Lappeenranta

Wikipedia

Lappeenranta Villmanstrand
vaakuna	sijainti
www.lappeenranta.fi
Sijainti	61°03′30″N, 28°11′10″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Etelä-Karjalan maakunta
Seutukunta	Lappeenrannan seutukunta
Perustettu	1649
Kuntaliitokset	Lappee (1967) Lauritsala (1967) Nuijamaa (1989) Joutseno (2009) Ylämaa (2010)
Kokonaispinta-ala	1 346,98 km² 78:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	1 072,54 km²
– sisävesi	274,44 km²
Väkiluku	70 354 13:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	65,6 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	15,1 %
– 15–64-v.	67 %
– yli 64-v.	17,9 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	95,9 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	4 %
Kunnallisvero	18,75 % 334:nneksi suurin 2009 [5]
Kaupunginjohtaja	Seppo Miettinen

Lappeenranta (ruots. Villmanstrand) on kaupunki Etelä-Karjalan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kaupunki sijaitsee Saimaan vesistöalueen etelärannan ja Venäjän rajan välisellä alueella. Asukasluvultaan Lappeenranta on Suomen 13. suurin kaupunki. Vuodenvaihteessa kuntaliitoksen myötä Lappeenrannan asukasluku nousi 70 342 asukkaaseen.

Lappeenrannan naapurikuntia Suomen puolella ovat Imatra, Lemi, Luumäki, Ruokolahti, Taipalsaari ja Ylämaa. Venäjän puolella naapureina ovat Tienhaara (Селезнёво) ja Antrea (Каменногорск). Lappeenranta on koko Etelä-Karjalan maakunnan väestöllinen, kulttuurin ja elinkeinon keskus.

Lappeenranta kuuluu nykyisin Etelä-Suomen lääniin, mutta vuoteen 1945 asti se kuului Viipurin lääniin ja vuosina 1945–1997 Kymen lääniin. Lappeenrannan pinta-ala oli 2009-01-01 1. tammikuuta 2009 1 346,98 km², josta 1 072,54 km² on maata ja loput 274,44 km² sisävesialueita.^[1]

Lappeenrannan uudeksi maamerkiksi noussee jopa 20-kerroksinen tornitalo. Uusi Saimaa-hotelli rakennetaan Huhtiniemen kaupunginosaan, aivan Saimaan rannalle uuden kylpylän viereen.

Sisällysluettelo 1 Historia 1.1 Lappeenrannan varhaisvaiheet ja Ruotsin vallan aika vuoteen 1743 1.2 Venäjän keisarikunnan aika 1743–1811 1.3 Autonomian aika 1809–1917 1.4 Itsenäisyyden aika 1917– 2 Lappeenranta nykyään 2.1 Kaupunginosat 2.2 Kylät 3 Matkailu 4 Kulttuuri 5 Kirkot 6 Urheilu 7 Koulutus 8 Elinkeinot 9 Liikenneyhteydet 10 Hallinto 11 Tunnettuja lappeenrantalaisia 12 Lappeenrannan ystävyyskaupungit 13 Katso myös 14 Lähteet 15 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Lappeenrannan varhaisvaiheet ja Ruotsin vallan aika vuoteen 1743

Lappeenrannan kaupungin perustamista esitti silloinen Viipurin ja Savonlinnan läänin maaherra Johan Rosenhane vuonna 1649, ja samana vuonna Lappeenranta sai kaupunkioikeudet kuningatar Kristiinalta, joka allekirjoittaessaan perustamisasiakirjaa antoi kaupungille sinetin, jonka kuviona oli villi metsäläinen. Tästä syystä kaupungin ruotsinkieliseksi nimeksi tuli Villmanstrand. Varsinaisen kaupungiksi julistamisen suoritti kenraalikuvernööri Pietari Brahe. Lappeenranta perustettiin maakaupungiksi, kaupungin porvarit saivat harjoittaa kauppaa muiden maakaupunkien ja tapulikaupunkien, kuten Viipurin kanssa.

Lappeen pitäjän vanha keskus sijaitsi Kauskilassa eli nykyisessä Karhunkylässä, jossa sijaitsi myös pitäjän kirkko, Kauskilan kappeli. Kauskilan kylä/Karhunkylä sijaitsee 10 kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta etelään. Siitepölytutkimuksessa on havaittu, että ensimmäiset pysyvän asutuksen merkit ilmaantuvat Kauskilaan jo 400-luvulla eaa. Lappeen pitäjän Lapvedenrannan markkinapaikalla (nykyinen satama) oli ennen kaupungin perustamista viipurilaisten kauppiaiden varastoja ja hallintorakennuksia. Sijainti oli liikenteellisesti edullinen, kaupunkiin ja sitä ennen markkinapaikalle tuotiin tervaa ja muita markkinatuotteita laajalta alueelta. Niemellä sijaitsi myös Lappeen Kirkko, joka on merkitty maanmittarin 1640-luvulla tekemään Lappeen karttaan. Varhaisesta kirkosta ei enää ole jäljellä kuin muistomerkki Linnoituksessa, uusi kirkko rakennettiin myöhemmin Linnoituksen ulkopuolelle.

Kaupungin pinta-ala perustamisvaiheessa oli 1,1 km² käsittäen lähinnä Saimaaseen työntyvän harjanteen nykyisen Linnoituksen alueella. Asukkaita kaupungissa oli muutama sata. Varhaisen kaupungin rakennukset olivat kaikki puusta, ja ovat sittemmin kaikki tuhoutuneet. Hattujen sodan Lappeenrannan taistelussa 23. elokuuta 1741 venäläiset joukot valtasivat kaupungin.

[muokkaa] Venäjän keisarikunnan aika 1743–1811

Ruotsille tappiollinen Hattujen sota päättyi Turussa 1743 solmittuun rauhaan. Lappeenrannan, Haminan ja Olavinlinnan (Savonlinna) linnoitukset jäivät Venäjän keisarikunnan puolelle. Alueelle perustettiin vuonna 1744 Viipurin kuvernementti, joka koostui Viipurin, Käkisalmen ja Kyminkartanon provinsseista. Alueen nimitykseksi yleistyi Suomen sodan 1808–09 aikaan Vanha Suomi, erotukseksi Uudesta Suomesta, jota venäläiset olivat liittämässä keisarikuntaan. Lappeenrannasta tuli Kyminkartanon provinssin keskus, johon sijoitettiin provinssihallinnosta vastaava käskynhaltija.

Venäjän keisarinna Katariina II uudisti kaupunkihallintoa. Porvarisoikeudet vapautettiin, jolloin kuka tahansa kaupunkilainen saattoi ryhtyä kauppiaaksi. Lappeenranta soveltui alueensa keskukseksi; sinne voitiin vaivattomasti vesireittejä pitkin kuljettaa veroviljaa myös provinssin pohjoisosista. Osa viljasta oli tarkoitettu linnoituksessa olleiden venäläisten yksiköiden tarpeisiin, loput kuljetettiin talvisin Viipuriin, jossa kruunulla oli suuret viljavarastot.

Paavali I:n noustua valtaistuimelle hän kumosi ensi töikseen Katariinan byrokraattiseksi ja kalliiksi osoittautuneen paikallishallintojärjestelmän. Kaupungin virastojen ja virkamiesten määrää vähennettiin, ja vasta Vanhan Suomen liittämistä seuranneina vuosina 1810-luvun lopulla kaupunki sai taas ruotsalaisen hallintomallin porvarisoikeuksineen ja käsityöläisten kiltoineen.

Taloudellisesti 1700-luku oli vaikeaa aikaa, sota oli katkaissut Viipurin kauppayhteydet Savoon ja Pohjois-Karjalaan, mistä myös kuuluisat syyskuussa kahdesti järjestettävät Lappeen markkinat kärsivät. Tervan vienti taantui, ja 1740-luvulle tultaessa se oli lähes pysähdyksissä. Lappeenranta kuului ennen sotaa ja myös niiden jälkeen Haminan kauppapiiriin. Haminalaiset valvoivat oikeuksiaan tarkasti, ja estivät lappeenrantalaisten ja savolaisten talonpoikien yhteydet Viipuriin. Vasta 1784 kauppapakko kumottiin, ja kaupankäynti Viipurin kanssa vilkastui jälleen. Viipuriin rahdattiin sahatavaraa, viljaa, voita ja talia, ja tuotiin pääasiassa suolaa.

Lappeenranta sai keisarikunnan vuosinaan runsaasti vaikutteita Venäjältä. Kaupungilla oli erityisesti 1790-luvulta lähtien vahva sotilaallinen leima, jota korosti siviili- ja sotilasväestöjen erottaminen omille alueilleen. Vuorovaikutusta oli kuitenkin runsaasti, kun kansallisuudeltaan ruotsalaiset ja venäläiset kauppiaat solmivat liikesuhteita varusväen kanssa. Samalla kaupungin seuraelämä vilkastui, kun venäläiset upseerit osallistuivat paikallisten virkamies- ja kauppiasperheiden illanviettoihin. Lappeenranta oli läheisessä kosketuksessa Viipuriin, josta saatiin tietoja viimeisimmistä Pietarissa noudatettavista muotisuuntauksista, joita viiveellä seurattiin myös Saimaan rannalla.

[muokkaa] Autonomian aika 1809–1917

Lappeenranta liitettiin vuonna 1812 muun Vanhan Suomen lailla autonomiseen Suomen suuriruhtinaskuntaan; tuolloin päättyi 70 vuotta kestänyt kausi osana Venäjän keisarikuntaa. Samalla kaupunki muuttui rajalinnoituksesta sisämaakaupungiksi. Lappeenranta oli 1800-luvun alussa pieni kaupunki sekä väkiluvultaan että pinta-alaltaan: kaupunkilaisia oli vuonna 1812 vain 210. Asutus oli levinnyt Linnoituksen ulkopuolelle Palloon ja Lappeen kirkon tuntumaan Suureksi esikaupungiksi kutsutulle alueelle.

[muokkaa] Itsenäisyyden aika 1917–

Poliittiset vastakkaisuudet kansan keskuudessa syntyivät helmikuun manifestiin (1899) suhtautumisen ja suurlakon (1905) myötä. Lakon jälkeen perustettiin työväen järjestyskaartit eli kansalliskaartit, ja Venäjän vallankumouksen jälkeen työväenmiliisistä tuli punakaarti. Tämän vastavoimaksi perustettiin suojeluskuntia. Lappeenrannassa punakaartin rykmentti perustettiin 11.11.1917. Osapuolten välillä käytiin yhteenottoja, ja punakaartilaiset ottivat Lappeenrannan vuoden 1918 alussa haltuunsa suojatakseen aselähetyksensä.

Lappeenrannassa väkivaltaisuudet ajoittuivat sodan alkuun ja huhtikuun loppuun. Huhtikuun lopulla punaiset suorittivat joukkomurhia. Valkoiset ottivat kaupungin haltuunsa 26.4., minkä jälkeen he aloittivat puhdistukset. Sodan jälkeen kaupunkiin perustettiin 13.5. sotavankileiri. Sisällissota jätti kaupunkiin pitkäaikaisen trauman ja katkeruuden.

Lappeenrannan teollistuminen

Lappeenrannassa ei 1800-luvun alussa ollut varsinaisia teollisuusammattien harjoittajia. 1800-luvun puolivälissä Lappeenrantaa ja Lappeelle perustettiin muutamia pieniä teollisuuslaitoksia eli manufaktuureja. Paikkakunnalla toimi esimerkiksi saviastiatehdas ja öljynpuhdistamo, sekä viinatehdas. Yhteiskunnan muuttuminen alkoi näkyä 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Kaupunkiin ja sen ympäristöön kohosi teollisuuslaitoksia, kuten Kaukaan tehdas, Lauritsalan saha ja myöhemmin Chymoksen elintarviketehdas entisen korkkitehtaan paikalle. Myös liikenneyhteydet paranivat rautatien ja kanavan vaikutuksesta.

Lappeenrannan rakuunat

Lappeenrantaan muodostettiin ratsuväen joukko-osasto Suomen Rakuunarykmentti keisarin asetuksella 17.4.1889. Lappeenranta valittiin hyvän ilmastonsa, ja kulkuyhteyksien ansioista. Kaupunginvaltuusto myönsi korvauksetta joukko-osastolle maa-alueen kaupungin laidalta. Varuskuntaan rakennettiin punatiiliset kasarmit. Vuonna 1901 keisarin asevelvollisuuslain myötä rakuunarykmentti lakkautettiin, ja tilalle muodostettiin Suomenmaalainen rakuunarykmentti. Uudenmaan Rakuunarykmentti siirrettiin vuonna 1921 Lappeenrantaan ja mallia 1922 olevat rakuunaunivormut tulivat tunnetuiksi kaupunkilaisten keskuudessa. Myös Hämeen Ratsurykmentti oli ennen sotia sijoitettuna kaupunkiin. Uudenmaan Rakuunapataljoona toimi itsenäisenä joukko-osastona vuoteen 1989 saakka, mutta nykyään ratsuväen perinteitä edustaa enää pieni Maasotakoulun alaisuudessa oleva varusmiesosasto.

[muokkaa] Lappeenranta nykyään

Nykyinen Lappeenranta on kasvanut kuntaliitosten (Lappeen kunta ja Lauritsalan kauppala 1967, Nuijamaan kunta 1989) myötä 848 neliökilometrin laajuiseksi rajakaupungiksi, jolla on rajaviivaa Venäjän kanssa 37 kilometriä.

Viipurin jäätyä Venäjän puolelle on Lappeenrannasta tullut karjalaisen heimon vara-Viipuri. Karjala-lehti muutti Viipurista jatkosodan jälkeen Lahden kautta Lappeenrantaan. Lappeenranta pitää yllä Viipurin kulttuuriperintöä.

Lappeenranta on Etelä-Karjalan maakunnan elinkeinoelämän ja moni-ilmeisen kulttuurin keskus. Rajan läheisyys ja kaupungin sijainti tekevät Lappeenrannasta merkittävän tavara- ja henkilöliikenteen keskuksen, jossa kansainvälisyys kuuluu arkeen. Lappeenrannalle tärkeää on myös teollisuus, suurimpiin työnantajiin kuuluvat UPM-Kymmene, Larox, Ihalaisten teollisuusalue ja UPM-Kymmene Wood.

Lappeenrannan keskustaajama-alue jakautuu kolmeen suurempaan keskukseen: pääkeskukseen sekä idässä Lauritsalaan ja lännessä Sammonlahteen. Pienempiä keskuksia ovat Voisalmi pohjoisessa ja Mäntylä-Myllymäki etelässä. Keskustaajamassa asuu noin 90 prosenttia kaupungin väestöstä ja 10 prosenttia laajalla maaseutumaisella alueella keskustaajaman ulkopuolella.

[muokkaa] Kaupunginosat

Alakylä, Armila, Harapainen, Hartikkala, Hiessilta, Hovinpelto, Huhtiniemi, Joutseno, Kanavansuu, Karhuvuori, Kariniemi, Keskusta, Kesämäki, Kimpinen, Kivisalmi, Korkea-aho, Kourula, Kuusimäki, Kuusela, Lapvesi, Lauritsala, Lavola tai Vanha-Lavola, Leiri, Linnoitus, Mattila, Mustola, Myllymäki, Mäntylä, Pallo, Parkkarila, Peltola, Pikisaari, Pontus, Ruoholampi, Rutola, Sammonlahti, Skinnarila, Taikinamäki, Tirilä, Toikansuo, Tykki-Kiviharju, Tyysterniemi, Uus-Lavola, Voisalmi.

[muokkaa] Kylät

• Hanhijärvi
• Hiivaniemi
• Kansola
• Louko
• Moisio
• Nuijamaa
• Simola
• Vainikkala
• Kontu
• Ruokola

[muokkaa] Matkailu

Lappeenrannalla on värikäs historia kahden erilaisen kulttuurin rajakaupunkina. Lappeenrannan menneisyys näkyy parhaiten kaupungin vanhimmassa osassa Linnoituksessa, jossa sijaitsevat kaupungin museot, kujat, galleriat ja käsityöläisten työtilat. Historiasta kiinnostunut vierailee samalla myös linnoituksen pohjoiskärjessä sijaitsevassa Etelä-Karjalan maakuntamuseossa, jossa sijaitsee mittava kokoelma Viipurin historiaa mukaanlukien kaupungin pienoismalli , ja vaikkapa myös Ratsuväkimuseossa. Satamatori on kesäisin mukava ajanviettopaikka, josta lähtevät myös risteilyt Saimaalle ja Viipuriin. Saimaan kanavan toimintaan voi tutustua myös kuivalla maalla Kanavamuseossa tai seuraamalla sivusta sulutusta.

Lappenrannan linnoituksen vieressä sijaitsee matkustajasatama. Satamassa on kesäisin paljon erilaisia huvialuksia ja siitä pääsee myös risteilylle Saimaan Kanavaa pitkin Viipuriin. Satamasta löytyy myös kaksi ravintolalaivaa, S/S Suvi-Saimaa ja S/S Prinsessa Armaada^[6], jotka molemmat ovat Saimaalla liikennöineitä höyrylaivoja. Satamassa on myös järjestetty Saimaan höyrylaivojen tapaaminen, Saimaan höyrylaivaregatta kesällä 2006.

Myös henkilöliikenne rajan yli on vilkasta. Lappeenrannasta on tullut mm. venäläisille mieluisa ostoskeidas ja matkailukeskus. Lappeenrannan tax-free-myynnin volyymi on Suomen toiseksi suurinta heti Helsingin jälkeen. Lappeenrannassa kävi 306 000 ulkomaalaista vuonna 2004, mikä on toiseksi eniten Helsingin jälkeen.

Lappeenrannassa sijaitsee Suomen vanhin, vuonna 1918 perustettu lentokenttä. Lentokenttä sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta, ja sieltä lennetään mm. rahtiliikennettä sekä charter-lentoja. Lappeenrannan ilmailuyhdistys ry (perustettu v. 1935) on järjestänyt useita suuria, kansainvälisiä lentonäytöksiä vuosien kuluessa, mm. heinäkuussa 2005, jolloin yhdistys vietti 70-vuotisjuhliaan.

[muokkaa] Kulttuuri

Lappeenrannan kaupunginorkesteri on 22 päätoimisen ammattimuusikon muodostama täyskunnallinen pieni sinfoniaorkesteri, jonka taiteellinen johtaja on Tibor Bogányi. Julkisia konsertteja on vuosittain nelisenkymmentä. Ohjelmisto on laaja ulottuen barokista ja wieniläisklassisesta musiikista viihteeseen ja jazziin.

Joka toinen vuosi järjestettävät Lappeenrannan valtakunnalliset yksinlaulukilpailut on merkittävä musiikkitapahtuma, joka tarjoaa nuorille laulajille erinomaisen näytönpaikan. Kilpailun voittajista monet loistavat kansainvälisten konserttilavojen tähtiesiintyjinä.

Lappeenranta Big Band on harrastuspohjalta, mutta silti ammattimaisesti toimiva, 16-jäseninen (2006) orkesteri ja samalla toinen kahdesta Suomen vanhimmasta edelleen toimivasta big bandistä. Orkesteri on toiminut jo vuodesta 1954 lähtien, jolloin se perustettiin nimellä Lappeenrannan muusikkojen suuri tanssiorkesteri. Yhdistysmuotoiseksi toiminta muuttui vuonna 1987. Merkittävimpiä saavutuksia ovat olleet Suomen Big Band -mestaruuskilpailun voitot 1989 senior-sarjassa, sekä 1991 ja 1998 junior-sarjassa. Orkesterin kapellimestarina on vuodesta 1996 lähtien toiminut Ismo Varis. Lappeenranta Big Band on vaikuttanut myös monen maamme eturivin jazz-muusikon kasvualustana, joista esimerkkeinä mm. Mikko Pettinen (trp), Mikko Mäkinen (sax), Mikko Taipale (dr), Tomi Salesvuo (dr), Mikko Mustonen (trb) ja Esa Niiva (sax).

Kesäisin järjestettäviä populaarikulttuurin tapahtumia ovat mm. Lappeenranta Festivals ja Linnoituksen Yö.

Maan suurin lasten ja nuorten kansantanssitapahtuma Lasten Kalenat järjestetään joka toinen kesä Lappeenrannassa.

Lappeenrannasta on kotoisin myös pari raskaamman rockin suomalaista tähtinimeä, Kotiteollisuus ja Mokoma. Lappeenrannasta tulee myös useita black metal -yhtyeitä, kuten Satanic Warmaster ja Horna

Kirjailija Laila Hirvisaari (ent. Hietamies) on kirjoittanut lukuisia Lappeenrannasta ja lappeenrantalaisista kertovia romaaneja, joista ensimmäinen, Lehmusten kaupunki, ilmestyi vuonna 1972. Laila Hirvisaari on asunut yli 30 vuotta elämästään Lappeenrannan seudulla.^[7]

Taidegallerioista ja -museoista merkittävimmät ovat Etelä-Karjalan museo, Etelä-Karjalan taidemuseo ja Ratsuväkimuseo, jotka sijaitsevat linnoituksessa. Linnoituksessa sijaitsee myös pienempiä gallerioita sekä taiteilijoiden työhuoneita. Kauppatorin tuntumassa Snellmaninkadulla pitää majaansa Kaakkois-Suomen valokuvakeskus gallerioineen ja lukukirjastoineen, ja hieman kauempana keskustasta Etelä-Karjalan Taiteilijaseuran ylläpitämä galleria Pihatto.

Lappeenrannassa pitää kotipaikkaansa moni muukin kulttuurialalla toimiva yhdistys. Näistä mainittakoon esim. Etelä-Karjalan maakuntakuoro ry (Etelä-Karjalan Klassinen kuoro), Etelä-Karjalan orkesteriyhdistys ry, Kaakkois-Suomen Taidekäsityöläiset Täky ry, Karjalan lauluveikot ry, Korutaideyhdistys ry, Lappeenrannan nuorisosirkus ry, Lappeenrannan Taideyhdistys ry ja Saimaan kameraseura ry.

Lappeenrannassa järjesteään vuosittain nuorisotapahtuma Kaamospuhallus. Viimeisin tapahtuma järjestettiin 21. marraskuuta 2008, jossa juontajina toimivat vuoden 2007 Big Brother -kilpailijat Sauli ja Niko. Esiintyjinä tapahtumassa nähtiin Lappeenrantalainen taidekoulu Estradilta ponnistava nuorten yhtye Tenth-Sense sekä Cristal Snow ja Jimi Pääkallo.

[muokkaa] Kirkot

Lappeenrannassa on viiden evankelisluterilaisen seurakunnan muodostama seurakuntayhtymä. Seurakunnat ovat Joutsenon seurakunta (Joutsenon kirkko), Lappeenrannan seurakunta (Lappeenrannan kirkko), Lappeen seurakunta (Lappeen Marian kirkko), Sammonlahden seurakunta (Sammonlahden kirkko) ja Lauritsalan seurakunta (Lauritsalan kirkko). Lappeen seurakuntaan kuuluu myös siihen vuoden 2009 alussa liittyneiden Nuijamaan seurakunnan Nuijamaan kirkko ja Ylämaan seurakunnan Ylämaan kirkko, joka sijaitsee Ylämaan kunnan alueella.^[8]

Lappeenrannassa toimii ortodoksinen seurakunta, jonka Jumalansynnyttäjän Suojeluksen kirkko sijaitsee Linnoituksessa. Rakennus on Suomen vanhin ortodoksinen kivikirkko. Sen lisäksi seurakuntaan kuuluu Pyhän Nikolaoksen kirkko Imatralla.^[9]

[muokkaa] Urheilu

Lappeenrantalaisella joukkueurheilulla on erittäin vankka edustus maan sarjoissa. Jääkiekon SM-liigassa pelaa Saimaan Pallo (SaiPa). Korisliigassa pelaava Lappeenrannan NMKY on vuosien 2005 ja 2006 Suomen-mestari, ja Catz pelaa koripallon naisten SM-sarjassa. Amerikkalaisen jalkapallon Vaahteraliigassa pelaa Rajaritarit. Veiterä on perinteikäs Bandyliigassa pelaava jääpallojoukkue, ja RB-93 pelaa Kaukalopalloliigassa. NST:n naiset ja miehet pelaavat Salibandyliigassa, ja naisten joukkue voitti kaudella 2005–2006 Suomen-mestaruuden. Kultsu FC pelaa jalkapallon miesten Kakkosessa sekä Lappee JK, PEPO ja Rakuunat Kolmosessa, minkä lisäksi PEPOlla on joukkue naisten Kakkosessa. Pesäpallossa Pesä Yseillä on joukkue naisten Superpesiksessä, jossa se on saavuttanut himmeämpiä mitaleja. Sukellusta harrastavat Saimaan Norpat ja miekkailua Saimaan Säilät.

Lähellä satamaa sijaitsee Kimpisen urheilukeskus, jossa on pidetty Kalevan kisoja. Muita liikuntapaikkoja ovat Kisapuiston jäähalli, Kisapuiston pesäpallokenttä (hiekkatekonurmi), joka toimii talvella jääpallokenttänä, Vanha Kenttä (pesäpallokenttä, hiekkatekonurmi), Ammattikoulun kenttä (jalkapallo, lämmitettävä nurmi), Joutsenon urheilukeskus ja Sammonlahden nurmi ja tekonurmi.

[muokkaa] Koulutus

Lappeenrannassa suorittaa peruskoulun tai lukion jälkeisiä opintojaan noin 13 000 opiskelijaa. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskelee noin 5 500, Saimaan ammattikorkeakoulussa 2 700, ammattiopistossa 3 000, aikuisopistossa 250 ja maasotakoulussa 1300 opiskelijaa. Osa ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston opiskelijoista suorittaa opintojaan Imatralla. Lappeenrannassa toimivat myös kesäyliopisto, kansalaisopisto ja musiikkiopisto. Opiskella voi myös avoimen korkeakoulun tai avoimen ammattikorkeakoulun kursseilla.

Lappeenrannassa on suhteellisesti yksi runsaimmista opiskeluasuntotarjonnoista Suomessa. Asuntoja vuokraa Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö LOAS.

Lappeenranta nousi Opiskelijan yliopisto 2006 -selvityksessä Suomen parhaaksi opiskelukaupungiksi.^[10]

[muokkaa] Elinkeinot

Merkittäviä työllistäjiä ovat:

• Lappeenrannan kaupunki: 3600 ihmistä
• UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan tehtaat: 2100 ihmistä
• Etelä-Karjalan keskussairaala: 1370 ihmistä
• Lappeenrannan teknillinen yliopisto: 700 ihmistä
• Cloetta Fazer Suklaa Oy
• Larox Oyj
• Nordkalk Oyj Abp
• Paroc Oy Ab
• Puolustusvoimat
• VR-Yhtymä Oy

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Lappeenrantaa palvelevat Karjalan rata, valtatie 6 ja Lappeenrannan lentoasema. Valtatie 13 johtaa Nuijamaan raja-asemalle ja edelleen Venäjälle. Toiseen suuntaan Valtatie 13 johtaa Savitaipaleen ja Suomenniemen kautta Mikkeliin ja sieltä edemmäs Jyväskylän kautta aina Kokkolaan saakka.

Matka-aika Helsinkiin on lyhimmillään 2 h 9 minuuttia junalla, noin 3 tuntia henkilöautolla, 35 minuuttia lentokoneella sekä 3 tuntia ja 40 minuuttia linja-autolla. Mikkeliin ja Jyväskylään on linja-autolla vaihdoton ja junaa nopeampi yhteys.

Suomen matkustajajunien historiassa Lappeenranta on ollut harvinainen pääteasema. Uusi Helsinki-Lappeenranta-Helsinki -juna alkaa liikennöidä IC2-kalustolla 14. joulukuuta alkaen. ^[11] Helsingin ja Lappeenrannan välisten lentojen kalusto on syksyn 2008 aikana vaihdettu 34-paikkaisesta 36-paikkaiseen Saab 340 -koneeseen. Vuoden 2008 lopussa fly lappeenranta osti kaksi 19-paikkaista konetta ^[12] Yöjunia ei Lappeenrannan matkustajaliikenteessä ole tarjolla, mutta linja-auton yöpikavuoro liikennöi päivittäin Helsingin, Lappeenrannan ja Joensuun välillä. Irlantilainen lentoyhtiö Ryanair päättää kesän 2009 aikana lentojen aloittamista Lappeenrantaan. Yhtiö on neuvotellut lennoista Finavian, Lappeenrannan kaupunkiyhtiöiden sekä Fly Lappeenrannan kanssa.^[13]

[muokkaa] Hallinto

Lappeenrannan kaupunginjohtaja on Seppo Miettinen. Kunnanvaltuustossa vuoden 2008 vaalien jälkeen paikkajako puolueittain on

• Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 20
• Kansallinen Kokoomus 16
• Suomen Keskusta 16
• Sitoutumaton kansalaisliike MYÖ 7
• Kristillisdemokraatit 5
• Vihreä liitto 4
• Perussuomalaiset 2
• Vasemmistoliitto 1

[muokkaa] Tunnettuja lappeenrantalaisia

• Jouni Hynynen (muusikko, kirjailija)
• Heikki Hietamies (kirjailija, toimittaja)
• Päiviö Pyysalo (TV-ohjaaja ja -tuottaja)
• Hanna Pakarinen (rock-laulaja)
• Arvi Lind (uutisankkuri)
• Juha Tiainen (moukarinheittäjä)
• Laila Hirvisaari (ent. Hietamies, kirjailija)
• Pave Maijanen (laulaja)
• Arto Bryggare (juoksija, kansanedustaja 1995–1999 sekä 2003–2007)
• Kaarlo Halttunen (näyttelijä)
• Vesa Vierikko (näyttelijä)
• Tiia Piili (kilpa-aerobikkaaja)
• Esa Niiva (muusikko)
• Miikka Multaharju (jalkapalloilija)
• Saku Puhakainen (jalkapalloilija)
• Anssi Kippo (musiikkituottaja Astia-studio)
• Boutros Mali (koripallovalmentaja)
• Kirsi Ståhlberg (näyttelijä)
• Marko Annala (muusikko)
• Kasperi Laine (Tuottaja, DJ, MC)
• Kaucas (suomi rap -yhtye)
• Jarmo Nikku (muusikko)
• Saku Hyttinen (ravintoloitsija)
• Antti Aalto (jääkiekkoilija)
• Petri Skriko (jääkiekkoilija)
• Vesa Viitakoski (jääkiekkoilija)
• Elina Sorsa (yleisurheilija)
• Tuomas Lukka (tiedemies)
• Jarkko Lapatto (kaukalopalloilija)

[muokkaa] Lappeenrannan ystävyyskaupungit

• Rakvere, Viro
• Stykkisholmur, Islanti
• Drammen, Norja
• Örebro, Ruotsi
• Schwäbisch Hall, Saksa
• Szombathely, Unkari
• Kolding, Tanska
• Klin, Venäjä
• Lake Worth, Yhdysvallat

[muokkaa] Katso myös

• Vainikkala
• Saimaan kanava
• Lappeenrannan linnoitus

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ ^{1,0 1,1} Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
2. ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
4. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
6. ↑ http://www.prinsessaarmaada.fi/ Prinsessa Armaada. Viitattu 16.6.2008
7. ↑ Eteläkarjalaisia kirjailijoita Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 5. toukokuuta 2007.
8. ↑ Seurakunnat Lappeenrannan seurakunnat. Viitattu 23.5.2009.
9. ↑ {{{Nimeke}}} Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 23.5.2009.
10. ↑ Suomen ylioppilaskuntien liitto: Opiskelijan yliopisto 2006 julkaistu 17. toukokuuta 2006. Suomen ylioppilaskuntien liitto. Viitattu 5. toukokuuta 2007.
11. ↑ VR-Yhtymä Oy: Juna-aikatauluihin muutoksia 14. joulukuuta Viitattu 26.11.2008.
12. ↑ www.lennalomalle.com: Fly Lappeenrannalle uusi kone Viitattu 26.11.2008.
13. ↑ www.lennalomalle.com: Ryanair päättää kesän aikana lentojen aloittamisesta Lappeenrantaan Viitattu 13.06.2009.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Lappeenrannan kaupunki
• Etelä-Karjalan museon verkkonäyttely
• Kaakkois-Suomen valokuvakeskus
• Lappeenrannan linnoituksen historiaa
• Suomi24:n Lappeenranta-keskustelu
• Lappeenrannan teknillinen yliopisto
• Lappeenranta big band
• YLE Elävä arkisto – Vanhoja kaupunkejamme – Lappeenranta
• Lappeenrannan ilmailuyhdistys ry
• LOAS
• goSaimaa.fi Etelä-Karjalan Matkailu Oy
• Kanavamuseo