Luettelo Suomen kuntamuutoksista
Wikipedia
Sivulta puuttuu Tällä sivulla on luetteloituna kuntamuutokset. Katso myös Luettelo Suomen kunnista, Luettelo Suomen entisistä kunnista, Luettelo Suomen kuntaliitoksista ja Luettelo kuntaliitoksista Suomessa kunnittain.
Ennen vuotta 1865 Suomessa oli kunnallishallinto vain kaupungeissa. Maaseudulla seurakunnat huolehtivat myös paikallishallinnon tehtävistä, jotka nykyisin kuuluvat kunnille. Vuoden 1865 kunnallisasetuksen mukaan maaseudulle oli perustettava kunnat, mutta niiden alueet olivat samat kuin seurakuntien. Kesti kuitenkin useita vuosia, ennen kuin Suomen kaikkien seurakuntien alueella oli vastaava kunta aloittanut toimintansa. Vasta vuoden 1926 kuntajakolaki teki mahdolliseksi muuttaa kuntajakoa maaseudulla kirkollisesta jaotuksesta riippumatta.
1865 [muokkaa]
- Kuhmoniemen,[1] Lappajärven, Messukylän,[2] Muhoksen,[3] Oriveden,[4] Paltamon,[5] ja Ruoveden[6] kunnat aloittivat toimintansa vuoden 1865 kunnallisasetuksen perusteella
1866 [muokkaa]
- Halikon,[7] Haukiputaan,[8] Jämsän,[9] Lempäälän,[10] Simon,[11] Sotkamon,[12] Säkkijärven[13] ja Tervolan[11] kunnat aloittivat toimintansa vuoden 1865 kunnallisasetuksen perusteella
1867 [muokkaa]
- Kangasniemen,[14], Korpilahden, Kurun,[15] Lohjan maalaiskunta (myöhemmin nimellä Lohjan maalaiskunta, vielä myöhemmin Lohjan kunta),[16] Parkanon,[17] Rautjärven,[18] Räisälän,[19] Suomussalmen[20] ja Ähtärin kunnat aloittivat toimintansa vuoden 1865 kunnallisasetuksen perusteella
- Limingan seurakunnan kappeliseurakunnat Kempele,[21] Lumijoki[22] ja Tyrnävä[23] aloittivat toimintansa kuntina vuoden 1865 kunnalliasetuksen perusteella.
- Iihin kuulunut Kuivaniemen kappeliseurakunta aloitti toimintansa kuntana vuoden 1865 kunnallisasetuksen perusteella[24]
- Hyrynsalmeen kuuluneet Puolangan[25] ja Ristijärven[26][27] kappeliseurakunnat aloittivat toimintansa kuntina vuoden 1865 kunnallisasetuksen perusteella
- Turtola (nyk. Pello) erotettiin omaksi kunnakseen Ylitornion pitäjästä. [28]
1868 [muokkaa]
- Heinjoen kunta erotettiin Muolaan kunnasta[29]
- Mouhijärven, Lavian ja Suodenniemen kunnat muodostettiin Mouhijärven seurakunnan alueesta[30] vuoden 1865 kunnallisasetuksen perusteella
- Hirvensalmen,[31] Juuan,[32] Juvan,[33], Jyväskylän maalaiskunnan, Karkun,[34] Kaukolan,[35], Kivijärven, Mikkelin maalaiskunnan,[36] Punkalaitumen,[37] Puumalan,[38] Ruokolahden,[39] Sortavalan,[40] Säräisniemen,[5] Urjalan[41] ja Virtain[42] kunnat aloittivat toimintansa vuoden 1865 kunnallisasetuksen perusteella
- Kunnallishallinto aloitettiin Savonrannassa vuoden 1865 kunnallisasetuksen perusteella, mutta lopullinen ero Kerimäestä tapahtui vasta 1882.[43]
1869 [muokkaa]
- Antrean,[39] Jääsken,[39] Koiviston,[44] Kajaanin,[5] Kokemäen,[45] Kuhmalahden,[46] Tyrvään,[34] Kuoreveden,[9] Kurkijoen,[47] Tohmajärven,[48] Uudenkirkon,[49] Vesilahden,[50] Viipurin[51] ja Ylöjärven[52] kunnat aloittivat toimintansa vuoden 1865 kunnallisasetuksen perusteella
- Kemin kaupunki erotettiin Kemin maalaiskunnasta[53]
1870 [muokkaa]
- Akaan,[54] Joutsenon,[55] Käkisalmen,[56] Muolaan,[57] Tuusniemen[58] ja Valkjärven[49] kunnat aloittivat toimintansa vuoden 1865 kunnallisasetuksen perusteella
- Eräjärven kunta aloitti toimintansa[59]
1871 [muokkaa]
- Enon,[60] Johanneksen,[61] Kirvun,[39] Kivennavan,[49] Kuolemajärven,[62] Nilsiän[63] Pyhäjärvi Vpl:n[64] Rautjärven[39] ja Sakkola[65] kunnat aloittivat toimintansa vuoden 1865 kunnallisasetuksen perusteella
- Vesannon kunta erotettiin Rautalammista[66]
1872 [muokkaa]
- Kivennavan[67] ja Maaningan[68] kunnat aloittivat toimintansa vuoden 1865 kunnallisasetuksen perusteella
1873 [muokkaa]
- Iisalmen mlk,[69] Karttulan,[70] Kesälahden,[71] Kirvun,[39] Kiuruveden[72] ja Kontiolahden[73] kunnat aloittivat toimintansa vuoden 1865 kunnallisasetuksen perusteella
- Taipaleen kunta aloitti toimintansa Taipaleen ortodoksisen seurakunnan pohjalta[74]
1874 [muokkaa]
- Hangon kaupunki erotettiin Bromarvin kunnasta
- Lapinlahden[75] ja Rääkkylän[76] kunnat aloittivat toimintansa vuoden 1865 kunnallisasetuksen perusteella
- Nurmekseen kuulunut Rautavaaran kappeli muodostettiin omaksi kunnakseen[77]
1875 [muokkaa]
- Ilomantsin,[78] Kaavin[79] ja Liperin[74] kunnat aloittivat toimintansa vuoden 1865 kunnallisasetuksen perusteella
1876 [muokkaa]
- Nurmeksen kauppala erotettiin Nurmeksen maalaiskunnasta[80]
- Polvijärven kunta aloitti toimintansa vuoden 1865 kunnallsasetuksen perusteella[81]
1877 [muokkaa]
- Kyttälän alue liitettiin Messukylän kunnasta Tampereen kaupunkiin[82]
1878 [muokkaa]
- Perustettiin Lahden epäitsenäinen kauppala, joka kuului Hollolan kuntaan.[83]
1879 [muokkaa]
1882 [muokkaa]
- Oulunsalon kunta aloitti toimintansa[85]
- Enonkosken kunta erotettiin[86] Kerimäen kunnasta[87]
- Savonrannan kunta erotettiin virallisesti Kerimäestä, vaikka oma kunnallishallinto siellä oli ollut jo vuodesta 1868 lähtien[43]
1883 [muokkaa]
- Taipaleen kunnan toiminta lopetettiin, koska sitä ei alueellisesti pystytty määrittelemään suhteessa Liperin kuntaan[74]
1885 [muokkaa]
- Soanlahden kunta erotettiin Ruskealasta[88]
1887 [muokkaa]
- Miehikkälän kunta erotettiin Virolahden kunnasta[89]
- Salon Tl. kauppala erotettiin Halikon kunnasta
1890 [muokkaa]
1891 [muokkaa]
1895 [muokkaa]
- Kylmäkosken kunta erotettiin Akaan kunnasta[54]
1897 [muokkaa]
- Ilmee liitettiin Hiitolasta Rautjärveen[91]
1899 [muokkaa]
- Tytärsaaren kunta erotettiin Suursaaren kunnasta
1903 [muokkaa]
- Seiskarin kunta erotettiin Koiviston kunnasta[92]
- Metsäpirtin kunta erotettiin Sakkolan kunnasta[93]
1905 [muokkaa]
- Lahden epäitsenäisestä, Hollolan kuntaan kuuluneesta kauppalasta tuli kaupunki[83]
- Lavansaaren kunta erotettiin Koiviston kunnasta[94]
1906 [muokkaa]
- Nuijamaan kunta muodostettiin Viipurin mlk:sta sekä Lappeen, Jääsken ja Joutsenon kunnista[95][96]
- Tottijärven kunta erotettiin Vesilahden kunnasta[97]
1907 [muokkaa]
1910 [muokkaa]
- Toivakan kunta erotettiin Jyväskylän maalaiskunnasta ja Korpilahdesta.
- Valtimon kunta erotettiin Nurmeksen maalaiskunnasta[80]
1911 [muokkaa]
- Terijoen kunta erotettiin Kivennavan kunnasta[98]
- Varpaisjärven kunta erotettiin Nilsiän kunnasta[99]
- Osia Pihkalanjärven ja Terävälän kylistä liitettiin Viipurin maalaiskunnasta Nuijamaan kuntaan.[100]
- Äänekosken kunta, myöhemmältä nimeltään Äänekosken maalaiskunta erotettiin Laukaan kunnasta
1912 [muokkaa]
1913 [muokkaa]
- Haapasaaren kunta erotettiin Kymin kunnasta
- Juupajoen kunta erotettiin Oriveden kunnasta[102]
1914 [muokkaa]
Jyväskylään liitettiin Jyväskylän maalaiskunnasta Jyväskylän kaupungin vuonna 1908 ostaman Syrjälän tilan alue, jonne oli kasvanut Mäki-Matin esikaupunki.
1915 [muokkaa]
- Pielisensuun kunta erotettiin Kontiolahden kunnasta
- Vammalan epäitsenäinen kauppala erotettiin Tyrvään kunnasta itsenäiseksi kauppalaksi.[34]
- Vuolijoen kunta erotettiin Kajaanin maalaiskunnasta ja Säräisniemestä.
1916 [muokkaa]
- Savukosken kunta perustettiin[103]
- Hyvinkään kunta perustettiin osista Nurmijärven ja Hausjärven kuntia
1917 [muokkaa]
- Auran kunta muodostettiin osista Liedon ja Pöytyän kuntia.[104]
- Pirttimäen ja Leivolan kylät liitettiin Heinäveden kunnasta Savonrannan kuntaan.[105]
- Ranua perustettiin. Se on suurimmaksi osaksi entistä Pudasjärveä, jonka lisäksi siihen on liitetty alueita myös Rovaniemestä ja Simosta.
- Vuokselan kunta muodostettiin osista Valkjärven, Sakkolan ja Muolaan kuntia[106]
1920 [muokkaa]
- Kauniaisten kauppala erotettiin Espoon kunnasta
- Kihniön kunta erotettiin Parkanon kunnasta[17]
- Petsamon kunta aloitti toimintansa
- Värtsilän kunta erotettiin Tohmajärven kunnasta[107][48]
- Hatanpään alue liitettiin Messukylän kunnasta Tampereen kaupunkiin[82]
- Uuden-Matkaselän kylä liitettiin Kiteen kunnasta Ruskealan kuntaan[108]
1921 [muokkaa]
- Huopalahden ja Oulunkylän kunnat erotettiin Helsingin maalaiskunnasta
- Kuusankosken kunta muodostettiin osista Iitin ja Valkealan kuntia
- Muuramen kunta erotettiin Korpilahden kunnasta
- Vahvialan kunta muodostettiin Viipurin mlk:sta sekä Säkkijärven ja Lappeen kunnista[109]
- Anian kylä siirrettiin Vesilahden kunnasta Pirkkalan kuntaan[97]
1922 [muokkaa]
- Harlun kunta muodostettiin Sortavalan mlk:n, Ruskealan ja Impilahden kuntien osista[110]
- Helsingin maalaiskunnasta erotettiin Kulosaaren kunta
- Loimaan kauppala erotettiin Loimaan maalaiskunnasta
- Mäntän kunta erotettiin Vilppulan kunnasta[111]
- Pirkkalan kunta jaettiin Etelä-Pirkkalan ja Pohjois-Pirkkalan kunniksi[112]
- Sonkajärven kunta erotettiin Iisalmen kunnasta[113]
- Vehmersalmen kunta erotettiin Kuopion maalaiskunnasta[114]
- Vieremän kunta erotettiin Iisalmen maalaiskunnasta[115]
1923 [muokkaa]
- Aitolahden kunta erotettiin Messukylästä[116]
- Forssan kauppala erotettiin Tammelan kunnasta.
- Haagan kauppala erotettiin Huopalahden kunnasta
- Kanneljärven kunta erotettiin Uudenkirkon kunnasta[117]
- Kouvolan kauppala erotettiin Valkealan kunnasta
- Lumivaaran kunta erotettiin Jaakkiman kunnasta[118]
- Simpeleen kunta erotettiin Parikkalan kunnasta[119]
- Valkeakosken kauppala erotettiin Sääksmäen kunnasta[120]
- Tervajoen kylä liitettiin Viipurin maalaiskunnasta Vahvialaan[121]
1924 [muokkaa]
- Keravan kauppala erotettiin Tuusulan kunnasta
- Lahdenpohjan kauppala erotettiin Jaakkiman kunnasta
- Papulan, Huusniemen, Karjalan, Tiiliruukin, Kangasrannan, Kolikkoinmäen ja Talikkalan esikaupungit liitettiin Viipurin mlk:sta Viipurin kaupunkiin
- Vuoksenrannan kunta erotettiin Antrean kunnasta[122]
- Riistaveden kunta erotettiin Kuopion maalaiskunnasta ja Tuusniemen kunnan alueista[123]
- Yli-Iin kunta erotettiin Iin kunnasta[124]
- Säynätsalon kunta erotettiin Muuramen kunnasta
- Punkaharjun kunta erotettiin Kerimäen kunnasta[87]
1925 [muokkaa]
- Juankosken kunta perustettiin[125]
- Niinisyrjän kylä liitettiin Soanlahdesta Harluun[110]
- Pyhäselän kunta erotettiin Kiihtelysvaaran kunnasta[126]
- Siilinjärven kunta erotettiin Kuopion maalaiskunnan sekä Maaningan ja Nilsiän kuntien osista[127]
- Äyräpään kunta erotettiin Muolaan ja Vuokselan kunnista[128]
- Pursialan ja Tuskun esikaupunkialueet liitettiin Mikkelin maalaiskunnasta Mikkelin kaupunkiin[129]
1926 [muokkaa]
- Jämsänkosken ja Koskenpään kunnat erotettiin Jämsän kunnasta[9]
- Hyvinkään kauppala erotettiin Hyvinkään maalaiskunnasta
- Lohjan kauppala erotettiin Lohjan maalaiskunnasta
- Pertunmaan kunta erotettiin Mäntyharjun, Joutsan ja Hartolan kunnista[130]
- Posion kunta erotettiin lähinnä Kuusamon kunnasta, ja siihen tuli osia myös Taivalkosken, Pudasjärven ja Rovaniemen kunnista
- Tervon kunta erotettiin Karttulan kunnasta[131]
1927 [muokkaa]
- Koiviston kauppala erotettiin Koiviston maalaiskunnasta[132]
1928 [muokkaa]
- Kelkkalan, Liimatan ja Maaskolan esikaupungit liitettiin Viipurin mlk:sta Viipurin kaupunkiin
1929 [muokkaa]
- Kyyjärven kunta erotettiin Karstulan kunnasta
- Rovaniemen kauppala erotettiin Rovaniemen maalaiskunnasta
- Saaren kunta erotettiin Parikkalasta[119]
- Varkauden kauppala perustettiin[133] Joroisten ja Leppävirran kuntien osista
- Ylämaan kunta erotettiin Säkkijärven kunnasta[61]
1930 [muokkaa]
- Hyrsylän kylä liitettiin Salmin kunnasta Suojärven kuntaan
- Karunan kunta erotttiin Sauvon kunnasta
- Karjaan kauppala erotettiin Karjaan maalaiskunnasta
- Pieksämän kauppala erotettiin Pieksämäen maalaiskunnasta
1931 [muokkaa]
- Lähes koko Kemin maalaiskunnan rannikkoalue Lautiosaaresta Veitsiluotoon liitettiin Kemin kaupunkiin[11]
- Emolan, Rokkalan, Lähemäen, Tuppuralan, Kirjalan, Lehmuskylän ja Siekkilän esikaupunkialueet liitettiin Mikkelin maalaiskunnasta Mikkelin kaupunkiin[129]
1932 [muokkaa]
- Karkkilan kauppala erotettiin Pyhäjärvi Ul.:n kunnasta
- Lauritsalan kauppala erotettiin Lappeen kunnasta[134]
- Viialan kunta muodostettiin osista Akaan, Vesilahden ja Lempäälän kuntia
- Ravansaari, Kuurinsaari, Mentsinsaari, Suonionsaaren kylä ja osia Karppilan kylästä liitettiin Viipurin maalaiskunnasta Viipurin kaupunkiin[135]
- Osia Halikosta ja Uskelasta liitettiin Salon kauppalaan.[136]
- Lappeenrannan kaupunkiin liitettiin esikaupunkialueita Lappeen kunnasta[137]
- Äänekosken ja Suolahden kauppalat erotettiin Äänekosken maalaiskunnasta.
1934 [muokkaa]
- Kannonkosken kunta muodostettiin osista Kivijärven ja Viitasaaren kuntia
- Kyyrölän kunta liitettiin Muolaan kuntaan[90]
1936 [muokkaa]
- Lieksan kauppala erotettiin Pielisjärven kunnasta[138]
- Uuraan satama-alue liitettiin Johanneksen kunnasta Viipurin kaupunkiin
- Luopasniemen kylä liitettiin Pälkjärven kunnasta Soanlahden kuntaan ja osia Pälkjärvestä liitettiin myös Värtsilään[139]
- Tuppuransaari liitettiin Viipurin maalaiskunnasta Säkkijärven kuntaan[140]
1937 [muokkaa]
- Ns. Harjun alue (mm. Pispala) liitettiin Pohjois-Pirkkalan kunnasta Tampereen kaupunkiin[112]
- Pohjois-Pirkkalan kunnasta kauppala[112]
- Loilan kylä liitettiin Keuruun kunnasta Vilppulan kuntaan[101]
- Haukjärven valtionpuistoalue siirrettiin Kivennavan kunnasta Terijoen kuntaan[141]
- Paattisten kunta erotettiin Maarian kunnasta[142]
1938 [muokkaa]
- Osia Ykspään, Kärjen ja Karppilan kylistä, liitettiin Viipurin kaupungista takaisin Viipurin maalaiskuntaan (alueet oli liitetty kaupunkiin 1932 ja 1933)[143]
- Osia Suurperon ja Hämäläisen kylistä liitettiin Viipurin maalaiskunnasta Viipurin kaupunkiin[143]
- Kauhajärven kylä liitettiin Lappajärvestä Lapuaan.
1939 [muokkaa]
1940 [muokkaa]
- Jyväskylän maalaiskunnasta vuonna 1911 itsenäistyneestä Toivakan kunnasta liitettiin takaisin Jyväskylän maalaiskuntaan Korpelan tila ja siitä Toivakan kunnan perustamisen jälkeen irrotetut osat, jotka olivat olleet yht'aikaa enklaavi ja eksklaavi, Jyväskylän maalaiskunnan joka puolelta ympäröimä Toivakan kunnan osa Oravasaaren kylässä.
1941 [muokkaa]
- Pohjaslahden kunta erotettiin Vilppulan kunnasta[101]
- Jyväskylään liitettiin laajoja alueita Jyväskylän maalaiskunnasta (muun muassa Halssila, Tourula ja osa Keljosta)
1944 [muokkaa]
1945 [muokkaa]
- Innasennurkka ja Kaljusenkylä liitettiin Parikkalasta Simpeleeseen[119]
1946 [muokkaa]
- Akaan kunnan kirkonkylästä muodostettiin Toijalan kauppala, muu osa kunnasta liitettiin Kylmäkosken, Viialan ja Sääksmäen kuntiin
- Suuressa alueliitoksessa Helsingin kaupunkiin liitettiin Haagan kauppala, Huopalahden, Kulosaaren ja Oulunkylän kunnat sekä noin puolet Helsingin maalaiskunnasta.
- Kuusisto liitettiin Kaarinaan.
- Korpiselän Suomen puolelle jäänyt osa (99 km²) liitettiin Tuupovaaraan.
- Pälkjärven Suomen puolelle jäänyt osa (17,3 km²) liitettiin Tohmajärveen[139]
- Säkkijärven Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin Ylämaahan ja Miehikkälään.[61]
- Vahvialan Suomen puolelle jäänyt osa (21,8 km²) liitettiin Ylämaahan ja Lappeeseen.
1947 [muokkaa]
- Messukylän kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin[82]
1948 [muokkaa]
- Imatran kauppala perustettiin osista Jääsken, Joutsenon ja Ruokolahden kuntia.[144]
- Ne osat Jääsken Suomen puolelle jääneestä osasta, joita ei liitetty uuteen Imatran kauppalaan, liitettiin Joutsenon ja Ruokolahden kuntiin.[145]
- Lahjaharju siirrettiin Jyväskylän maalaiskunnasta Jyväskylän kaupunkiin.
- Mäntän kunnasta kauppala[111]
- Paraisten kauppala erotettiin Paraisten maalaiskunnasta
- Osia Mikkelin maalaiskunnasta liitettiin Mikkelin kaupunkiin.[129]
1949 [muokkaa]
1950 [muokkaa]
1951 [muokkaa]
- Kauppaloiksi erotettiin Järvenpää Tuusulasta ja Karhula Kymistä
- Osa Patsolan kylästä liitettiin Tohmajärven kunnasta Värtsilän kuntaan[107]
1953 [muokkaa]
- Vesilahden kuntaan kuulunut osa Halkivahaa siirrettiin Urjalan kuntaan[97]
- Siuntion Lieviö ja Nummenkylä liitettiin Lohjaan.[147]
- Osia Mikkelin maalaiskunnasta liitettiin Mikkelin kaupunkiin.[129]
1954 [muokkaa]
- Pielisensuun kunta liitettiin Joensuun kaupunkiin[148]
- Säräisniemi lakkautettiin, tilalle Vaala, johon myös osa Utajärvestä
- Kuoreniemen kylä siirrettiin Kuoreveden kunnasta Vilppulan kuntaan[101]
- Teiskon kunnan Näsijärven länsipuolella ollut alue liitettiin Ylöjärveen ja Kuruun (Länsi-Teisko)[15] ja vastaavasti Kurun kunnan Näsijärven itäpuoliset alueet liitettiin Teiskon kuntaan
- Heinoniemen ja Vihtavaaran kylät siirrettiin Rääkkylän kunnasta Kiteen kuntaan[76]
- Paltaniemi, Nakertaja ja Kiviaho siirrettiin Kajaanin maalaiskuntaan Paltamosta.
1955 [muokkaa]
- Vammalan kauppalaan liitettiin siihen rajoittuvia Tyrvään osia, mm. Nuupalan alue[34]
- Mikkelin maalaiskunnasta liitettiin osia Visulahden ja Moision kylistä Mikkelin kaupunkiin.[129]
- Vuorentaan alue liitettiin Vanajan kunnasta Hämeenlinnan kaupunkiin.[149]
1956 [muokkaa]
- Orimattilan Renkomäen alue liitettiin Lahden kaupunkiin.[150][151]
1957 [muokkaa]
- Kuusankosken kunnasta kauppala
- Kemijärven kauppala erotettiin Kemijärven maalaiskunnasta[152]
1959 [muokkaa]
- Seinäjoen maalaiskunta liitettiin Seinäjoen kauppalaan
- Rantsilan kunnan Lievoperä liitettiin Kestilän kuntaan[153]
- Karhulan kauppalan ja Kymin kunnan välistä kuntajakoa muutettiin[154]
1960 [muokkaa]
1962 [muokkaa]
- Kaupungeiksi Pieksämäki ja Varkaus[133]
1963 [muokkaa]
- Kaupungiksi Valkeakoski[120]
- Kauppalaksi Espoo
1964 [muokkaa]
- Kaupungiksi Forssa
- Kauppalaksi Lapua
- Naantalin mlk Naantalin kaupunkiin
- Säijän kylä siirrettiin Vesilahden kunnasta Lempäälän kuntaan[97]
1965 [muokkaa]
- Kaupungiksi Vammala[34]
- Kauppalaksi Ylivieska
- Oulujoki liitettiin naapurikuntiin, pääosa Oulun kaupunkiin
- Jyväskylään liitettiin laajoja alueita Jyväskylän maalaiskunnasta (muun muassa Kuokkala ja Keljonkangas)
1966 [muokkaa]
- Kauppaloiksi Kurikka ja Raisio
- Aitolahden kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin[82]
1967 [muokkaa]
- Kaupungiksi Järvenpää
- Kauppaloiksi Haapajärvi, Kankaanpää, Oulainen ja Suonenjoki
- Lappeen kunta ja Lauritsalan kauppala liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin[137]
- Vanaja kunta liitettiin pääosin Hämeenlinnan kaupunkiin ja pieniä osia Janakkalaan, Renkoon ja Hattulan kuntiin
- Hattulan kunnasta liitettiin osa Hämeenlinnan kaupunkiin.[149]
- Paraisten mlk Paraisten kauppalaan
- Porin mlk Porin kaupunkiin
- Maaria Turun kaupunkiin
- Uskela Salon kaupunkiin
- Angelniemi Halikon kuntaan
1968 [muokkaa]
- Kauppalaksi Harjavalta
- Kuusjärven kunta Outokummun kauppalaksi[155]
- Kakskerta Turun kaupunkiin
1969 [muokkaa]
- Kaupungeiksi Loimaa ja Lohja
- Kauppalaksi Jämsä[9]
- Äänekosken mlk Äänekosken kauppalaan
- Pyhäjärvi Ul. Karkkilan kauppalaan
- Kuopion mlk Kuopion kaupunkiin ja Siilinjärven kuntaan
- Karjaan mlk Karjaan kauppalaan
- Koskenpää Jämsänkosken kuntaan
- Karuna Sauvon ja Kemiön kuntiin
- Pihlajavesi Keuruun kuntaan
- Kauvatsa Kokemäen kuntaan[45]
- Hiittinen Dragsfjärdin kuntaan
- Teerijärvi ja Alaveteli Kruunupyyn kuntaan
- Koijärvi Forssan kaupunkiin ja Urjalan kuntaan
- Öja Kaarlelan kuntaan
- Uudenkaupungin mlk Uuteenkaupunkiin
- Hyvinkään mlk Hyvinkään kaupunkiin
1970 [muokkaa]
- Kaupungiksi Kerava
- Hinnerjoki ja Honkilahti liitettiin Euran kuntaan
- Iisalmen mlk liitettiin Iisalmen kaupunkiin[69]
1971 [muokkaa]
- Kaupungeiksi Ylivieska ja Imatra
- Tyrväntö Hattulan kuntaan
- Muuruvesi ja Säyneinen Juankosken kuntaan[125]
1972 [muokkaa]
- Kaupungeiksi Espoo, Kauniainen ja Kankaanpää
- Helsingin mlk Vantaan kauppalaksi
- Ikaalisten kauppala ja Ikaalisten mlk Ikaalisten kauppalaksi
- Kauppaloiksi Huittinen, Kokemäki[45] ja Parkano[17]
- Ahlainen Porin kaupunkiin
- Teiskon kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin,[82]
1973 [muokkaa]
- Kaupungeiksi Kuusankoski, Mänttä[111] ja Äänekoski
- Pielisjärven kunta ja Lieksan kauppala yhdistyivät Lieksan kaupungiksi[138]
- Kemijärven kauppala ja Kemijärven mlk Kemijärven kaupungiksi
- Paattinen Turun kaupunkiin
- Eräjärvi Oriveden kuntaan[4]
- Sääksmäki Valkeakosken kaupunkiin[120]
- Nurmeksen mlk liitettiin Nurmeksen kauppalaan[80]
- Riistavesi Kuopion kaupunkiin[123]
- Suoniemi Nokian kauppalaan[112]
- Pielisjärvi Lieksan kaupunkiin
- Tiukka, Lapväärtti ja Siipyy Kristiinankaupunkiin
- Tyrvää ja Karkku Vammalan kaupunkiin[34]
- Alatornio ja Karunki Tornion kaupunkiin
- Saloinen Raahen kaupunkiin
- Rautio Kalajoen kuntaan
- Paavola ja Revonlahti Ruukin kunnaksi
- Sulva, Koivulahti, Raippaluoto ja Björköby Mustasaaren kuntaan
- Bergö ja Petolahti Maalahden kuntaan
- Ylimarkku ja Pirttikylä Närpiön kuntaan
- Pohjaslahti osittain Vilppulan ja osittain Virtain kuntiin
- Simpele Rautjärven kuntaan
- Sääminki osittain Savonlinnan kaupunkiin ja osittain Punkaharjun kuntaan
- Kestilän kunnan kaakkoisosan alueita liitettiin Vaalan kuntaan[156]
- Alavuden kunnan alueita liitettiin Nurmon kuntaan[157]
- Oulunsalon kunnan alueita liitettiin Limingan kuntaan[158]
- Osa Savion kylästä liitettiin Laukaasta Jyväskylän maalaiskuntaan.
1974 [muokkaa]
- Vantaan, Nurmeksen[80] ja Raision kauppalat kaupungeiksi
- Kauppaloiksi Alavus ja Virrat[42]
- Pyhämaa Uuteenkaupunkiin
- Haapasaaren kunta liitettiin Kotkan kaupunkiin
- Kuhmoinen siirrettiin Hämeen läänistä Keski-Suomen lääniin.
1975 [muokkaa]
- Anjalan kunta liitettiin Sippolan kuntaan, josta perustettiin Anjalankosken kauppala
- Uudenkaarlepyyn mlk, Munsala ja Jepua Uudenkaarlepyyn kaupunkiin
1976 [muokkaa]
- Tottijärvi Nokian kauppalaan
- Metsämaa Loimaan maalaiskuntaan
1977 [muokkaa]
- Kaupungeiksi kauppalajärjestelmän laukkauttamisen yhteydessä: Alavus, Anjalankoski, Haapajärvi, Harjavalta, Huittinen, Ikaalinen, Jämsä,[9] Karjaa, Karkkila, Kokemäki,[45] Kurikka, Lapua, Nokia,[112] Oulainen, Outokumpu,[155] Parainen, Parkano,[17] Suolahti, Suonenjoki, Toijala ja Virrat[42]
- Tammisaaren mlk ja Snappertuna Tammisaaren kaupunkiin
- Somerniemi Someron kuntaan
- Purmo ja Ähtävä Pietarsaaren mlk:aan
- Kajaanin mlk Kajaanin kaupunkiin[159]
- Karhula ja Kymi Kotkan kaupunkiin
- Kaarlela Kokkolan kaupunkiin
- Karjalan kunta Mynämäen kuntaan
- Bromarv liitettiin suurimmaksi osaksi Tenholaan, eteläosa Hangon kaupunkiin. Tenholaan kuulunut Lappohjan alue liitettiin myös Hankoon.
1978 [muokkaa]
- Hattulan pohjoisosa (ent. Tyrvännön aluetta) Valkeakoskeen[160]
1981 [muokkaa]
- Nummi ja Pusula Nummi-Pusulan kunnaksi
- Keikyä ja Kiikka Äetsän kunnaksi
- Lokalahti Uuteenkaupunkiin
1984 [muokkaa]
- Pellon ja Ylitornion välistä kuntajakoa muutettiin[161]
- Vaalan kunnasta siirrettiin tila Kestilän kuntaan[162]
1985 [muokkaa]
- Mikkelin kaupunkiin liitettiin laajat alueet Mikkelin maalaiskunnasta kaupungin etelä- ja pohjoispuolilta[129]
- Illon alue (12 km²) Äetsän kunnasta liitettiin Vammalan kaupunkiin[163]
1986 [muokkaa]
- Kaupungeiksi Alajärvi, Jämsänkoski, Kannus, Kauhava, Keuruu, Kuhmo,[1] Laitila, Orivesi, Saarijärvi ja Ähtäri
1989 [muokkaa]
- Nuijamaan kunta liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin[137]
- Pietarsaaren maalaiskunnan nimi Pedersören kunnaksi
1991 [muokkaa]
1992 [muokkaa]
- Kaupungeiksi Kitee, Nivala ja Orimattila
1993 [muokkaa]
- Kaupungeiksi Kaarina, Kiuruvesi, Närpiö, Pyhäjärvi (Pyhäsalmi), Somero
- Kalanti Uuteenkaupunkiin
- Konginkangas Äänekosken kaupunkiin
- Rauman mlk ja Rauma yhdistyivät Rauman kaupungiksi
- Säynätsalo Jyväskylän kaupunkiin
- Tenhola Tammisaaren kaupunkiin
- Pyhäjärven nimi Pyhäsalmeksi
1995 [muokkaa]
- Koski Hl:n nimi Hämeenkoskeksi
1996 [muokkaa]
- Kaupungeiksi Haapavesi ja Viitasaari
- Pyhäsalmen nimi takaisin Pyhäjärveksi
1997 [muokkaa]
- Kaupungiksi Paimio
- Lohjan kunta Lohjan kaupunkiin
- Porvoon mlk Porvoon kaupunkiin
- Heinolan mlk Heinolan kaupunkiin
1998 [muokkaa]
2000 [muokkaa]
2001 [muokkaa]
- Kuoreveden kunta liitettiin Jämsän kaupunkiin[9]
- Mikkelin maalaiskunta ja Anttolan kunta liitettiin Mikkelin kaupunkiin[165]
- Temmes liitettiin pääosin Tyrnävän kuntaan, osia liitettiin myös Limingan ja Rantsilan kuntiin. Samalla Limingan, Lumijoen, Rantsilan ja Tyrnävän kuntien aluejakoa eheytettiin[166]
- Kaupungiksi Kauhajoki (heinäkuusta)
2002 [muokkaa]
- Kaupungiksi Kalajoki
2003 [muokkaa]
- Pattijoki Raahen kaupunkiin
- Vehkalahti Haminan kaupunkiin
2004 [muokkaa]
- Pieksämäen mlk, Jäppilä ja Virtasalmi Pieksänmaan kunnaksi
- Kaupungeiksi Pudasjärvi ja Ylöjärvi[52]
2005 [muokkaa]
- Peräseinäjoki Seinäjoen kaupunkiin
- Loimaan kunta Loimaan kaupunkiin
- Värtsilän kunta liitettiin Tohmajärven kuntaan[48]
- Vehmersalmi Kuopion kaupunkiin[114]
- Sahalahti Kangasalan kuntaan
- Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran kunnat liitettiin Joensuun kaupunkiin[167]
- Kangaslampi Varkauden kaupunkiin
- Kullaa Ulvilan kaupunkiin
- Saari ja Uukuniemi Parikkalan kuntaan[168]
- Karinainen Pöytyän kuntaan
- Kaupungiksi Joutseno
2006 [muokkaa]
- Rovaniemen mlk Rovaniemen kaupunkiin
2007 [muokkaa]
- Suolahti ja Sumiainen Äänekoskeen
- Maksamaa ja Vöyri Vöyri-Maksamaan kunnaksi
- Mietoinen Mynämäkeen
- Ruukki Siikajokeen
- Viljakkala Ylöjärveen[52]
- Suodenniemi Vammalaan
- Längelmäki Jämsään ja Oriveteen[4]
- Toijala ja Viiala Akaan kaupungiksi
- Kuivaniemi Iihin
- Kodisjoki Raumaan
- Haukivuoren kunta liitettiin Mikkelin kaupunkiin[165]
- Luopioinen Pälkäneeseen
- Pieksänmaa Pieksämäkeen
- Vuolijoki Kajaaniin[169]
2008 [muokkaa]
2009 [muokkaa]
- Kiukainen Euraan
- Korpilahti ja Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylään
- Ylikiiminki Ouluun
- Ylistaro ja Nurmo Seinäjokeen
- Salo, Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi ja Särkisalo. Suurkunnan nimeksi tuli Salo.
- Karjaa, Pohja ja Tammisaari Raaseporiksi
- Dragsfjärd, Kemiö ja Västanfjärd Kemiönsaareksi
- Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö Länsi-Turunmaaksi
- Pylkönmäki Saarijärveen
- Alahärmä, Kortesjärvi, Ylihärmä Kauhavaan
- Kuru Ylöjärveen
- Kouvola, Anjalankoski, Valkeala, Jaala, Elimäki ja Kuusankoski. Suurkunnan nimeksi tuli Kouvola.
- Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Hämeenlinnan kaupunkiin
- Lappi Raumaan
- Pyhäselkä ja Eno Joensuun kaupunkiin
- Vahto Ruskoon
- Jurva Kurikkaan
- Jämsä ja Jämsänkoski Jämsän kaupungiksi
- Askainen ja Lemu Maskuun
- Vammala, Äetsä ja Mouhijärvi Sastamalan kaupungiksi
- Alastaro ja Mellilä Loimaan kaupunkiin
- Vampula Huittisten kaupunkiin
- Piikkiö Kaarinan kaupunkiin
- Lehtimäki Alajärven kaupunkiin
- Joutsenon kaupunki liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin[170]
- Pöytyä ja Yläne Pöytyän kunnaksi
- Lohtaja, Ullava ja Kälviä Kokkolan kaupunkiin
- Mänttä ja Vilppula Mänttä-Vilppulan kaupungiksi
- Rymättylä, Merimasku ja Velkua Naantalin kaupunkiin
- Sammatti Lohjan kaupunkiin
- Savonranta Savonlinnaan (Liitoksen toteutuminen ei[171][172] ollut aluksi varmaa, koska kunnilla ei ollut yhteistä kuntarajaa.)
- Kestilä, Piippola, Pulkkila ja Rantsila Siikalatvan kunnaksi
- Sipoon lounaisosa sekä Vantaan ns. Västerkullan kiila Helsinkiin
2010 [muokkaa]
- Himanka Kalajoen kaupunkiin
- Noormarkku Porin kaupunkiin
- Pernaja, Ruotsinpyhtää ja Liljendal Loviisan kaupunkiin
- Ylämaa Lappeenrantaan
- Hämeenlinnan Mommila-Hietoisten kylä liitettiin Hausjärveen[173]
- Kouvolan Haukkalan kylä liitettiin Iittiin[174][175]
- Pirkkalan Härmälästä osa liitettiin Tampereeseen[176]
- Lappeenrannan Mietinsaari liitettiin Ruokolahteen[176]
2011 [muokkaa]
- Artjärvi Orimattilan kaupunkiin
- Karttula Kuopion kaupunkiin
- Kuhmalahti Kangasalan kuntaan
- Kylmäkoski Akaan kaupunkiin
- Varpaisjärvi Lapinlahden kuntaan
- Vöyri-Maksamaa ja Oravainen yhdistyivät Vöyrin kunnaksi.
- Maskun Livonsaari ja Lempisaari liitettiin Naantaliin.
- Vihannin Pohjannevan alue liitettiin Siikajokeen.[177]
- Lappeenrannan Korvenkylän osa liitettiin Imatraan.[178]
2013 [muokkaa]
- Karjalohja ja Nummi-Pusula Lohjan kaupunkiin
- Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii uudeksi Oulun kaupungiksi[179]
- Vähäkyrö Vaasan kaupunkiin
- Nilsiä Kuopion kaupunkiin
- Kesälahti Kiteen kaupunkiin
- Töysä Alavuden kaupunkiin
- Kerimäki ja Punkaharju Savonlinnan kaupunkiin
- Vihanti Raahen kaupunkiin
- Kiikoinen Sastamalan kaupunkiin
- Ristiina ja Suomenniemi Mikkelin kaupunkiin
Tulevat muutokset [muokkaa]
Selvitettävänä olevat kuntaliitokset [muokkaa]
Suomen kuntaliiton mukaan 9. helmikuuta 2010 käynnissä oli yhteensä 12 kuntajakoselvitystä ja niissä oli mukana 46 kuntaa.[180]
Muutoksia kunnannimissä [muokkaa]
- 1913: Kovero → Tuupovaara
- 1917: Nikolainkaupunki → Vaasa
- 1920: Salo Ol. → Pattijoki
- 1923: Muonionniska → Muonio
- 1936: Kuolajärvi → Salla
- 1937: Kuhmoniemi → Kuhmo[1]
- 1938: Etelä-Pirkkala → Pirkkala
- 1938: Pohjois-Pirkkala → Nokia[112]
- 1948: Pieksämä → Pieksämäki
- 1949: Turtola → Pello
- 1952: Hongonjoki → Honkajoki
- 1954: Säräisniemi → Vaala
- 1968: Kuusjärvi → Outokumpu
- 1972: Helsingin mlk → Vantaa
- 1972: Ikaalisten mlk → Ikaalinen
- 1972: Vestanfjärd → Västanfjärd
- 1975: Sippola → Anjalankoski
- 1978: Lohjan mlk → Lohjan kunta
- 1978: Loimaan mlk → Loimaan kunta
- 1979: Kemin mlk → Keminmaa[11]
- 1989: Pietarsaaren mlk → Pedersören kunta
- 1993: Pyhäjärvi → Pyhäsalmi
- 1995: Koski Hl → Hämeenkoski
- 1996: Pyhäsalmi → Pyhäjärvi
- 2004: Pieksämäen mlk → Pieksänmaa
- 2012: Länsi-Turunmaa → Parainen[181]
Luovutettiin Neuvostoliitolle 1944 [muokkaa]
Seuraavat kunnat luovutettiin kokonaan Neuvostoliitolle 19. syyskuuta 1944: Antrea (013), Harlu (080), Heinjoki (087), Hiitola (093), Impilahti (147), Jaakkima (162), Johannes (168), Kanneljärvi (215), Kaukola (234), Kirvu (258), Kivennapa (264), Koivisto (268), Koiviston mlk (269), Kuolemajärvi (296), Kurkijoki (302), Käkisalmi (313), Käkisalmen mlk (314), Lahdenpohja (397), Lavansaari (412), Lumivaara (437), Metsäpirtti (488), Muolaa (497), Petsamo (591), Pyhäjärvi Vpl (628), Rautu (690), Ruskeala (703), Räisälä (706), Sakkola (731), Salmi (733), Seiskari (745), Soanlahti (757), Sortavala (763), Sortavalan mlk (764), Suistamo (767), Suojärvi (773), Suursaari (780), Terijoki (843), Tytärsaari (862), Uusikirkko (897), Valkjärvi (kunta) (910), Viipuri (929), Viipurin mlk (930), Vuoksela (938), Vuoksenranta (939) ja Äyräpää (991).
Lähteet [muokkaa]
- Kuujo Erkki, Lakio Matti: Viipurin pitäjän historia II. Helsinki: Viipurin maalaiskuntalaisten pitäjäseura ry, 1982.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b c Pitkä historia, Kuhmo kunnaksi 1.12.2008. Kuhmon kaupunki. Viitattu 9.12.2009.
- ↑ Mansetori – Messukylä
- ↑ Muhoksen kunta
- ↑ a b c Oriveden kaupunki – Info
- ↑ a b c Heikkinen, Reijo: Kainuu, Paltamo – Kainuun vanha emäpitäjä 2005. Kajaanin yliopistokeskus, Oulun yliopisto. Viitattu 9.12.2009.
- ↑ Ruoveden kunta – Yleistietoa Ruovedestä
- ↑ Halikon kunta – Historia Viitattu 30.1.2009.
- ↑ Haukiputaan kunta
- ↑ a b c d e f Jämsän kaupunki – Historiaa
- ↑ Lempäälän kunnan kotisivu – historia
- ↑ a b c d Keminmaan historia (Suurkunnan hajoaminen) Keminmaan kunta. Viitattu 17.11.2007.
- ↑ Heikkinen, Reijo: Kainuun kulmakunnilta, Sotkamo 2005. Kajaanin yliopistokeskus, Oulun yliopisto. Viitattu 9.12.2009.
- ↑ Säkkijärvi (Perustietoa) Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 9.12.2009.
- ↑ Kangasniemi (Kunta – Kuntainfo) Kangasniemen kunta. Viitattu 7.11.2007.
- ↑ a b Kurun kunnan kotisivu
- ↑ Lohja on kaupunki, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Lohja.fi. 12. helmikuuta 2007. Lohjan kaupunki. Viitattu 30.3.2009.
- ↑ a b c d Parkanon kaupunki – Parkanon historiaa
- ↑ Historiaa (Kunnallishallinto alkaa) Savitaipaleen kunta. Viitattu 11.12.2009.
- ↑ Räisälä (Perustietoa) Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 9.12.2009.
- ↑ Heikkinen, Reijo: Kainuun kulmakunnilta, Suomussalmi 2005. Kajaanin yliopistokeskus, Oulun yliopisto. Viitattu 9.12.2009.
- ↑ Kempeleen kunta
- ↑ Lumijoen kunta
- ↑ Tyrnävän kunta
- ↑ Iin kunnan historia Iin kunta. Viitattu 30.10.2007.
- ↑ Heikkinen, Reijo: Kainuun kulmakunnilta, Puolanka 2005. Kajaanin yliopistokeskus, Oulun yliopisto. Viitattu 9.12.2009.
- ↑ Heikkinen, Reijo: Kainuun kulmakunnilta, Ristijärvi 2005. Kajaanin yliopistokeskus, Oulun yliopisto. Viitattu 9.12.2009.
- ↑ Heikkinen, Reijo: Kainuun kulmakunnilta, Ristijärven kirkko 2005. Kajaanin yliopistokeskus, Oulun yliopisto. Viitattu 9.12.2009.
- ↑ Pellon kunta Viitattu 26.8.2010.
- ↑ Heinjoki-Säätiö, historia
- ↑ Mouhijärven kunnan kotisivu
- ↑ Hirvensalmi pähnkinänkuoressa 27.2.2007. Hirvensalmen kunta. Viitattu 7.11.2007.
- ↑ Juuka tilastoina Juuan kunta. Viitattu 5.11.2007.
- ↑ Niiranen, Esko: Pitkä historia (Pitäjänkokouksista kunnallishallintoon) 17.9.2007. Juvan kunta. Viitattu 7.11.2007.
- ↑ a b c d e f g Vammalan kaupunki – Silmäys Vammalan historiaan
- ↑ Kaukola (Perustietoa) Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 11.12.2009.
- ↑ Tärkeitä tapahtumia Mikkelin seudun historiassa Mikkelin kaupunki. Viitattu 7.11.2007.
- ↑ Niemelä Jari: Punkalaitumen historia 2, s. 219. Punkalaidun: Punkalaitumen historiatoimikunta, 1989. ISBN 952-90057-9-2.
- ↑ Puumalan kunta – Yleistä Puumalan kunta. Viitattu 11.12.2009.
- ↑ a b c d e f Paappa Eero & Ropponen Jari: Jääsken kihlakunnan historia III 1860–1980. Jääsken kihlakunnan historiatoimikunta, 1992. ISBN 952-90-3586-1.
- ↑ Neuvonen Väinö & Rajamo Mikael (toim.): Sortavalan maalaiskunta: muistojen kirja. Pieksamäki:Sortavala säätiö, 1954.
- ↑ Urjalan kunta – Perustietoa Urjalasta
- ↑ a b c Virtain kaupungin kotisivu – Taskutieto 2006
- ↑ a b Historianpalasia vuosilukuina Savonrannan kunta. Viitattu 7.11.2007.
- ↑ Koiviston maalaiskunta (Perustietoa) Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 9.12.2009.
- ↑ a b c d [www.kokemäki.fi Kokemäen kaupungin kotisivu]
- ↑ Kuhmalahden kunnan kotisivu – historia
- ↑ Kurkijoki (Perustietoa) Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 9.12.2009.
- ↑ a b c Rajattomien mahdollisuuksien Tohmajärvi (Historiaa) 23.4.2007. Tohmajärven kunta. Viitattu 5.11.2007.
- ↑ a b c Kähönen Ester: Vanha Äyräpää II. Kouvola:, 1985. ISBN 951-99678-9-3.
- ↑ Vesilahden kunta – Yleistä Vesilahdesta
- ↑ Kuujo 1982, s. 110
- ↑ a b c Ylöjärven kaupungin kotisivu – Esittely
- ↑ Kurkela Matti: Kemin historia lyhyesti Kemin kaupunki. Viitattu 17.11.2007.
- ↑ a b Kylmäkosken kunnan kotisivu – Kylätoiminta
- ↑ Joutsenon kaupunki
- ↑ Kuujo, Erkki, Puramo, Eino & Sarkanen, J.: Käkisalmen historia, s. 358. Lahti: Käki-säätiö, 1958.
- ↑ Muolaa (Perustietoa) Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 9.12.2009.
- ↑ Tuusniemen lyhyt historia (Kunta muodostuu) 20.6.2006. Tuusniemen kunta. Viitattu 31.10.2007.
- ↑ Ylä-Pirkanmaa – Orivesi – Eräjärvi
- ↑ Historiaa 26.4.2007. Enon kunta. Viitattu 5.11.2007.
- ↑ a b c Nurmiluoto, Timo: Karjala kuvina, Viipurin Karjala, s. 84. Helsinki: Kustannus Oy Constator, 1997. ISBN 951-97086-6-9.
- ↑ Kuolemajärvi – Historiaa
- ↑ a b Nilsiän kaupunki – aitoa luonnonvoimaa Nilsiän kaupunki. Viitattu 31.10.2007.
- ↑ Pyhäjärvi (Vpl.) (Perustietoa) Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 9.12.2009.
- ↑ Sakkola (Perustietoa) Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 9.12.2009.
- ↑ Vesanto lyhyesti Vesannon kunta. Viitattu 31.10.2007.
- ↑ Kivennapa (Perustietoa) Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 11.12.2009.
- ↑ FM Jussi Tuovinen: Maaningan kunnan synty Maaningan kunta. Viitattu 31.10.2007.
- ↑ a b c Tietoa Iisalmesta – Historia (Iisalmen kehitysvaiheet pitäjästä kaupungiksi) Iisalmen kaupunki. Viitattu 30.10.2007.
- ↑ Kotikunta Karttula – yleistietoa Karttulan kunta. Viitattu 31.10.2007.
- ↑ Perustietoja Kesälahden kunnasta 26.3.2007. Kesälahden kunta. Viitattu 5.11.2007.
- ↑ Historiaa Kiuruveden kaupunki. Viitattu 31.10.2007.
- ↑ Perustietoja kunnasta Kontiolahden kunta. Viitattu 5.11.2007.
- ↑ a b c Liperin kunta syntyy Liperin kunta. Viitattu 5.11.2007.
- ↑ Perustietoa Lapinlahdesta Lapinlahden kunta. Viitattu 30.10.2007.
- ↑ a b Rääkkylän kunta – Historia 19.5.2006. Rääkkylän kunta. Viitattu 5.11.2007.
- ↑ II ITSENÄISENÄ KUNTANA 1800-LUVULLA (Rautavaaran 100-vuotis historiikki) 1974. Rautavaaran kunta. Viitattu 30.10.2007.
- ↑ Yleistietoa Ilomantsista 13.2.2007. Ilomantsin kunta. Viitattu 5.11.2007.
- ↑ Timanttinen Kaavi – kaikkien ulottuvilla 10.09.2007. Kaavin kunta. Viitattu 31.10.2007.
- ↑ a b c d Nurmeksen historiaa 31.8.2006. Nurmeksen kaupunki. Viitattu 5.11.2007.
- ↑ Polvijärven kunta – Kuntainfo Polvijärvne kunta. Viitattu 5.11.2007.
- ↑ a b c d e f Tampereen kaupunki – Perustiedot – Historia
- ↑ a b Historia (Lahden kylästä kehittyy kaupunki) Lahden kaupunki. Viitattu 30.10.2007.
- ↑ Keiteleinfo – Historia Keiteleen kunta. Viitattu 31.10.2007.
- ↑ Oulunsalon kunta
- ↑ Yleistietoa kunnasta Enonkosken kunta. Viitattu 7.11.2007.
- ↑ a b Kerimäen kunta – yleistietoa Kerimäen kunta. Viitattu 7.11.2007.
- ↑ Ruskealan pitäjän historiikki Ruskeala Seura Ry. Viitattu 10.12.2009.
- ↑ Virolahden kunnan historia Virolahden kunta. Viitattu 30.10.2007.
- ↑ a b Kyyrölä (Historiaa) 21.9.2009. Viitattu 11.12.2009.
- ↑ Soile Rinno ja Minna Laukkanen (toim.): Karjalan luterilaiset kirkot ja seurakuntien pyhät esineet, s. 81-81. Lappeenranta: Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1a, 1997. ISBN 951-785-012-3.
- ↑ Seiskari (Perustietoa) Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 11.12.2009.
- ↑ KMetsäpirtti (Perustietoa) Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 11.12.2009.
- ↑ Lavansaari (Perustietoa) Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 9.12.2009.
- ↑ Kuujo 1982, s. 12
- ↑ Lappeenrannan kaupunginvaltuuston kokous 30.08.2004 / Pykälä 52 Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 6.11.2007.
- ↑ a b c d Vesilahden seurakunta
- ↑ Terijoki (Perustietoa) Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 11.12.2009.
- ↑ Varpaisjärven kunnan perustaminen Varpaisjärven kunta. Viitattu 30.10.2007.
- ↑ Kuujo 1982, s. 13
- ↑ a b c d Vilppulan kunta – Perustietoja kunnasta
- ↑ Juupajoen kunnan kotisivu
- ↑ Tietoja Savukosken kunnasta Savukosken kunta. Viitattu 5.11.2007.
- ↑ Auran kunnan kotisivu – Auran kunnan historiaa
- ↑ Heimo Martikainen: Heinäveden historia II. Heinäveden kunta, 1989.
- ↑ Vuoksela (Perustietoa) Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 11.12.2009.
- ↑ a b Värtsilän kunnan historiaa
- ↑ Luovutettu Karjala – Ruskeala
- ↑ Kuujo 1982, s. 236
- ↑ a b Nurmiluoto, Timo: Karjala kuvina, Laatokan Karjala, s. 36. Kustannus Oy Constator, 1995. ISBN 951-97086-4-2.
- ↑ a b c Mäntän kaupungin kotisivu – Ylei- ja tilastotietoa
- ↑ a b c d e f Nokian kaupungin kotisivu – Tietoja Nokian kaupungin historiasta
- ↑ Lyhyt Sonkajärven historia
- ↑ a b Vehmersalmi (Kaupunginosat) 25.06.2007. Kuopion kaupunki. Viitattu 31.10.2007.
- ↑ Vieremän historiaa aamunkoitosta nykypäivään (Itsenäinen Vieremä) Vieremän kunta. Viitattu 6.11.2007.
- ↑ Mansetori – Aitolahti
- ↑ Luovutettu Karjala – Kanneljärvi
- ↑ Luovutettu Karjala – Lumivaara
- ↑ a b c Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen historiatietoja (Historia) Parikkalan kunta. Viitattu 10.12.2009.
- ↑ a b c Valkeakosken kaupunki – Historia
- ↑ Kuujo 1982, s. 237
- ↑ Luovutettu Karjala – Vuoksenranta
- ↑ a b Historiaa Riistaveden kyläyhdistys r.y. Viitattu 31.10.2007.
- ↑ Perustietoa Yli-Iistä Yli-Iin kunta. Viitattu 30.10.2007.
- ↑ a b c Juankoski – Vetovoimaa luonnostaan (Juankosken historia) Juankosken kaupunki. Viitattu 31.10.2007.
- ↑ Joensuun kaupunginkirjasto Joensuun kaupunki. Viitattu 5.11.2007.
- ↑ Kuntaesittely – Historia Siilinjärven kunta. Viitattu 31.10.2007.
- ↑ Luovutettu Karjala – Äyräpää
- ↑ a b c d e f Mikkelin kaupungin alueellinen kasvu Mikkelin kaupunki. Viitattu 7.11.2007.
- ↑ Katsaus Pertunmaan historiaan Pertunmaan kunta. Viitattu 7.11.2007.
- ↑ Tervon kunta palveluksessasi (Hengellinen elämä) Viitattu 31.10.2007.
- ↑ Luovutettu Karjala – Koivisto
- ↑ a b Tietoa Varkaudesta 31.12.2005. Varkauden kaupunki. Viitattu 31.10.2007.
- ↑ Iso tietosanakirja 7, s. 808. Helsinki: Otava, 1934.
- ↑ Lakio 1982, s. 255
- ↑ Alifrosti, Kari: Salon ja Uskelan historia 1869-1990, s. 105-110. Salo: Salon kaupunki, 1996. ISBN 951-96152-1-0.
- ↑ a b c Lappeenrannan kaupungin historiaa (Kaupungin alueen kehitys 1900-luvulla) Lappeenrannan kaupunki.
- ↑ a b Luontoa – Kulttuuria – Elintilaa 1.11.2007. Lieksan kaupunki. Viitattu 5.11.2007.
- ↑ a b Rapo Seppo: Pälkjärvi Luovutettu Karjala.fi. Viitattu 5.11.2007.
- ↑ Kuujo 1982, s. 245
- ↑ Valtioneuvoston päätös 111/1936
- ↑ Maaria haluaa Paattisista taas kappeliseurakunnan 3.4.2007. Turun Sanomat. Viitattu 1.8.2011. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Lakio 1982, s. 259
- ↑ Kaupunki-info – Historiaa (Kauppalan perustaminen) Imatran kaupunki. Viitattu 11.12.2009.
- ↑ Jääski – Perustietoa Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät. Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 11.12.2009.
- ↑ Pellon kunta Viitattu 26.8.2010.
- ↑ Länsi-Uusimaa: Pakkoliitoksia ja pakkoliitoksia
- ↑ Kuntajaon muutokset, joissa kunta on lakannut Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.11.2007.
- ↑ a b Hämeenlinna tietoa – Historia 29.12.2008. Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 16.12.2009.
- ↑ Räty, Nina: Kaupungin kupeessa, maaseudun reunalla. (Vuosituhansien maisemassa, osa 7/7) Etelä-Suomen Sanomat, 9.10.2007. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 31.10.2007.
- ↑ Valtioneuvoston päätös 442/1954
- ↑ Kemijärven kaupunki – Historiaa
- ↑ Valtioneuvoston päätös 506/1958
- ↑ Valtioneuvoston päätös 507/1958
- ↑ a b Perustiedot 29.9.2007. Outokummun kaupunki. Viitattu 5.11.2007.
- ↑ Valtioneuvoston päätös 218/1972
- ↑ Valtioneuvoston päätös 219/1972
- ↑ Valtioneuvoston päätös 220/1972
- ↑ Historiaa, Elinkeinot ja väestökehitys Kajaanin kaupunki. Viitattu 9.12.2009.
- ↑ Tyrväntö-verkko – tyrväntöläinen aikajana
- ↑ Valtioneuvoston päätös 226/1983
- ↑ Valtioneuvoston päätös 176/1983
- ↑ Facta-tietosanakirja, s. 847. WSOY, 2006. ISBN 951-0-31930-9.
- ↑ Valtioneuvoston päätös 636/1990
- ↑ a b Mikkeli – Järvi-Suomen sydän (Kohtauspaikka Mikkeli) Mikkelin kaupunki. Viitattu 7.11.2007.
- ↑ Valtioneuvoston päätös 606/2000
- ↑ Vaarakunnat liittyivät osaksi Joensuuta vuoden 2005 alussa 19.9.2006. Joensuun kaupunki. Viitattu 5.11.2007.
- ↑ Tervetuloa Parikkalaan Parikkalan kunta. Viitattu 10.12.2009.
- ↑ Yleistietoa Kajaanin kaupunki. Viitattu 9.12.2009.
- ↑ Perustietoja kaupungista Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 11.12.2009.
- ↑ Uudistettu kuntajakolaki
- ↑ Kuntajakolaki, yhteinen kuntaraja on edellytys kuntaliitokselle 3§, 44 §
- ↑ Kuntaliitokset 2009-2010 5.10.2009. Väestörekisterikeskus.
- ↑ Haukkala hyppää Kouvolasta Iittiin YLE Kymenlaakso. Viitattu 21.2.2010.
- ↑ Päätös kuntajaon muuttamisesta Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan välillä Kouvolan kaupunki. Viitattu 21.2.2010.
- ↑ a b Valtionvarainministeriön tiedote
- ↑ Kuntajaon muutokset vuodenvaihteessa 2010-2011 Väestörekisterikeskus.
- ↑ [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091089 Valtioneuvoston päätös kuntajaon muuttamisesta Lappeenrannan kaupungin ja Imatran kaupungin välillä]
- ↑ Uusi Oulu syntyi äänestysten jälkeen Kaleva.fi. 28.6.2010. Oulu: Kaleva Oy. Viitattu 28.6.2010.
- ↑ Kuntaliitto: Kuntaliitokset 2010–2013, tilanne 09.02.2010 (ppt) 18.2.2010. Kuntaliitto. Viitattu 15.7.2009. (suomeksi)
- ↑ Länsi-Turunmaan uusi nimi on Parainen 6.9.2011. Helsingin Sanomat.
