Arto Bryggare

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Arto Bryggare kesäkuussa 2009.
Arto Bryggare kesäkuussa 2009.
Maa: Suomen lippu Suomi
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Los Angeles 1984 110 m aidat
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Helsinki 1983 110 m aidat
EM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Stuttgart 1986 110 m aidat
Pronssia Pronssia Praha 1978 110 m aidat
Pronssia Pronssia Ateena 1982 110 m aidat
Sisäratojen EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Grenoble 1981 50 metrin aidat
Kultaa Kultaa Liévin 1987 60 metrin aidat
Hopeaa Hopeaa Wien 1979 60 metrin aidat
Hopeaa Hopeaa Budapest 1983 60 metrin aidat
Pronssia Pronssia San Sebastián 1977 60 metrin aidat

Arto Kalervo Bryggare (s. 26. toukokuuta 1958 Kouvola) on entinen aitajuoksija ja SDP:n kansanedustaja vuosina 1995–1999 sekä 2003–2007.

Bryggare voitti urheilu-urallaan 110 metrin aitajuoksussa MM-hopeaa (1983) ja olympiapronssia (1984).

Koulutukseltaan Bryggare on kauppatieteiden kandidaatti.[1]

Urheilu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Byrggare oli aikanaan 110 metrin aitajuoksijana maailman huipulla. Hänen viiden ulkoratojen arvokisamitalin ketjunsa on edelleen ainutlaatuinen suomalaiselle pikajuoksijalle. Tämä ketju sai alkunsa vuonna 1978 ja päättyi kahdeksan vuotta myöhemmin.

Ensimmäisen kerran Bryggare sijoittui aikuisten arvokisoissa mitaleille 20-vuotiaana Prahan vuoden 1978 EM-kisoissa DDR:n Thomas Munkeltin ja Puolan Jan Pustyn vanavedessä. Kärkikolmikkoa erotti vain kaksi sadasosasekuntia. Mitalikolmikon ajat olivat 13,54, 13,55 ja 13,56. Bryggaren aika oli uusi Suomen ennätys. Kaksi vuotta myöhemmin Moskovan olympialaisissa Bryggare oli kuudes ajalla 13,78. Voiton vei jälleen Munkelt sadasosasekunnin turvin ennen Kuuban ”ikuista kakkosta” Alejandro Casañasia.

Ateenan vuoden 1982 EM-kilpailuissa Bryggare oli vielä puolimatkassa kärjessä, mutta sitten alkoivat vanha kiistakumppani Munkelt ja Neuvostoliiton Andrei Prokofjev nousta ja Bryggaren sijoittui lopulta kolmanneksi ajalla 13,60. Seuraavana vuonna Helsingissä järjestettiin ensimmäiset yleisurheilun MM-kilpailut. Bryggare jäi kotikisoissa neljän sadasosasekunnin päähän maailmanmestaruudesta. Yhdysvaltojen Greg Foster oli suursuosikki, mutta kompuroi kolmeen viimeiseen aitaan ja Bryggare pääsi heittäytymään aivan tuntumaan.

Los Angelesin olympilaisissa 1984 Bryggare oli elämänsä vireessä aitoen heti alkuerissä ihanneoloissa uuden ja edelleen voimassa olevan Suomen ja Pohjoismaiden ennätyksen 13,35. Välierät hän suoritti rutiinilla kunnes oli suuren finaalin vuoro. Siitä oli tulla farssi, sillä Greg Foster nykäisi kerran ja toisenkin. Viereisellä radalla ollut Bryggare ei voinut olla häiriintymättä Fosterin temppuilusta. Kaikki odottivatkin lähettäjän ”ylös”-komentoa, mutta sitä ei koskaan kuulunut. Tämän hyödynsi ulkoradalla juossut Yhdysvaltojen Roger Kingdom, joka voitti uudella olympiaennätysajalla 13,20. Bryggare oli kolmas ajalla 13,40 ennen Kanadan Mark McKoyta.

Stuttgartin EM-kisoissa 1986 Bryggare otti uransa viimeiseksi jääneen arvokisamitalin nuoren ranskalaisen Stéphane Caristanin jälkeen ajalla 13,42. Caristanin voittoaika oli uusi Euroopan ennätys ja täsmälleen sama kuin Kingdomin kahden vuoden takainen olympialaisten voittoaika. Seuraavana vuonna järjestetyissä yleisurheilun toisissa MM-kisoissa Roomassa Bryggare ei kyennyt starttaamaan finaalissa laisinkaan, vaikka oli siihen niukin naukin selviytynyt.

Bryggaren ura sai lopullisen päätöksensä vuonna 1992 Barcelonan olympiakisoissa, joissa hän jäi ensimmäisiin alkueriin. Saman vuoden Kalevan kisoissa hän teki kuitenkin historiaa ottamalla uransa 12. Suomen-mestaruuden ajalla 13,70.

Parhaat saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Olympiapronssi 1984
  • MM-hopea 1983
  • EM-hopea 1986
  • EM-pronssi 1978 ja 1982
  • 9 Suomen ennätystä vuosina 1976–1984 (14,06–13,35)
  • 200 metrin aitajuoksun Suomen ennätys 1978 (23,1)
  • 12 Suomen mestaruutta 110 metrin aitajuoksussa vuosina 1977–1987 ja 1992
  • SM-hopea 1976 ja SM-pronssi 1975 110 metrin aitajuoksussa
  • 100 metrin juoksun SM-hopea 1977 ja 1979

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bryggare valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran Helsingin vaalipiiristä vuoden 1995 vaaleissa. Toiselle kaudelle hänet valittiin vuoden 2003 vaaleissa.[1] Hän on ilmoittanut tavoittelevansa paluuta eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa.[2]

Eduskunnassa Bryggare oli talousvaliokunnan, tulevaisuusvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsen.[1]

Luottamustehtäviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bryggare on naimisissa ja hänellä on kolme lasta.[1] Hänen poikansa Samuli Bryggare on moniottelija.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Arto Bryggare Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. Nieminen, Martta & Pohjanpalo, Olli: Moni entinen kansanedustaja haluaa palata eduskuntaan HS.fi. 15.7.2014. Viitattu 18.7.2014.
  3. Bryggare ja Palosaari moniottelun hallimestareiksi Yle Urheilu. 2.3.2014. Viitattu 18.7.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]