpyhtää. Kaupunki kuuluu Loviisan seutukuntaan. Pernaja, Liljendal ja Ruotsinpyhtää liitetään Loviisaan vuoden 2010 alussa.[6]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kaupunginosat, taajamat ja kylät
Antinkylä (Antby), Fantsnäs, Hakalehto (Hagalund), Haravankylä (Räfsby), Hattom, Källa, Köpbacka, Myllyharju (Kvarnåsen), Määrlahti (Märlax), Rauhala (Fresby), Svartholma (Svartholm), Svenäs, Uusi kaupunki (Nystan), Valko (Valkom), Valkolampi (Valkomträsk), Vanha kaupunki (Gamlastan), Varvi (Varf), Vårdö
[muokkaa] Historia
Loviisa perustettiin Degerbyn ratsutilan maille vuonna 1745 raja- ja linnoituskaupungiksi. Itäinen Suomi tarvitsi uutta tapulikaupunkia Turun rauhassa vuonna 1743 siirtyneen itärajan vuoksi. Rajan taakse jäi Itä-Suomen ainut tapulikaupunki Hamina. Vasta perustettuun kaupunkiin ryhdyttiin vuonna 1748 rakentamaan Loviisan linnoituksena tunnettua rajalinnoitusta, jonka rakennustyöt jäivät kuitenkin kesken Ruotsin kuningaskunnan rahavaikeuksien vuoksi. Linnoituksesta ehti valmistua ainoastaan osa ulkovarustuksista. Linnoituskaupungin historiasta muistuttavat nykyisen keskustan itäpuolella sijaitsevat bastionit Rosen ja Ungern.
Samaan aikaan Loviisan linnoituksen kanssa ryhdyttiin kaupungin eteläpuolella rakentamaan Svartholman merilinnoitusta. Merilinnoituksen tarkoituksena oli suojata kaupunkia mereltä päin sekä tarjota suojasataman Ruotsin rannikkolaivastolle. Englantilais-ranskalainen laivasto-osasto tuhosi saaren varustukset käyttökelvottomiksi Krimin sodan aikana ja linnoitus jätettiin rappeutumaan. 1960-luvulta alkaen linnoitusta on restauroitu museoviraston johdolla. Linnoituksen korjaustyöt valmistuivat saaren juhlavuoteen 1998 mennessä. Kesäaikaan saarella järjestetään erilaista ohjelmaa sekä paikallisille että turisteille. Opastetut kierrokset, merirosvon aarteenmetsästys ja saaren oma ravintola houkuttelevat niin veneilijöitä kuin Loviisan kaupungista säännöllisin väliajoin liikennöivällä lautalla matkustavia.
Kaupunki tunnetaan myös vanhasta kaupungistaan. Vanha kaupunki säästyi Loviisan suurelta tulipalolta vuonna 1855. Vanhassa kaupungissa sijaitsee Degerbyn ratsutilan sivurakennus, joka on peräisin 1600-luvulta. Se on yksi Suomen vanhimmista puurakennuksista. Kaupungissa on myös Suomen ainut tulipalolta säilynyt puinen seurahuone, jossa on entisöinnin jäljiltä kirjasto-mediateekki.
[muokkaa] Teollisuus
Loviisasta löytyy paljon yrityksiä, joista on Loviisan turismille hyötyä esimerkiksi Valkon Satama ja Loviisan Voimalaitos ovat suuria turistikohteita, mutta myös teollisuutta Loviisalle. Loviisalla on myös Uusi Teollisuusalue, joka sijaitsee Loviisan Uudessa kaupungissa. Sieltä löytyy pieniä yrityksiä muun muassa korjaamoja, varaosaliikkeitä ym.
[muokkaa] Valkon satama
Loviisan eteläisessä kaupunginosassa Valkossa sijaitsee satama puutavara-, irto- ja kappaletavaran merikuljetuksille. Satamasta on liikenneyhteys E18-tielle, jonka varrella Loviisa sijaitsee. Rautatieyhteys kulkee Lahti-Loviisa rataa pitkin Lahteen, josta on vaihtoyhteys muualle Suomeen. Satamaan johtaa 9,5 metrin meriväylä.
[muokkaa] Loviisan voimalaitos
Loviisasta 15 km Hästholmenin saarella sijaitsee Fortum Power and Heat Oy:n omistuksessa oleva Loviisan ydinvoimalaitos, joka oli Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Loviisan Voimalaitoksella sijaitsee kaksi eri laitosta, jotka on otettu kaupalliseen käyttöön Loviisa 1 vuonna 1977 ja Loviisa 2 vuonna 1981. Molemmat reaktorit ovat VVER-440 -tyyppisiä painevesireaktoreita (PWR), joiden nettoteho on 488 MW. Loviisan Voimalaitoksen sopimus solmittiin vuonna 1969 neuvostoliittolaisyrityksen V/O Atomenergoexportin (AEE) kanssa. Imatran Voima Oy (IVO) Rakennutti Loviisan Voimalaitoksen ja Fortum osti Loviisan Voimalaitoksen IVO:lta. Vuonna 2007 uusia voimalaitoshankkeita on jälleen suunnitteilla. Ensin Fortum ilmoitti 28.3. käynnistävänsä Loviisa 3:n ympäristövaikutusten arviointimenettelyn Loviisassa ja vähän tämän jälkeen 17.4. saksalaiseen E.ON-konserniin kuuluva E.ON Finland ilmoitti aikeistaan ostaa nykyisten voimaloiden pohjoispuolelta tontin, jolle E.ON suunnittelee rakentavansa oman ydinvoimalansa. Alueelle on kaavailtu myös tuulivoimaloita. Loviisan kaupunginvaltuusto hylkäsi kokouksessaan 8.5. maakaupan E.ON Finlandin kanssa äänin 16-11, mutta aloitti 28.6. neuvottelut Fennovoima-yhtiön kanssa vastaavanlaisesta ydinvoimalahankkeesta.
[muokkaa] Tapahtumat
Kesät ovat kaupungissa vilkasta aikaa. Suosituimmat kesätapahtumat ovat Wanhassa Wara Parempi -perinne- ja korjausrakentamispäivät, Sibeliuspäivät, Kuningas saapuu Loviisaan - viikonloppu 1700-luvun hengessä, venefestivaalit Small Ships' Race, Rauhanfoorumi ja ravit.
[muokkaa] Loviisan ravirata
Loviisan ravirata on rakennettu vuonna 1950 ja se toimii ympärivuotisena valmennusratana ja kesäaikana radalla järjestetään viidet totoravit. Radan osoite on Vallikatu 2. Rataennätykset: Flame Song 15,1a - Sorea 25,3. Tallit: Jussi Suominen - Pekka Majoniemi. Puheenjohtaja: Hans Staffans.
[muokkaa] Kuvia
 Vanhoja kasarmeja 1750-luvulta |
 Komendantintalo |
 Bastioni Ungern |
 Svartholman linnoitus |
 Raatihuone |
 Loviisan kirkko |
 Puutaloja |
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ www.kymensanomat.fi - Loviisan liitos onnistui kolmannella kerralla
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Askola - Lapinjärvi - Liljendal - Loviisa - Myrskylä - Pernaja - Porvoo - Pukkila - Ruotsinpyhtää - Sipoo |
| Entiset kunnat |
