Anjalankoski
|
|
|
|---|---|
| Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Kouvola |
|
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Etelä-Suomen lääni |
| Maakunta | Kymenlaakson maakunta |
| Seutukunta | Kouvolan seutukunta |
| Perustettu | 1975 |
| – kaupungiksi | 1977 |
| Kuntaliitokset | Anjala (1975) Sippola (1975) |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat | Kouvola Elimäki Jaala Kuusankoski Valkeala Anjalankoski |
| – syntynyt kunta | Kouvola |
| Pinta-ala | 752,92 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 726,6 km² |
| – sisävesi | 26,32 km² |
| Väkiluku | 16 379 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 22,54 as/km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 16,0 % |
| – 15–64-v. | 63,9 % |
| – yli 64-v. | 20,1 % |
Anjalankoski oli Kymenlaaksossa sijaitseva suomalainen kaupunki, josta tuli osa Kouvolaa vuonna 2009. Kaupungin maapinta-ala oli 726,6 km²[1] ja asukasluku 16 379.[2] Kaupungin tärkeimmät taajamat olivat Myllykosken ja Inkeroisten teollisuustaajamat sekä Anjalan kirkonkylä ja Ummeljoki, jotka kaikki sijaitsevat Kymijoen varrella. Kaupungin hallinnollinen keskus oli Keltakangas Myllykosken eteläpuolella.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Vuoden 1743 Turun rauhassa Venäjän ja Ruotsin raja siirtyi Anjalankoskea halkovaan Kymijokeen. Anjalan liitto oli Ruotsin armeijan upseerien kapina vuonna 1788 kuningas Kustaa III:ta vastaan Kustaan sodan aikana. Anjalan liitto sai nimensä upseerien kokouspaikkana olleesta Anjalan kartanosta.
Anjalankoski perustettiin vuonna 1975 yhdistämällä Kymijoen länsipuolinen Anjalan ja itäpuolinen Sippolan kunta Anjalankosken kauppalaksi. Kauppala sai kaupunkioikeudet 1977. Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala yhdistettiin yhdeksi kaupungiksi 1.1.2009.[4] Kaupungin nimeksi tuli Kouvola.
Kaupunginosat ja kylät [muokkaa]
Anjalankoskella oli seitsemän asemakaavassa kaavoitettua kaupunginosaa.[5]
Kyliin kuuluu muun muassa Ahvio, Enäjärvi, Haapala, Hirvelä, Junkkari, Kaukasuo, Liikkala, Muhniemi, Ruotila, Saaramaa ja Takamaa.
Liikenne [muokkaa]
Kaupungin alueella kulki Kotkan rata, josta erkani ennen myös Haminan rata Inkeroisten rautatieasemalta. Koillisosaa halkoo Riihimäki–Pietari-rata. Entisestä hallinnollisesta keskuksesta Keltakankaalta on matkaa Helsinkiin 142 kilometriä, Kouvolaan 17 kilometriä, Haminaan 33 kilometriä, Kotkaan 38 kilometriä, Lahteen 80 kilometriä ja Lappeenrantaan 98 kilometriä.
Talous [muokkaa]
Myllykoskella ja Inkeroisissa on paperiteollisuutta sekä metalli- ja kemianteollisuutta. Tärkeimmät tuotantolaitokset ovat Inkeroisissa sijaitsevat Stora Enson Anjalan paperitehdas, Inkeroisten kartonkitehdas sekä vesivoimala. Myllykoski-yhtiön Myllykoski Paper suljettiin vuoden 2011 lopussa.
Lisäksi Kaipiaisissa on Raision tehtaiden rehutehdas. Suurimmat työnantajat olivat Stora Enso, Anjalankosken kaupunki, Myllykoski Paper, S-ryhmään kuuluva Ympäristö Yhtymä ja Metso Oyj. Kaupungin veroprosentti oli 19,0 (2006). Vapaa-ajan asuntoja kaupungin alueella oli 738.
Nähtävyyksiä [muokkaa]
Kulttuurinähtävyydet [muokkaa]
- Alvar Aallon suunnittelema Inkeroisten Tehtaanmäen asuntoalue
- Anjalan kartano
- Ankkapurha
- Anjalan kirkko
- Anjalan Kirkkovuori
- Keskikosken silta
- Myllykosken kirkko
- Paperintekijäin patsas
- Sippolan hovi (nykyään koulukoti) on Suomen suurin puukartano.
- Sippolan kirkko
- Inkeroisten Tehtaankirkko (Tehtaanmäen kirkko)
- Wreden suvun hautausmaa Anjalan kylässä
2009 kun Anjalankoski oli yhdistynyt muiden kuntien kanssa uuteen Kouvolan kaupunkiin, se luetteloi seuraavat asuinpaikat muinaismuistoalueiksi: Ahvionkoski (754010001), Wredeby, Penttilä, Vähä-Korhonen, Stålström, Taipale, Koivuoja, Peltonen, Sippolan koulukoti, Pajari, Savi-Mäkelä, Puistola, Peltola, Pateri, Vakkari, Puhakka, Tillolankallio, Kuusela ja Savilamminpelto (754010024) sekä Tuomela (754010027) ja Riuksila (1000010326). Puolustusvarustuksista oli luetteloitu Kuoppalan Linnavuori (754010025), Liikkalan linnoitus (1000002101), Liikkala Alapää 1 (1000007695) ja Alapää 2 (1000007696). Kultti- ja tarinapaikoiksi oli luetteloitu Hirsimäki 1 (1000002514) ja 2 (1000002514). Kivirakenteiden muinaismuistotyyppiin kuului Anjalankoskella Kaupinmäki. [6]
Urheilu- ja harrastustoiminta [muokkaa]
Anjalankosken tunnetuin urheiluseura oli eittämättä menestyksekäs jalkapalloseura Myllykosken Pallo, joka pelaa kotiottelunsa Myllykosken Saviniemessä sijaitsevalla Saviniemen jalkapallostadionilla. Luonnonratakelkkailua on harrastettu Junkkarinvuorella.[7]
Muita alueella toimivia yhdistyksiä ovat:
- Anjalankosken Teatteri
- Anjalan Liitto
- Anjalan VPK
- Inkeroisten Ilmailukerho
- Inkeroisten Purha
- Inkeroisten Tehtaitten Tenniskerho
- Korvenkylän Kesäteatteri
- Muhniemen Kaiku (Muhniemen V.P.K:n Voimistelu- ja Urheiluseura Kaiku)
- Sippurasti
Ystävyys- ja kummikunnat [muokkaa]
Anjanlankosken ystävyys- ja kummikunnat olivat:
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ Pohjois-Kymenlaaksoon uusi suurkunta (Yle uutiset 12. marraskuuta 2007)
- ↑ http://www.anjalankoskentontit.fi
- ↑ http://services.kymenlaakso.fi/www/DimDocumentDownload?action=show&id=2376&fileId=6136
- ↑ http://yle.fi/alueet/kymenlaakso
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anjalankoski Wikimedia Commonsissa- Lauttarannan majatalon historiaa
- Matkustajakoti Rauhala
- Rauhalan historiaa
- Anjalankosken teatteri
- Anjalankosken karttapalvelu
| Hamina - Iitti - Kotka - Kouvola - Miehikkälä - Pyhtää - Virolahti |
| Entiset kunnat Anjala - Anjalankoski - Elimäki - Haapasaari - Jaala - Karhula - Kuusankoski - Kymi - Sippola - Suursaari - Tytärsaari - Valkeala - Vehkalahti |
Sivulta puuttuu