Imatra

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Imatra
Imatra.vaakuna.svg Imatra.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.imatra.fi
Sijainti 61°11′35″N, 028°46′35″EKoordinaatit: 61°11′35″N, 028°46′35″E
Maakunta Etelä-Karjalan maakunta
Seutukunta Imatran seutukunta
Perustettu 1948
– kaupungiksi 1971
Kokonaispinta-ala 191,28 km²
294:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 155,01 km²
– sisävesi 36,27 km²
Väkiluku 28 074
40:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 181,1 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 12,9 %
– 15–64-v. 62,0 %
– yli 64-v. 25,1 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 95,5 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 4,4 %
Kunnallisvero 19,50 %
258:nneksi suurin 2014 [4]
Kaupunginjohtaja Pertti Lintunen
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2013–2016 [5]
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Kesk.
 • Vihr.
 • KD
 • Vas.

18
11
8
3
1
1
1

Imatra on kaupunki Etelä-Karjalan maakunnassa Kaakkois-Suomessa. Kaupungissa asuu 28 074 henkilöä (2014-09-3030. syyskuuta 2014),[2] Imatran naapurikuntia ovat Lappeenranta ja Ruokolahti. Imatra tunnetaan parhaiten Imatrankoskesta ja kaupungin läpi virtaavasta Vuoksesta. Imatran Valtionhotelli on myös tunnettu nähtävyys. Suurimpia työnantajia ovat Stora Enson Imatran tehtaat, Imatran kaupunki ja Ovakon terästehtaat. Myös VR sekä Rajavartiolaitoksen Raja- ja merivartiokoulu ja Kaakkois-Suomen rajavartiosto ovat merkittäviä työllistäjiä.

Vuoksen lisäksi Imatran kaupunkikuvalle ovat luonteenomaisia hajanaisuus ja pientalovaltaisuus. Usein on sanottu, ettei Imatralla ole keskustaakenen mukaan?. Mansikkalan kaupunginosa suunniteltiin aikoinaan Imatran hallinnolliseksi keskukseksi[6], mutta nykyisin kuitenkin Imatrankoskesta on muodostunut kaupungin keskusta[7]. Suurin osa erikoisliikkeistä, ravintolat ja baarit sekä Koskenpartaan kävelykatu ja kauppakeskus Koskentori sijaitsevat Imatrankoskella. Virastot, suurimmat oppilaitokset, Kulttuurikeskus, urheilukeskus, Matkakeskus ja suuret marketit puolestaan sijaitsevat Mansikkalassa. Viime aikoinamilloin? on alettu rakentaa Imatrankosken ja Mansikkalan välistä Pässiniemen aluetta. Kaupungin koillisosassa sijaitsevalla Vuoksenniskalla on myös palvelukeskittymä. Näiden lisäksi myös muilla tärkeimmillä asuinalueilla on tarjolla peruspalveluja, kuten kouluja, päivittäistavarakauppoja ja päiväkoteja. Väestöntiheydeltään Imatra on Etelä-Karjalan tiheimmin asuttu kunta.

Suomen suurimmalle järvelle Saimaalle on kaupungin keskustasta muutaman kilometrin matka. Saimaan rannalla sijaitsevat vierasvenesatama ja Imatran Kylpylä.

Imatran sijainti aivan Venäjän rajalla antaa kaupungille kansainvälistä leimaa. Venäjän puolella rajaa sijaitsevaan Svetogorskin kaupunkiin (entiseen Suomen Ensoon) on matkaa Imatran keskustasta noin seitsemän kilometriä. Venäläiset matkailijat ovat kaupungilla tavallinen näky, ja venäläismatkailu hyödyttää suuresti paikallista elinkeinoelämää. Suurin osa käy Imatralla ostoksilla, ja Imatran tax-free-myynti onkin kolmanneksi suurin Suomen kaupungeista (vain Helsinki ja Lappeenranta ovat edellä).[8] Monet turistit jäävät myös kaupunkiin yöksi, mikä näkyy maan keskiarvoa suurempana hotellien käyttöasteena. Lisäksi viime vuosina yhä useammat venäläiset ovat ostaneet Imatralta ja lähiseudulta asunnon itselleen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Imatrankosken kuohuja kesällä 1982

Imatralla on alun perin tarkoitettu vain Imatran koskea. Koski on virrannut vapaana ja huomattavasti nykyisiä koskinäytöksiä voimakkaampana. Imatra on ollut tunnettu ja pelätty paikka, ja mahdollisesti sitä on käytetty myös palvontapaikkana. Kalevalainen runous mainitsee Imatran mahtavimmaksi koskeksi. Kosken lähistöllä on kuitenkin ollut vain vähän asutusta. Vuoksi on ollut tärkeä vesireitti, mutta Imatran koski on jouduttu kiertämään maitse. 1800-luvun alusta lähtien Imatra on kiehtonut niin ulkomaisia matkailijoita kuin kotimaisia taiteilijoitakin.kenen mukaan? Imatrankoski oli Suomen ensimmäinen turistikohde.[9]

Imatran kauppala perustettiin pääosin entisen Jääsken kunnan rahoilla[10] vuonna 1948 kolmen teollisuustaajaman ympärille. Teollisuustaajamat olivat Tainionkoski, Vuoksenniska ja Imatrankoski. Kauppala muodostettiin osista Jääsken, Ruokolahden ja Joutsenon kuntia. Kauppalasta tuli kaupunki vuonna 1971.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Imatran väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
36 378
1985
  
35 085
1990
  
33 566
1995
  
32 057
2000
  
30 663
2005
  
29 529
2010
  
28 540
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelut on Imatralla organisoitu alueellisen mallin mukaisesti. Kaupungissa on neljä aluetta, joilla toimii itsenäisinä yksikköinä kouluja ja päiväkoteja. Viime vuosina monien koulujen lakkauttamista on suunniteltu ja vuonna 2008 tehtiin päätökset koulujen lakkauttamisista. Ongelmana ovat väestön väheneminen ja koulujen sijainti asutuksesta sivussa.

Perusopetusta annetaan seuraavissa yksiköissä:

Vuoksenniskan alue

  • Vuoksenniskan koulu (luokat 1–9)
  • Kaukopään koulu (luokat 1–6)
  • Virasojan koulu (luokat 1–6)

Tainionkosken alue

  • Tainionkosken koulu (luokat 1–6)

Mansikkalan–Imatrankosken alue

  • Imatrankosken koulu (luokat 1–6)
  • Meltolan koulu (luokat 1–6)
  • Linnalan koulu (luokat 1–6)
  • Mansikkalan koulu (luokat 7–9)

Rajapatsaan alue

  • Savikannan koulu (luokat 1–6)
  • Kosken koulu (luokat 7–9)
  • Itä-Suomen koulu (luokat 1–9)

Itä-Suomen suomalaisvenäläinen koulu järjestää myös perusopetusta vuosiluokilla 5–9, ja kouluun hakeudutaan neljänneltä luokalta. Itä-Suomen koulussa on myös esiopetus.

Iltapäivätoimintaa järjestetään niin kaupungin kuin järjestöjenkin puolesta kaikilla alueilla koulujen ja päiväkotien tiloissa.

Lukiokoulutusta seuraavissa yksiköissä:

Etelä-Karjalan ammattiopisto tarjoaa nuorille ammatillisia perustutkintoja. Alavaihtoehtoja on useita: hotelli- ja ravintola-ala, kotitalous, kuvataide, käsi- ja taideteollisuus, liiketalous, maatalous- ja puutarha-ala, tekniikka sekä terveys- ja sosiaaliala. Toimipisteet sijaitsevat Lappeenrannassa, Imatralla sekä Ruokolahdella.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginkirjaston nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1986. Tuolloin pääkirjasto siirtyi Imatrankoskelta uuteen kulttuurikeskukseen Mansikkalaan. Lähialueen kunnilla on yhteinen kirjastojärjestelmä, Heili, ja sama kirjastokortti käy koko alueella. Imatralla toimii lisäksi kaksi muuta lähikirjastoa Vuoksenniskalla ja Rajapatsaalla. Vuoksenniskalla ja Rajapatsaalla kirjastot sijaitsevat lähes taajamien keskustoissa.

Imatralaisista kirjailijoista tunnetuin lienee edesmennyt Hilja Valtonen. Osa Laila Hirvisaaren kirjoista sijoittuu Imatralle.

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Imatran musiikkitarjontaa edustaa Imatran seudun musiikki-instituutti, joka vastaa Imatran kaupungin sekä Rautjärven ja Parikkalan kuntien musiikinopetuksesta. Opetus muodostuu musiikin perustason ja sille rakentuvan musiikkiopistotason opinnoista ja sekä niitä edeltävästä varhaisiän musiikkikasvatuksesta.

Musikaalisten tilaisuuksien järjestämiseen sopivat muun muassa Karelia-sali sekä Vuoksen itäpuolella sijaitseva Konserttihovi.

Tunnettuja imatralaisia yhtyeitä ja artisteja:

Muuta kulttuuria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Imatran kulttuuritalo Virta sijaitsee Mansikkalassa. Kulttuuritalossa toimivat kaupungin pääkirjasto, Imatran taidemuseo ja Imatran kaupunginmuseo. Virrassa on myös vilkasta näyttely- ja tapahtumatarjontaa. Erilaisia konsertteja, yleisöluentoja ja muita tilaisuuksia järjestetään kulttuuritalo Virran Karelia- ja Kaleva-saleissa. Kulttuuritalon yleisötiloissa järjestetään myös erilaisia vaihtuvia näyttelyjä.

Ritikanrannassa, Vuoksen rannalla, sijaitsee kesällä avoinna oleva Teollisuustyöväen asuntomuseo. Museo esittelee teollisuustyöväen asumiskulttuuria 1900-luvun alusta 1960-luvulle. Museon päärakennus on harvoja säilyneitä teollisuustyöväen "kasarmi" tyyppisiä asuinrakennuksia. Pihapiirissä on myös kivestä muurattu talousrakennus, jota on aikoinaan käytetty työväen sauna-, pyykki- ja leivintupana.

Immolan varuskunnassa sijaitsee yleisölle avoinna oleva Rajamuseo, joka esittelee Rajavartiolaitoksen historiaa, Suomen rajojen historiaa ja rajajoukkojen toimintaa sotien aikana.

Imatralla valitaan joka vuosi uusi "Imatran Inkeri" Imatra-päivänä.

Vuosina 19641982 Imatralla ajettiin MotoGP-kilpailu Imatranajo. 2000-luvulla on järjestetty muutamana vuonna Muistojen Imatranajo -näytösajotapahtuma.

Vuonna 1986 Imatralla järjestettiin Asuntomessut, joiden teemana oli maatilarakentaminen. Messualue sijaitsee Niskalammella.

Teatteri Imatra, osana Imatran kaupungin kasvatus,-opetus- ja kulttuuritoimea, sijaitsee keskustassa, Kallenkujalla. Teatterissa on 173-paikkainen päänäyttämö ja 60-paikkainen pieni näyttämö. Teatterirakennus sisältää lisäksi kahvila-ravintolan. Viime vuosina teatteri on kasvattanut suosiotaan useilla menestysnäytöksillä; mm. Kruununpuisto-näytelmä (15 000 katsojaa) ja Sound of Music -musikaali (19 000 katsojaa). Teatterin omistuksessa on myös Valtionhotellin puistossa sijaitseva katettu kesäteatteri. Kesäteatterissa on järjestetty myös vuosina 2007, 2008 ja 2009 Hyväri Rock hyväntekeväisyysfestivaali. Lisäksi Imatralla toimii pienempi harrastaja- ja nuorisoteatteri-Teatteri Irti.

Imatran elokuvateatteri, Bio-Vuoksi, sijaitsee Vuoksenniskalla.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Imatralla toimii evankelisluterilainen Imatran seurakunta[12]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[13] jonka kattojärjestöllä Suomen Luterilaisella Evankeliumiyhdistyksellä on paikkakunnalla Vuoksenniskan rukoushuone[14], jossa järjestetään jumalanpalveluksia[15]. Muita kirkon sisäisiä herätysliikkeitä paikkakunnalla ovat lestadiolaiset esikoislestadiolaisuus[16], jolla on Imatralla oma rukoushuone[17], ja vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Imatran rauhanyhdistys[18], viidesläisyyttä edustaa paikkakunnalla Kansanlähetys[19], joka järjestää Imatralla myös opiskelijailtoja nimellä Kolme kohtaamista[20]. Lisäksi Imatralla toimii Luther-säätiön jumalanpalvelusyhteisö nimeltä Joosua-yhteisö, joka kokoontuu Teppanalan rukoushuoneella[21].

Muita kirkkokuntia edustavat helluntaiherätykseen lukeutuva Imatran helluntaiseurakunta[22], johon kuului vuonna 2011 230 jäsentä ja joka toimii Imatran lisäksi Ruokolahden ja Rautjärven alueella[23], sekä Suomen Adventtikirkon Imatran adventtiseurakunta[24].

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 6 Korvenkannan kohdalla lähellä Lappeenrannan kaupungin rajaa

Imatran kautta kulkee Koskenkylästä Kouvolan, Lappeenrannan, Imatran ja Joensuun kautta Kajaaniin johtava valtatie 6. Tie on moottoritie Vuoksenniskan kohdalla. Imatralla on kansainvälinen rajanylityspaikka, joka on myös Mikkelistä alkavan kantatien 62 päätepiste.

Karjalan rata kulkee Imatran kautta. Imatran rautatieasemalla on sekä matkustaja- että tavaraliikennettä. Imatran tavararatapihalta haarautuu myös Viipurin suuntaan Venäjälle johtava rata. Karjalan radan toisen raiteen rakentamisesta välille Luumäki-Imatra odotetaan päätöksiä. Odotettu rakentamisen aloitusajankohta on vuonna 2014.

Lähin lentoasema on Lappeenrannassa sijaitseva Lappeenrannan lentoasema. Lappeenrannan kentältä lennetään suoria lentoja Riikaan (airBaltic) sekä Milanoon ja Düsseldorfiin. Blue1 aloittaa lennot Kööpenhaminaan maaliskuussa 2012. Lisäksi kentältä on satunnaisia lentoja Kanariansaarille ja rahtilentoja Venäjälle. Imatralla on myös harrasteilmailun ja Rajavartiolaitoksen käytössä oleva Immolan lentokenttä.

Välimatkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutustumiskohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä kävelykadulle länteen eli torille päin

Nähtävyyksiä

Tapahtumia

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Imatralla on monia liikuntapaikkoja niin sisällä kuin ulkona. Mansikkalassa on suurin osa kaupungin urheilupaikoista, kuten vuonna 1966 valmistunut Imatran uimahalli, joka antaa hyvät mahdollisuudet niin kunto- kuin virkistysuintiinkin. Uimahallin peruskorjaus valmistui elokuussa 2004. Uimahallin yhteydessä sijaitsee Imatran urheilutalo (1986), jossa on 1 200 katsojan palloiluhalli, judosali, nyrkkeilysali, painisali, kuntosali, voimistelusali ja 22 pukuhuonetta. Rakennuksessa on myös kahvila, kampaamo ja 10-ratainen yksityinen keilahalli, jonka pihalla on 18-ratainen minigolf. Kompleksia täydentävät laajat pysäköintitilat. Mansikkalassa sijaitsee myös Linnalan pesäpallokenttä, jossa pelaa Imatran Pallo-Veikot. Pesäpallostadion kunnostettiin keväällä 2006. Imatralla on pelattu miesten pesäpallon Itä–Länsi-ottelu vuosina 1979 ja 1989. [25]

Karhumäellä sijaitsee uusi Imatran jäähalli, jossa pelaa Suomi-sarjan Imatran Ketterä nuoriso-osastoineen, sekä vuonna 1951 valmistunut Karhumäen keskusurheilukenttä, joka kattaa jalkapallokentän, heitto- ja hyppylajien harjoituspaikat, huoltorakennuksen ja suuren katsomon. Kentän ympäristössä on myös lukuisia tenniskenttiä ja jousiammuntarata sekä laaja, valaistu kuntorataverkosto. Keskusurheilukenttää on myös korjattu ja kunnostettu historiansa varrella monia kertoja, viimeksi vuonna 2002, kun juoksuratojen pinnat uusittiin. Vuonna 2007 Imatralle avattiin uusi tekonurmikenttä vanhan Karhumäen hiekkakentän tilalle. Lisäksi Vuoksenniskalla ja Imatrankoskella sijaitsevat suuret urheilukentät, joilla Imatran Palloseura ja FC PaSa harjoittelevat. Imatrankoskella sijaitsee lisäksi Anna Lahtisen perustama ja johtama Tanssistudio Jami, joka järjestää vuosittain kevätnäytöksen kulttuurikeskuksen Karelia-salissa.

Kaupungin uimarannat sijaitsevat Ukonniemessä, Lempeenlietteessä, Hosseinlahdella, Mellonlahdella, Varpasaaressa ja Immalanjärvellä. Immolassa sijaitsee purjelentoon ja muuhun vapaa-ajan ilmailuun tarkoitettu lentokenttä. Liikuntapaikkoja täydentävät lukuisat kuntoradat, koulujen liikuntasalit, urheilukentät ja mahdollisuus kalastaa niin Vuoksella kuin Saimaalla ja lukuisilla pienemmillä lammilla ja järvillä.

Suurimmat työnantajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stora Enson Imatran tehtaat 1923
  2. Imatran kaupunki 1606
  3. Ovako Imatra Oy Ab 600
  4. Kaakkois-Suomen rajavartiosto 248
  5. VR-Yhtiöt 241
  6. Etelä-Karjalan Osuuskauppa 168
  7. Tieto Oyj 137
  8. Imatran kylpylä 112
  9. Imatran seurakunta 107
  10. Rämö Oy 85

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Hallinto: kaupunginvaltuusto Imatran kaupunki. Viitattu 18.1.2013.
  6. Mansikkala
  7. Imatrankoski
  8. Tiilikainen, Tenho: Tax free -kauppa käy kiivaana Etelä-Saimaa. 9.12.2006. Viitattu 26.11.2007.
  9. Imatran kaupunki: Historiaa
  10. Luovutettukarjala.fi: Jääski
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  12. Risti Vuoksen varrella - Imatran seurakunta Imatran seurakunta. Viitattu 17.5.2012.
  13. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 17.5.2012.
  14. Sleyn Savo-Karjalan piiri Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 17.5.2012.
  15. Sleyn jumalanpalvelukset eri puolilla Suomea Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 17.5.2012.
  16. Esikoislestadiolaiset ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 17.5.2012.
  17. Rukoushuoneet Huutavan ääni verkossa - Itsenäinen esikoislestadiolaisuuden infokanava. Viitattu 17.5.2012.
  18. Imatran Rauhanyhdistys Viitattu 17.5.2012.
  19. Säännöllinen toiminta Etelä-Saimaan Ev.Lut. Kansanlähetys. Viitattu 17.5.2012.
  20. Kolme kohtaamista Etelä-Saimaan Ev.Lut. Kansanlähetys. Viitattu 17.5.2012.
  21. Joosua-yhteisö (Imatra) Suomen Luther-säätiö. Viitattu 17.5.2012.
  22. Imatran helluntaiseurakunta Imatran helluntaiseurakunta. Viitattu 17.5.2012.
  23. Imatran helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 17.5.2012.
  24. Suomen Adventtikirkko - Suomenkieliset seurakunnat Suomen Adventtikirkko. Viitattu 17.5.2012.
  25. http://www.pesis.fi/historia/ita-lansi/parhaat_pelaajat/

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kalevi Heitto (toim.): Vanhaa Imatraa sanoin ja kuvin. Imatra: Kanta-Imatra Seura, 1973. ISBN 951-99500-6-0.
  • Sven Hirn: Imatran tarina – matkailuhistoriamme valtaväylältä. Imatra: Kanta-Imatra Seura, 1978. ISBN 951-99175-6-X.
  • Mikko Pärssinen (toim.): Imatran rannoilta. Imatra: Kanta-Imatra seura, 1979 (2. painos).
  • Anu Talka (toim.): Imatran kirja. Jyväskylä: Gummerus, 1997. ISBN 951-97722-0-0.
  • Leena Valtonen ja Imatran Seudun Kotitalousopettajat: Maisemia ja makuelämyksiä Vuoksen varrelta. Imatra: Imatran Seudun Kotitalousopettajat ry, 1996. ISBN 952-90-8257-6.

Romaaneja: