Loviisa

Loviisa Lovisa
vaakuna	sijainti
www.loviisa.fi
Sijainti	60°27′25″N, 026°13′30″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Loviisan seutukunta
Perustettu	1745
Kuntaliitokset	Liljendal (2010) Pernaja (2010) Ruotsinpyhtää (2010)
Pinta-ala ilman merialueita	845,56 km² 109:nneksi suurin 2012
Kokonaispinta-ala	1 751,49 km² 54:nneksi suurin 2012
– maa	819,74 km²
– sisävesi	25,82 km²
– meri	905,93 km²
Väkiluku	15 556 75:nneksi suurin 31.1.2012
– väestötiheys	18,98 as/km² (31.1.2012)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	15,3 %
– 15–64-v.	63,0 %
– yli 64-v.	21,7 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	54,8 %
– ruotsinkielisiä	42,5 %
– muut	2,7 %
Kunnallisvero	19,75 % 168:nneksi suurin 2012
Kaupunginjohtaja	Olavi Kaleva
Kaupunginvaltuusto	59 paikkaa
2010–2012  • RKP  • SDP  • Kok.  • PS  • Vihr.  • Kesk.  • Vas.  • muut  • KD	25 14 8 3 3 3 1 1 1

Loviisan kirkko

Loviisa (ruots. Lovisa) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, 87 kilometriä Helsingistä itään. Loviisan väkiluku on 15 556 henkilöä, ja sen pinta-ala on 1 751,49 km², josta 25,82 km² on sisävesiä ja 905,93 km² merialueita. Väestötiheys on 19 asukasta/km². Kaupunki on kaksikielinen, ja sen asukkaista 56 prosenttia puhuu suomea ja 43 prosenttia ruotsia.

Loviisan naapurikunnat ovat Kouvola, Lapinjärvi, Myrskylä, Porvoo ja Pyhtää. Kaupunki kuuluu Loviisan seutukuntaan. Pernaja, Liljendal ja Ruotsinpyhtää liitettiin Loviisaan vuoden 2010 alussa.

Historia

Loviisa perustettiin Degerbyn ratsutilan maille vuonna 1745 raja- ja linnoituskaupungiksi. Kaupunki sai nimensä Ruotsin silloisen kuningattaren Loviisa Ulrikan mukaan. Itäinen Suomi tarvitsi uutta tapulikaupunkia Turun rauhassa vuonna 1743 siirtyneen itärajan vuoksi. Rajan taakse jäi Itä-Suomen ainut tapulikaupunki Hamina. Vasta perustettuun kaupunkiin ryhdyttiin vuonna 1748 rakentamaan Loviisan linnoituksena tunnettua rajalinnoitusta, jonka rakennustyöt jäivät kuitenkin kesken Ruotsin kuningaskunnan rahavaikeuksien vuoksi. Linnoituksesta ehti valmistua ainoastaan osa ulkovarustuksista. Linnoituskaupungin historiasta muistuttavat nykyisen keskustan itäpuolella sijaitsevat bastionit Rosen ja Ungern.

Samaan aikaan Loviisan linnoituksen kanssa ryhdyttiin kaupungin eteläpuolella rakentamaan Svartholman merilinnoitusta. Merilinnoituksen tarkoituksena oli suojata kaupunkia mereltä päin sekä tarjota suojasataman Ruotsin rannikkolaivastolle. Englantilais-ranskalainen laivasto-osasto tuhosi saaren varustukset käyttökelvottomiksi Krimin sodan aikana ja linnoitus jätettiin rappeutumaan. 1960-luvulta alkaen linnoitusta on restauroitu museoviraston johdolla. Linnoituksen korjaustyöt valmistuivat saaren juhlavuoteen 1998 mennessä. Kesäaikaan saarella järjestetään erilaista ohjelmaa sekä paikallisille että turisteille. Opastetut kierrokset, merirosvon aarteenmetsästys ja saaren oma ravintola houkuttelevat niin veneilijöitä kuin Loviisan kaupungista säännöllisin väliajoin liikennöivällä lautalla matkustavia.

Kaupunki tunnetaan myös vanhasta kaupungistaan. Vanha kaupunki säästyi Loviisan suurelta tulipalolta vuonna 1855. Vanhassa kaupungissa sijaitsee Degerbyn ratsutilan sivurakennus, joka on peräisin 1600-luvulta. Se on yksi Suomen vanhimmista puurakennuksista. Kaupungissa on myös Suomen ainut tulipalolta säilynyt puinen seurahuone, jossa on entisöinnin jäljiltä kirjasto-mediateekki. Loviisan ensimmäinen kirkko tuhoutui kaupungin palossa. Nykyinen uusgoottilainen Loviisan kirkko on vihitty käyttöön 1865.

Loviisan Valkomiin maihinnousi saksalainen osasto Brandenstein 7. huhtikuuta 1918, joka eteni Uuteenkylään ja Lahteen saakka. Se poistui Loviisasta Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan 16. joulukuuta 1918.

Teollisuus

Loviisassa on paljon yrityksiä, joista on Loviisan turismille hyötyä. Esimerkiksi Valkon satama ja Loviisan voimalaitos ovat suuria turistikohteita, mutta myös teollisuutta Loviisalle. Loviisalla on myös Uusi teollisuusalue, joka sijaitsee Loviisan Uudessakaupungissa. Siellä on pieniä yrityksiä, kuten korjaamoja ja varaosaliikkeitä.

Valkon satama

Loviisan satama Gavril Sergejevin ikuistamana vuonna 1808.

Loviisan eteläisessä kaupunginosassa Valkossa sijaitsee satama puutavara-, irto- ja kappaletavaran merikuljetuksille. Satamasta on liikenneyhteys Valtatielle 7, jonka varrella Loviisa sijaitsee. Rautatieyhteys kulkee Lahti–Loviisa-rataa pitkin Lahteen, josta on vaihtoyhteys muualle Suomeen. Satamaan johtaa 9,5 metrin meriväylä.

Loviisan ydinvoimalaitos

Loviisasta 15 km Hästholmenin saarella sijaitsee Fortum Power and Heat Oy:n omistuksessa oleva Loviisan ydinvoimalaitos, joka oli Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Loviisan Voimalaitoksella sijaitsee kaksi eri laitosta, jotka on otettu kaupalliseen käyttöön seuraavasti: Loviisa 1 vuonna 1977 ja Loviisa 2 vuonna 1981. Molemmat reaktorit ovat VVER-440 -tyyppisiä painevesireaktoreita (PWR), joiden nettoteho on 488 MW. Loviisan Voimalaitoksen sopimus solmittiin vuonna 1969 neuvostoliittolaisyrityksen V/O Atomenergoexportin (AEE) kanssa. Imatran Voima Oy (IVO) Rakennutti Loviisan Voimalaitoksen ja Fortum osti Loviisan Voimalaitoksen IVO:lta. Vuonna 2007 uusia voimalaitoshankkeita on jälleen suunnitteilla. Ensin Fortum ilmoitti 28.3. käynnistävänsä Loviisa 3:n ympäristövaikutusten arviointimenettelyn Loviisassa ja vähän tämän jälkeen 17.4. saksalaiseen E.ON-konserniin kuuluva E.ON Finland ilmoitti aikeistaan ostaa nykyisten voimaloiden pohjoispuolelta tontin, jolle E.ON suunnittelee rakentavansa oman ydinvoimalansa. Alueelle on kaavailtu myös tuulivoimaloita. Loviisan kaupunginvaltuusto hylkäsi kokouksessaan 8.5. maakaupan E.ON Finlandin kanssa äänin 16-11, mutta aloitti 28.6. neuvottelut Fennovoima-yhtiön kanssa vastaavanlaisesta ydinvoimalahankkeesta.

Kaupunginosat, taajamat ja kylät

Antinkylä (Antby), Fantsnäs, Hakalehto (Hagalund), Haravankylä (Räfsby), Hattom, Källa, Köpbacka, Myllyharju (Kvarnåsen), Määrlahti (Märlax), Rauhala (Fredsby), Svartholma (Svartholm), Svenäs, Uusikaupunki (Nystaden, "Nystan"), Valko (Valkom), Valkolampi (Valkomträsk), Vanhakaupunki (Gamlastan), Varvi (Varvet), Vårdö

Tapahtumat

Kesät ovat kaupungissa vilkasta aikaa. Suosituimmat kesätapahtumat ovat Wanhassa Wara Parempi -perinne- ja korjausrakentamispäivät, Sibeliuspäivät, Kuningas saapuu Loviisaan - viikonloppu 1700-luvun hengessä, venefestivaalit Small Ships' Race, Rauhanfoorumi ja ravit.

Loviisan ravirata

Loviisan ravirata on rakennettu vuonna 1950, ja se toimii ympärivuotisena valmennusratana ja kesäaikana radalla järjestetään viidet totoravit.

Kuvia

• 

  Vanhoja kasarmeja 1750-luvulta

• 

  Komendantintalo

• 

  Bastioni Ungern

• 

  Svartholman linnoitus

• 

  Raatihuone

• 

  Puutaloja

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Loviisa Wikimedia Commonsissa
• Loviisan kaupungin kotisivut
• Itä-Uudenmaan tapahtumakalenteri
• Herckman, J. & Nybergh, Arvid & Terichoff, A. & Öhman, G: Lowiisan-Wesijärwen rautatie (Hylätty ratahanke suunnitelma vuodelta 1885). Komitean kertomus ynnä kustannus ja kannattavaisuus ehdotus sekä leveä- että soukkajälkiselle radalle. Hämeenlinna: Hämäläinen Oy, 1885. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 09/2009). (suomeksi)
• Holmberg, C. E.: Lovisan-Vesijärven rautatie (Hyväksytty ratahanke suunnitelma vuodelta 1897). Helsinki: Sanomalehti- ja kirjapaino Oy, 1897. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 09/2009). (suomeksi)

Uudenmaan maakunnan kunnat

Askola - Espoo - Hanko - Helsinki - Hyvinkää - Inkoo - Järvenpää - Karjalohja - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Lapinjärvi - Lohja - Loviisa - Myrskylä - Mäntsälä - Nummi-Pusula - Nurmijärvi - Pornainen - Porvoo - Pukkila - Raasepori - Sipoo - Siuntio - Tuusula - Vantaa - Vihti

Entiset kunnat Bromarv - Degerby - Haagan kauppala - Huopalahti - Hyvinkään mlk - Karjaa - Karjaan mlk - Kulosaari - Liljendal - Lohjan kunta - Nummi - Oulunkylä - Pernaja - Pohja - Porvoon mlk - Pusula - Ruotsinpyhtää - Sammatti - Snappertuna - Tammisaaren mlk - Tammisaari - Tenhola