Etelä-Saimaa
| Etelä-Saimaa | |
|---|---|
 |
|
| Lehtityyppi | Sanomalehti |
| Julkaisija | Sanoma Lehtimedia Oy |
| ISSN | ISSN 0357-0975 |
| Levikki | 27 345 (LT 2012)[1] |
| Perustettu | 1885 / 1914 |
| Päätoimittaja | Pekka Lakka (vt.) Erja Yläjärvi |
| Sitoutuneisuus | sitoutumaton (1918–1944 edistyspuolue) (1944–1993 keskustapuolue) |
| Kotipaikkakunta | Lappeenranta |
| Kotimaa |  Suomi |
| Sivukoko | tabloidi |
| Ilmestymistiheys | päivittäin |
| Kotisivu | www.esaimaa.fi |
Etelä-Saimaa (lyhennetään ES) on Etelä-Karjalan alueella seitsemän kertaa viikossa ilmestyvä sanomalehti. Lehden kotipaikkakunta on Lappeenranta.
Etelä-Saimaata julkaisee Sanoman tytäryhtiöön Sanoma Newsiin kuuluva Sanoma Lehtimedia Oy. Lehden vastaava päätoimittaja on Pekka Lakka. Etelä-Saimaa puhuu vahvasti Lappeenrannan puolesta. Esimerkiksi päätoimittaja Pekka Lakka on nimennyt kotipaikkakuntansa "Suomen innovatiivisimmaksi kaupungiksi".[2]
Sanoma Lehtimedian maakuntalehdet Etelä-Saimaa, Kouvolan Sanomat ja Kymen Sanomat siirtyivät tabloid-kokoon 9. huhtikuuta 2013.[3]
Historia [muokkaa]
Lappeenrantalaisen sanomalehden historia alkaa vuodesta 1885, jolloin perustettiin Lappeenrannan Uutiset. Se sai 1895 kilpailijan, Itä-Suomen Sanomat, mutta lehdet yhdistyivät jo 1899.[4] Uusi Itä-Suomen Sanomat ryhtyi niin sanotun sortokauden jälkeen muodostetun laillisuuslinjaa ajaneen nuorsuomalaisen puolueen äänenkannattajaksi. Lehti joutui lakkautetuksi ensimmäisen maailmansodan aikana joulukuussa 1914. Itä-Suomen Sanomien tilalle perustettiin pian uusi lehti, Etelä-Saimaa, josta Suomen itsenäistyttyä tuli nuorsuomalaisten seuraajan, edistyspuolueen äänenkannattaja. Etelä-Saimaan näytenumero julkaistiin joulukuussa 1914 ja lehden ensimmäinen varsinainen numero ilmestyi 15. helmikuuta 1915.[4]
Edistyspuoluelainen Etelä-Saimaa oli varsin poliittinen lehti ja ajoi sotienvälisenä aikana kiivaasti laillisuuslinjaa kaikenlaisia ääriliikkeitä vastaan. Toisen maailmansodan aikaan lehti kuitenkin vaihtoi omistajaa, ja samalla sen puoluekanta muuttui maalaisliittolaiseksi. Etelä-Saimaa alkoi ilmestyä joka päivä vuonna 1954.[4] Sotien jälkeen nyt maalaisliiton (myöhemmän keskustapuolueen) maakuntalehti pysytteli epäpoliittisella linjalla muuttuen vasta 1980-luvulla kantaaottavammaksi.
1990-luvun vaihteessa Etelä-Saimaa joutui taloudellisiin vaikeuksiin, ja se myytiin lopulta Sanoma Osakeyhtiölle. Useimpien maakuntalehtien luopuessa samaan aikaan puoluesidonnaisuuksistaan lakkasi Etelä-Saimaakin 1993 olemasta keskustan äänenkannattaja ja muuttui sitoutumattomaksi.[4]
Etelä-Saimaa tekee laajaa toimituksellista yhteistyötä samaan Sanoma Lehtimedia Oy:hyn kuuluvien Kouvolan Sanomien ja Kymen Sanominen kanssa. Lehdillä on yhteinen vastaava päätoimittaja, Pekka Lakka, ja lehdillä on niihin kaikkiin sisältöjä tuottava yhteistoimitus, jossa työskentelee kymmenkunta toimittajaa. Vuodesta 1998 vuoden 2009 tammikuuhun saakka Etelä-Saimaa julkaisi Seepra-viikkoliitettä yhdessä Kouvolan Sanomien ja Kymen Sanomien kanssa.[5]
Etelä-Saimaa on nykyään Saimaan etelärannan ehdoton päälehti, kun 1927 perustettu kuudesti viikossa ilmestynyt imatralainen Ylä-Vuoksi yhdistyi siihen 1993. Etelä-Saimaan levikki on noin 30 000, josta yli puolet Lappeenrannan kaupungin alueella. Lehdellä on päivittäin noin 72 000 lukijaa (KMT 2011).[6]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Levikkihaku Levikintarkistus Oy. Viitattu 23.3.2013.
- ↑ Lakka, Pekka: Jalkautumista ja tunteita esaimaa.fi. 29.4.2007. Etelä-Saimaa. Viitattu 1.7.2012.
- ↑ Kivimäki, Petri: Etelä-Saimaa muuttui tabloid-kokoiseksi yle.fi. 9.4.2013. Yle Etelä-Karjala. Viitattu 13.4.2013.
- ↑ a b c d Historia Sanoma Lehtimedia. Viitattu 1.7.2012.
- ↑ Seepran ilmestyminen viikkoliitteenä päättyy esaimaa.fi. 12.1.2009. Etelä-Saimaa. Viitattu 1.7.2012.
- ↑ Mediatiedot esaimaa.fi. Etelä-Saimaa. Viitattu 15.9.2012.
