Imatra

Imatra
vaakuna	sijainti
www.imatra.fi
Sijainti	61°11′35″N, 028°46′35″E
Maakunta	Etelä-Karjalan maakunta
Seutukunta	Imatran seutukunta
Perustettu	1948
– kaupungiksi	1971
Kokonaispinta-ala	191,28 km² 307:nneksi suurin 2011
– maa	154,99 km²
– sisävesi	36,29 km²
Väkiluku	28 480 39:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	183,8 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	13,3 %
– 15–64-v.	63,4 %
– yli 64-v.	23,3 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	96,4 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	3,5 %
Kunnallisvero	19,5 % 221:nneksi suurin 2012
Kaupunginjohtaja	Pertti Lintunen
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2009–2012  • SDP  • Kok.  • PS  • Kesk.  • KD  • Vihr.  • Vas.	17 12 5 5 2 1 1

Imatra on kaupunki Etelä-Karjalan maakunnassa Kaakkois-Suomessa. Kaupungissa asuu 28 480 henkilöä (2011-11-3030. marraskuuta 2011), Imatran naapurikuntia ovat Lappeenranta ja Ruokolahti. Imatra tunnetaan parhaiten Imatrankoskesta ja kaupungin läpi virtaavasta Vuoksesta. Imatran Valtionhotelli on myös erittäin tunnettu. Suurimpia työnantajia ovat Stora Enson Imatran tehtaat, Imatran kaupunki ja Ovakon terästehtaat. Myös VR sekä Rajavartiolaitoksen Raja- ja merivartiokoulu ja Kaakkois-Suomen rajavartiosto työllistävät jonkin verran.

Vuoksen lisäksi Imatran kaupunkikuvalle ovat luonteenomaisia hajanaisuus ja pientalovaltaisuus. Usein on sanottu, ettei Imatralla ole keskustaa. Väite on kuitenkin ainakin jossain määrin virheellinen. Nykyään kaupungin keskusta on virallisesti Imatrankoskella, käytännössä keskustan muodostavat Imatrankosken ja Mansikkalan kaupunginosat yhdessä. Suurin osa erikoisliikkeistä, ravintolat ja baarit sekä Koskenpartaan kävelykatu ja kauppakeskus Koskentori sijaitsevat Imatrankoskella. Virastot, suurimmat oppilaitokset, Kulttuurikeskus, Urheilukeskus, Matkakeskus ja suuret marketit puolestaan sijaitsevat Mansikkalassa. Viime aikoina on alettu rakentaa Imatrankosken ja Mansikkalan välistä Pässiniemen aluetta. Kaupungin itäosassa sijaitsevalla Vuoksenniskalla on myös huomattava palvelukeskittymä. Näiden lisäksi myös muilla tärkeimmillä asuinalueilla on tarjolla peruspalveluja, kuten kouluja, päivittäistavarakauppoja ja päiväkoteja.

Suomen suurin järvi Saimaa lainehtii vain muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Saimaan rannalla sijaitsevat vierasvenesatama ja Suomen tunnetuimpiin kylpylöihin lukeutuva Imatran Kylpylä, jota on viime aikoina remontoitu ja laajennettu huomattavasti.

Imatran sijainti aivan Venäjän rajalla antaa kaupungille kansainvälistä leimaa. Venäjän puolella rajaa sijaitsevaan Enson kaupunkiin on matkaa Imatran keskustasta vain noin seitsemän kilometriä. Venäläiset matkailijat ovat kaupungilla tavallinen näky, ja venäläismatkailu hyödyttää suuresti paikallista elinkeinoelämää. Suurin osa käy Imatralla ostoksilla, ja Imatran tax-free-myynti onkin kolmanneksi suurin Suomen kaupungeista (vain Helsinki ja Lappeenranta ovat edellä). Monet turistit jäävät myös kaupunkiin yöksi, mikä näkyy maan keskiarvoa suurempana hotellien käyttöasteena. Lisäksi viime vuosina yhä useammat venäläiset ovat ostaneet Imatralta ja lähiseudulta asunnon itselleen.

Historia

Imatrankosken kuohuja kesällä 1982

Imatralla on alun perin tarkoitettu vain Imatran koskea. Koski on virrannut vapaana ja huomattavasti nykyisiä koskinäytöksiä voimakkaampana. Imatra on ollut tunnettu ja pelätty paikka, ja mahdollisesti sitä on käytetty myös palvontapaikkana. Kalevalainen runous mainitsee Imatran mahtavimmaksi koskeksi. Kosken lähistöllä on kuitenkin ollut vain vähän asutusta. Vuoksi on ollut tärkeä vesireitti, mutta Imatran koski on jouduttu kiertämään maitse. 1800-luvun alusta lähtien Imatra on kiehtonut niin ulkomaisia matkailijoita kuin kotimaisia taiteilijoitakin.^{kenen mukaan?} Imatrankoski oli Suomen ensimmäinen turistikohde.

Imatran kauppala perustettiin pääosin entisen Jääsken kunnan rahoilla vuonna 1948 kolmen teollisuustaajaman ympärille. Teollisuustaajamat olivat Tainionkoski, Vuoksenniska ja Imatrankoski. Kauppala muodostettiin osista Jääsken, Ruokolahden ja Joutsenon kuntia. Kauppalasta tuli kaupunki vuonna 1971.

Koulutus

Perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelut on Imatralla organisoitu alueellisen mallin mukaisesti. Kaupungissa on neljä aluetta, joilla toimii itsenäisinä yksikköinä kouluja ja päiväkoteja. Viime vuosina monien koulujen lakkauttamista on suunniteltu ja vuonna 2008 tehtiin päätökset koulujen lakkautamisista. Ongelmana ovat väestön väheneminen ja koulujen sijainti asutuksesta sivussa.

Perusopetusta annetaan seuraavissa yksiköissä:

Vuoksenniskan alue

• Vuoksenniskan koulu (luokat 1–9)
• Kaukopään koulu (luokat 1–6)
• Virasojan koulu (luokat 1–6)

Tainionkosken alue

• Tainionkosken koulu (luokat 1–6)

Mansikkalan–Imatrankosken alue

• Imatrankosken koulu (luokat 1–6)
• Meltolan koulu (luokat 1–6)
• Linnalan koulu (luokat 1–6)
• Mansikkalan koulu (luokat 7–9)

Rajapatsaan alue

• Savikannan koulu (luokat 1–6)
• Kosken koulu (luokat 7–9)
• Itä-Suomen koulu (luokat 5–9)

Itä-Suomen suomalaisvenäläinen koulu järjestää myös perusopetusta vuosiluokilla 5–9, ja kouluun hakeudutaan neljänneltä luokalta.

Iltapäivätoimintaa järjestetään niin kaupungin kuin järjestöjenkin puolesta kaikilla alueilla koulujen ja päiväkotien tiloissa.

Lukiokoulutusta seuraavissa yksiköissä:

• Imatran yhteislukio, tiloissa toimii myös Etelä-Karjalan IB-lukio sekä Itä-Suomen suomalaisvenäläisen koulun lukio.
• Vuoksenniskan yhteiskoulun lukio, koulussa annetaan myös aikuislukio-opetusta.

Etelä-Karjalan ammattiopisto tarjoaa nuorille ammatillisia perustutkintoja. Alavaihtoehtoja on useita: hotelli- ja ravintola-ala, kotitalous, kuvataide, käsi- ja taideteollisuus, liiketalous, maatalous- ja puutarha-ala, tekniikka sekä terveys- ja sosiaali-ala. Toimipisteet sijaitsevat Lappeenrannassa, Imatralla sekä Ruokolahdella.

Kulttuuri

Imatran Valtionhotelli

Kirjallisuus

Kaupunginkirjaston nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1986. Tuolloin pääkirjasto siirtyi Imatrankoskelta uuteen kulttuurikeskukseen Mansikkalaan. Lähialueen kunnilla on yhteinen kirjastojärjestelmä, Priima, ja sama kirjastokortti käy koko alueella. Imatralla toimii lisäksi kaksi muuta lähikirjastoa Vuoksenniskalla ja Rajapatsaalla. Vuoksenniskalla ja Rajapatsaalla kirjastot sijaitsevat lähes taajamien keskustoissa.

Imatralaisista kirjailijoista tunnetuin lienee edesmennyt Hilja Valtonen. Osa Laila Hirvisaaren kirjoista sijoittuu Imatralle.

Musiikki

Imatran musiikkitarjontaa edustaa Imatran seudun musiikki-instituutti, joka vastaa Imatran kaupungin sekä Rautjärven ja Parikkalan kuntien musiikinopetuksesta. Opetus muodostuu musiikin perustason ja sille rakentuvan musiikkiopistotason opinnoista ja sekä niitä edeltävästä varhaisiän musiikkikasvatuksesta.

Musikaalisten tilaisuuksien järjestämiseen sopivat muun muassa Karelia-sali sekä Vuoksen itäpuolella sijaitseva Konserttihovi.

Tunnettuja imatralaisia yhtyeitä ja artisteja:

• Saska Helmikallio (tangokuningas 2005)
• Osmo's Cosmos -yhtye
• Scent of Flesh -yhtye
• Twilightning-yhtye

Muuta kulttuuria

Imatran kulttuurikeskus sijaitsee Mansikkalassa. Kulttuurikeskuksessa toimivat kaupungin pääkirjasto, Imatran taidemuseo ja Imatran kaupunginmuseo. Kulttuurikeskuksessa on myös vilkasta näyttely- ja tapahtumatarjontaa. Erilaisia konsertteja, yleisöluentoja ja muita tilaisuuksia järjestetään kulttuurikeskuksen Karelia- ja Kaleva-saleissa. Kulttuurikeskuksen yleisötiloissa järjestetään myös erilaisia vaihtuvia näyttelyjä.

Ritikanrannassa, Vuoksen rannalla, sijaitsee kesällä avoinna oleva Teollisuustyöväen asuntomuseo. Museo esittelee teollisuustyöväen asumiskulttuuria 1900-luvun alusta 1960-luvulle. Museon päärakennus on harvoja säilyneitä teollisuustyöväen "kasarmi" tyyppisiä asuinrakennuksia. Pihapiirissä on myös kivestä muurattu talousrakennus, jota on aikoinaan käytetty työväen sauna-, pyykki- ja leivintupana.

Immolan varuskunnassa sijaitsee yleisölle avoinna oleva Rajamuseo, joka esittelee Rajavartiolaitoksen historiaa, Suomen rajojen historiaa ja rajajoukkojen toimintaa sotien aikana.

Imatralla valitaan joka vuosi uusi "Imatran Inkeri" Imatra-päivänä.

Vuosina 1964–1982 Imatralla ajettiin MotoGP-kilpailu Imatranajo. 2000-luvulla on järjestetty muutamana vuonna Muistojen Imatranajo -näytösajotapahtuma.

Vuonna 1986 Imatralla järjestettiin Asuntomessut, joiden teemana oli maatilarakentaminen. Messualue sijaitsee Niskalammella.

Teatteri Imatra, osana Imatran kaupungin kasvatus,-opetus- ja kulttuuritoimea, sijaitsee keskustassa, Kallenkujalla. Teatterissa on 173-paikkainen päänäyttämö ja 60-paikkainen pieni näyttämö. Teatterirakennus sisältää lisäksi kahvila-ravintolan. Viime vuosina teatteri on kasvattanut suosiotaan useilla menestysnäytöksillä; mm. Kruununpuisto-näytelmä (15 000 katsojaa) ja Sound of Music -musikaali (19 000 katsojaa). Teatterin omistuksessa on myös Valtionhotellin puistossa sijaitseva katettu kesäteatteri. Kesäteatterissa on järjestetty myös vuosina 2007, 2008 ja 2009 Hyväri Rock hyväntekeväisyysfestivaali. Lisäksi Imatralla toimii pienempi harrastaja- ja nuorisoteatteri-Teatteri Irti.

Imatran elokuvateatteri, Bio-Vuoksi, sijaitsee Vuoksenniskalla.

Liikenne

Valtatie 6 Korvenkannan kohdalla lähellä Lappeenrannan kaupungin rajaa

Imatran kautta kulkee Koskenkylästä Kouvolan, Lappeenrannan, Imatran ja Joensuun kautta Kajaaniin johtava valtatie 6. Tie on moottoritie Vuoksenniskan kohdalla. Imatralla on kansainvälinen rajanylityspaikka, joka on myös Mikkelistä alkavan kantatien 62 päätepiste.

Karjalan rata kulkee Imatran kautta. Imatran rautatieasemalla on sekä matkustaja- että tavaraliikennettä. Imatran tavararatapihalta haarautuu myös Viipurin suuntaan Venäjälle johtava rata.

Lähin lentoasema on Lappeenrannassa sijaitseva Lappeenrannan lentoasema. Lisäksi Imatralla on harrasteilmailun ja Rajavartiolaitoksen käytössä oleva Immolan lentokenttä.

Välimatkoja

Ensoon 7 km (Venäjä) Helsinkiin 259 km Hämeenlinnaan 265 km Iisalmeen 330 km Joensuuhun 198 km Jyväskylään 252 km Kajaaniin 410 km Kokkolaan 493 km Kotkaan 145 km

Kouvolaan 121 km Kilpisjärvelle 1116 km Kuopioon 241 km Lahteen 182 km Lappeenrantaan (37 km keskusta) Loimaa 365 km Mikkeliin 134 km Ouluun 528 km

Parikkalaan 61 km Pietariin 220 km (Venäjä) Poriin 486 km Puumalaan 64 km Raumalle 509 km Rautjärvelle 27 km Rovaniemelle 732 km Ruokolahdelle 19 km

Savonlinnaan 120 km Simpeleelle 47 km Sulkavalle 85 km Tampereelle 299 km Turkuun 421 km Vaasaan 533 km Viipurin 55 km (Venäjä) Ylivieskaan 458 km

Tutustumiskohteita

Näkymä kävelykadulle länteen eli torille päin

Nähtävyyksiä

• Kruununpuisto
• Imatran taidemuseo
• Imatrankoski
• Imatran kaupunginmuseo
• Imatran Valtionhotelli
• Teatteri Imatra
• Kolmen ristin kirkko
• Lotta- ja veteraanimuseo
• Pyhän Nikolauksen kirkko
• Rajamuseo
• Kaupungintalo
• Mellonmäki
• Imatran Kulttuurikeskus
• Imatran kylpylä
• Imatran vesivoimalaitos
• Imatran vapaa-aikakeskus
• Teollisuustyöväen asuntomuseo
• Imatrankosken kirkko
• Vuoksen Kalastuspuisto
• Tainionkosken kirkko
• Tainionkosken voimalaitos

Tapahtumia

• Imatra Big Band Festival
• Hyväri -hyväntekeväisyystapahtumat ja Hyväri Rock festivaali
• Muistojen Imatranajo
• Semiotiikan talvi- ja kesäpäivät
• Ugrijuhla
• Balettigaala
• Imatra-päivä
• Rock to the River
• Taideviikko
• Rajaton rytmi
• Vanhan musiikin tapahtuma Vanhassa vara parempi!

Urheilu

Imatralla on monia liikuntapaikkoja niin sisällä kuin ulkona. Mansikkalassa on suurin osa kaupungin urheilupaikoista, kuten vuonna 1966 valmistunut Imatran Uimahalli, joka antaa hyvät mahdollisuudet niin kunto- kuin virkistysuintiinkin. Uimahallin peruskorjaus valmistui elokuussa 2004. Uimahallin yhteydessä sijaitsee Urheilutalo (1986), jossa on 1 200 katsojan palloiluhalli, judosali, nyrkkeilysali, painisali, kuntosali, voimistelusali ja 22 pukuhuonetta. Rakennuksessa on myös kahvila, kampaamo ja 10-ratainen yksityinen keilahalli, jonka pihalla on 18-ratainen minigolf. Kompleksia täydentävät laajat pysäköintitilat. Mansikkalassa sijaitsee myös Linnalan Pesäpallostadion, jossa pelaa Imatran Pallo-Veikot. Pesäpallostadion kunnostettiin keväällä 2006. Imatralla on pelattu miesten pesäpallon Itä–Länsi-ottelu vuosina 1979 ja 1989.

Karhumäellä sijaitsee uusi Imatran Jäähalli, jossa pelaa Suomi-sarjan Imatran Ketterä nuoriso-osastoineen. Ukonlinnassa, Imatran Vapaa-aikakeskuksessa, sijaitsee 1951 valmistunut Keskusurheilukenttä, joka kattaa jalkapallokentän, heitto- ja hyppylajien harjoituspaikat, huoltorakennuksen ja suuren katsomon. Kentän ympäristössä on myös lukuisia tenniskenttiä ja jousiammuntarata sekä laaja, valaistu kuntorataverkosto. Keskusurheilukenttää on myös korjattu ja kunnostettu historiansa varrella monia kertoja, viimeksi vuonna 2002, kun juoksuratojen pinnat uusittiin. Vuonna 2007 Imatralle avattiin uusi tekonurmikenttä vanhan Karhumäen hiekkakentän tilalle. Lisäksi Vuoksenniskalla ja Imatrankoskella sijaitsevat suuret urheilukentät joissa Imatran Palloseura ja FC PaSa harjoittelee. Imatrankoskella sijaitsee lisäksi Anna Lahtisen perustama ja johtama Tanssi-Studio Jami, joka järjestää vuosittain kevätnäytöksen kulttuurikeskuksen Karelia-salissa.

Kaupungin uimarannat sijaitsevat Ukonniemessä, Lempeenlietteessä, Hosseinlahdella, Mellonlahdella, Varpasaaressa ja Immalanjärvellä. Immolassa sijaitsee purjelentoon ja muuhun vapaa-ajan ilmailuun tarkoitettu lentokenttä. Liikuntapaikkoja täydentävät lukuisat kuntoradat, koulujen liikuntasalit, urheilukentät ja mahdollisuus kalastaa niin Vuoksella kuin Saimaalla ja lukuisilla pienemmillä lammilla ja järvillä.

Suurimmat työnantajat

1. Stora Enson Imatran tehtaat 1 116
2. Imatran kaupunki 1 870
3. Ovako Bar Oy Ab 620
4. VR-yhtiöt 240
5. Kaakkois-Suomen Rajavartiosto 200
6. Tieto-Enator Oyj 170
7. Etelä-Karjalan Osuuskauppa 170
8. Tradeka-yhtymä 160
9. Imatran kylpylä 100
10. Imatran kihlakunnan virasto 100

Ystävyyskaupungit

• Kitimat, Kanada
• Ludvika, Ruotsi
• Salzgitter, Saksa
• Szigetvár, Unkari
• Tihvinä, Venäjä
• Enso, Venäjä
• Zvolen, Slovakia

Katso myös

• Imatran kaupunginosat
• Saimaankaupunki

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Imatra Wikimedia Commonsissa
• Imatran kaupungin sivusto

• Imatran rus

Kirjallisuutta

• Kalevi Heitto (toim.): Vanhaa Imatraa sanoin ja kuvin. Imatra: Kanta-Imatra Seura, 1973. ISBN 951-99500-6-0.
• Sven Hirn: Imatran tarina – matkailuhistoriamme valtaväylältä. Imatra: Kanta-Imatra Seura, 1978. ISBN 951-99175-6-X.
• Mikko Pärssinen (toim.): Imatran rannoilta. Imatra: Kanta-Imatra seura, 1979 (2. painos).
• Anu Talka (toim.): Imatran kirja. Jyväskylä: Gummerus, 1997. ISBN 951-97722-0-0.
• Leena Valtonen ja Imatran Seudun Kotitalousopettajat: Maisemia ja makuelämyksiä Vuoksen varrelta. Imatra: Imatran Seudun Kotitalousopettajat ry, 1996. ISBN 952-90-8257-6.

Romaaneja:

• Laila Hirvisaari: Kruununpuisto (2005)
• Laila Hirvisaari: Myrskyn edellä (2006)
• Laila Hirvisaari: Grand Hotel (2007)
• Laila Hirvisaari: Vuoksen helmi (9/2008)

Etelä-Karjalan maakunnan kunnat

Imatra - Lappeenranta - Lemi - Luumäki - Parikkala - Rautjärvi - Ruokolahti - Savitaipale - Suomenniemi - Taipalsaari

Entiset kunnat Joutseno - Lappee - Lauritsala - Nuijamaa - Saari - Simpele - Uukuniemi - Ylämaa Katso myös luovutetun Etelä-Karjalan kunnat