Imatra

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Imatra

vaakuna

sijainti
www.imatra.fi
Sijainti 61°11′35″N, 28°46′35″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Etelä-Karjalan maakunta
Seutukunta Imatran seutukunta
Perustettu 1948
– kaupungiksi 1971
Kokonaispinta-ala 191,25 km²
316:nneksi suurin 2009 [1]
– maa 154,96 km²
– sisävesi 36,29 km²
Väkiluku 28 854
36:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys 186,2 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot 2008 [3]
– 0–14-v. 13,8 %
– 15–64-v. 64,1 %
– yli 64-v. 22,1 %
Äidinkieli 2008 [4]
– suomenkielisiä 97 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,9 %
Kunnallisvero 18,75 %
334:nneksi suurin 2009 [5]
Kaupunginjohtaja Pertti Lintunen
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
SDP
KOK
KD
KESK
VAS
VIHR		 22
10
5
3
2
1

Imatra on kaupunki Suomen itärajalla Etelä-Karjalan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 28 854 henkilöä (2009-03-31 31. maaliskuuta 2009),[2] Imatran naapurikuntia ovat Lappeenranta ja Ruokolahti. Imatra tunnetaan parhaiten Imatrankoskesta ja kaupungin läpi virtaavasta Vuoksesta. Imatran Valtionhotelli on myös erittäin tunnettu. Suurimpia työnantajia ovat Stora Enson Imatran tehtaat, Imatran kaupunki ja Ovakon terästehtaat. Myös VR sekä Rajavartiolaitoksen Raja- ja merivartiokoulu ja Kaakkois-Suomen rajavartiosto työllistävät jonkin verran.

Vuoksen lisäksi Imatran kaupunkikuvalle ovat luonteenomaisia hajanaisuus ja pientalovaltaisuus. Usein on sanottu, ettei Imatralla ole keskustaa. Väite on kuitenkin ainakin jossain määrin virheellinen. Nykyään kaupungin keskusta on virallisesti Imatrankoskella, käytännössä keskustan muodostavat Imatrankosken ja Mansikkalan kaupunginosat yhdessä. Suurin osa erikoisliikkeistä, ravintolat ja baarit sekä Koskenpartaan kävelykatu ja kauppakeskus Koskentori sijaitsevat Imatrankoskella. Virastot, suurimmat oppilaitokset, Kulttuurikeskus, Urheilukeskus, Matkakeskus ja suuret marketit puolestaan sijaitsevat Mansikkalassa. Viime aikoina on alettu rakentaa Imatrankosken ja Mansikkalan välistä Pässiniemen aluetta. Kaupungin itäosassa sijaitsevalla Vuoksenniskalla on myös huomattava palvelukeskittymä.

Suomen suurin järvi Saimaa lainehtii vain muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Saimaan rannalla sijaitsevat vierasvenesatama ja Suomen tunnetuimpiin kylpylöihin lukeutuva Imatran Kylpylä, jota on viime aikoina remontoitu ja laajennettu huomattavasti.

Imatran sijainti aivan Venäjän rajalla antaa kaupungille kansainvälistä leimaa. Venäjän puolella rajaa sijaitsevaan Enson kaupunkiin on matkaa Imatran keskustasta vain noin seitsemän kilometriä. Venäläiset matkailijat ovat kaupungilla tavallinen näky ja venäläismatkailu hyödyttää suuresti paikallista elinkeinoelämää. Suurin osa käy Imatralla ostoksilla ja Imatran tax-free-myynti onkin kolmanneksi suurin Suomen kaupungeista (vain Helsinki ja Lappeenranta ovat edellä).[6] Monet turistit jäävät myös kaupunkiin yöksi mikä näkyy maan keskiarvoa suurempana hotellien käyttöasteena. Lisäksi viime vuosina yhä useammat venäläiset ovat ostaneet Imatralta ja lähiseudulta asunnon itselleen.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Imatrankosken kuohuja kesällä 1982.

Imatra on alun perin merkinnyt ilmeisesti Imatran koskea. Koski on virrannut vapaana ja huomattavasti nykyisiä koskinäytöksiä voimakkaampana. Imatra on ollut tunnettu ja pelätty paikka, ja ilmeisesti siellä on palvottukin. Kalevalainen runous mainitsee Imatran mahtavimmaksi koskeksi. Kosken lähistöllä on kuitenkin ilmeisesti ollut vain vähän asutusta. Vuoksi on ollut tärkeä vesireitti, mutta Imatran koski on jouduttu kiertämään maitse. 1800-luvulta lähtien Imatra on kiehtonut niin ulkomaisia matkailijoita kuin kotimaisia taiteilijoitakin.kenen mukaan?Imatrankoski oli Suomen ensimmäinen turistikohde.Imatran kaupunki: Historiaa Malline:fi


Imatran kauppala perustettiin pääosin entisen Jääsken kunnan rahoilla [1] vuonna 1948 kolmen teollisuustaajaman ympärille. Teollisuustaajamat olivat Tainionkoski, Vuoksenniska ja Imatrankoski. Kauppala muodostettiin osista Jääsken, Ruokolahden ja Joutsenon kuntia. Kauppalasta tuli kaupunki vuonna 1971.

[muokkaa] Koulutus

Perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelut on Imatralla organisoitu alueellisen mallin mukaisesti. Kaupungissa on neljä aluetta, joilla toimii itsenäisinä yksikköinä kouluja ja päiväkoteja. Viime vuosina monien koulujen lakkauttamista on suunniteltu ja vuonna 2008 tehtiin päätökset koulujen lakkautamisista. Ongelmana ovat väestön väheneminen ja koulujen sijainti asutuksesta sivussa.

Perusopetusta annetaan seuraavissa yksiköissä:

Vuoksenniskan alue

  • Vuoksenniskan koulu (1–9 luokat 1–9)
  • Kaukopään koulu (luokat 1–6)
  • Virasojan koulu (luokat 1–6)

Tainionkosken alue

  • Tainionkosken koulu (luokat 1–6)
  • Tainionkosken koulu (luokat 7–9, lakkautetaan 1.8.2011)

Mansikkalan–Imatrankosken alue

  • Imatrankosken koulu (luokat 1–6)
  • Meltolan koulu (luokat 1–6)
  • Linnalan koulu (luokat 1–6)
  • Mansikkalan koulu (luokat 7–9)

Rajapatsaan alue

  • Teppanalan koulu (luokat 1–6, lakkautetaan 1.8.2009)
  • Savikannan koulu (luokat 1–6)
  • Sienimäen koulu (luokat 1–6, lakkautetaan 1.8.2013)
  • Kosken koulu (luokat 7–9)

Itä-Suomen suomalaisvenäläinen koulu järjestää myös perusopetusta vuosiluokilla 5–9, ja kouluun hakeudutaan neljänneltä luokalta.

Iltapäivätoimintaa järjestetään niin kaupungin kuin järjestöjenkin puolesta kaikilla alueilla koulujen ja päiväkotien tiloissa.

Lukiokoulutusta seuraavissa yksiköissä:

Etelä-Karjalan ammattiopisto tarjoaa nuorille ammatillisia perustutkintoja. Alavaihtoehtoja on useita: hotelli- ja ravintola-ala, kotitalous, kuvataide, käsi- ja taideteollisuus, liiketalous, maatalous- ja puutarha-ala, tekniikka sekä terveys- ja sosiaali-ala. Toimipisteet sijaitsevat Lappeenrannassa, Imatralla sekä Ruokolahdella.

[muokkaa] Kulttuuri

Imatran Valtionhotelli.

Kirjallisuus

Kaupunginkirjaston nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1986. Tuolloin pääkirjasto siirtyi Imatrankoskelta uuteen kulttuurikeskukseen Mansikkalaan. Lähialueen kunnilla on yhteinen kirjastojärjestelmä, Priima, ja sama kirjastokortti käy koko alueella.

Imatralla toimii lisäksi kolme muuta lähikirjastoa Vuoksenniskalla, Rajapatsaalla ja Imatrankoskella (Kosken kirjasto). Vuoksenniskalla ja Rajapatsaalla kirjastot sijaitsevat lähes taajamien keskustoissa, Kosken kirjasto toimii Imatrankosken koulun tiloissa.

Pitkään sivukirjastojen yllä roikkunut lakkautusuhka on melkein poistunut; nyt suunnitellaan vain vähäisistä asiakasmääristä kärsivän Kosken kirjaston lakkautusta.

Imatralaisista kirjailijoista tunnetuin lienee edesmennyt Hilja Valtonen.

Musiikki

Imatran musiikkitarjontaa edustaa Imatran seudun musiikki-instituutti, joka vastaa Imatran kaupungin sekä Rautjärven ja Parikkalan kuntien musiikinopetuksesta. Opetus muodostuu musiikin perustason ja sille rakentuvan musiikkiopistotason opinnoista ja sekä niitä edeltävästä varhaisiän musiikkikasvatuksesta.

Musikaalisten tilaisuuksien järjestämiseen sopivat muun muassa Karelia-sali sekä Vuoksen itäpuolella sijaitseva Konserttihovi.

Tunnettuja Imatralaisia yhtyeitä ja artisteja:

Muuta kulttuuria

Imatralla valitaan joka vuosi uusi "Imatran Inkeri" Imatra-päivänä.

Vuosina 1964–1982 Imatralla ajettiin MotoGP-kilpailu Imatran ajot. 2000-luvulla on järjestetty muutamana vuonna Muistojen Imatran ajot -näytöstapahtuma.

Vuonna 1986 Imatralla järjestettiin Asuntomessut, joiden teemana oli maatilarakentaminen. Messualue sijaitsee Niskalammella.

Teatteri Imatra, osana Imatran kaupungin kasvatus,-opetus- ja kulttuuritoimea, sijaitsee keskustassa, Kallenkujalla. Teatterissa on 173-paikkainen päänäyttämö ja 60-paikkainen pieni näyttämö. Teatterirakennus sisältää lisäksi kahvila-ravintolan. Viime vuosina teatteri on kasvattanut suosiotaan useilla menestysnäytöksillä; mm. Kruununpuisto-näytelmä (15 000 katsojaa) ja Sound of Music -musikaali (19 000 katsojaa). Teatterin omistuksessa on myös Valtionhotellin puistossa sijaitseva katettu kesäteatteri. Kesäteatterissa järjestetään myös keväisin Hyväri hyväntekeväisyysfestivaali. Lisäksi Imatralla toimii pienempi harrastaja- ja nuorisoteatteri-Teatteri Irti.

Imatran elokuvateatteri, Bio-Vuoksi, sijaitsee Vuoksenniskalla.

Imatran kulttuurikeskus sijaitsee Mansikkalassa.

[muokkaa] Liikenne

Valtatie 6 Korvenkannan kohdalla lähellä Lappeenrannan kaupungin rajaa

Imatran kautta kulkee Koskenkylästä Kouvolan, Lappeenrannan, Imatran ja Joensuun kautta Kajaaniin johtava valtatie 6. Tie on moottoritie Vuoksenniskan kohdalla. Imatralla on kansainvälinen rajanylityspaikka, joka on myös Mikkelistä alkavan kantatien 62 päätepiste.

Karjalan rata kulkee Imatran kautta. Imatran rautatieasemalla on sekä matkustaja- että tavaraliikennettä. Imatran tavararatapihalta haarautuu myös Viipurin suuntaan Venäjälle johtava rata.

Lähin lentoasema on Lappeenrannassa sijaitseva Lappeenrannan lentoasema. Lisäksi Imatralla on harrasteilmailun ja Rajavartiolaitoksen käytössä oleva Immolan lentokenttä.

[muokkaa] Välimatkoja

[muokkaa] Tutustumiskohteita

Nähtävyyksiä

Tapahtumia

[muokkaa] Urheilu

Imatralla on monia liikuntapaikkoja niin sisällä kuin ulkona. Mansikkalassa on suurin osa kaupungin urheilupaikoista, kuten vuonna 1966 valmistunut Imatran Uimahalli, joka antaa hyvät mahdollisuudet niin kunto- kuin virkistysuintiinkin. Uimahallin peruskorjaus valmistui elokuussa 2004. Uimahallin yhteydessä sijaitsee Urheilutalo (1986), jossa on 1 200 katsojan palloiluhalli, judosali, nyrkkeilysali, painisali, kuntosali, voimistelusali ja 22 pukuhuonetta. Rakennuksessa on myös kahvila, kampaamo ja 10-ratainen yksityinen keilahalli, jonka pihalla on 18-ratainen minigolf. Kompleksia täydentävät laajat pysäköintitilat. Mansikkalassa sijaitsee myös Linnalan Pesäpallostadion, jossa pelaa Imatran Pallo-Veikot. Pesäpallostadion kunnostettiin keväällä 2006.

Vuoksenniskalla sijaitsee Imatran Jäähalli, jossa pelaa Suomi-sarjan Imatran Ketterä nuoriso-osastoineen. Ukonlinnassa, Imatran Vapaa-aikakeskuksessa, sijaitsee 1951 valmistunut Keskusurheilukenttä, joka kattaa jalkapallokentän, heitto- ja hyppylajien harjoituspaikat, huoltorakennuksen ja suuren katsomon. Kentän ympäristössä on myös lukuisia tenniskenttiä ja jousiammuntarata sekä laaja, valaistu kuntorataverkosto. Keskusurheilukenttää on myös korjattu ja kunnostettu historiansa varrella monia kertoja, viimeksi vuonna 2002, kun juoksuratojen pinnat uusittiin. Vuonna 2007 Imatralle avattiin uusi tekonurmikenttä vanhan Karhumäen hiekkakentän tilalle. Lisäksi Vuoksenniskalla ja Imatrankoskella sijaitsevat suuret urheilukentät joissa Imatran Palloseura ja FC PaSa harjoittelee.

Kaupungin uimarannat sijaitsevat Ukoskassa, Lempukassa, Hosseinlahdella, Mellonlahdella, Varpasaaressa ja Immalanjärvellä. Immolassa sijaitsee purjelentoon ja muuhun vapaa-ajan ilmailuun tarkoitettu lentokenttä. Liikuntapaikkoja täydentävät lukuisat kuntoradat, koulujen liikuntasalit, koulujen urheilukentät ja mahdollisuus kalastaa niin Vuoksella kuin Saimaalla ja lukuisilla pienemmillä lammilla ja järvillä.

[muokkaa] Suurimmat työnantajat

  1. Stora Enson Imatran tehtaat 2 800
  2. Imatran kaupunki 1 870
  3. Oy Ovako Ab 720
  4. VR-yhtiöt 240
  5. Kaakkois-Suomen Rajavartiosto 200
  6. Tieto-Enator Oyj 170
  7. Etelä-Karjalan Osuuskauppa 170
  8. Tradeka-yhtymä 160
  9. Imatran kylpylä 100
  10. Imatran kihlakunnan virasto 100

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

[muokkaa] Tunnettuja imatralaisia

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
  2. ↑ 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
  4. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
  6. ↑ Tiilikainen, Tenho: Tax free -kauppa käy kiivaana Etelä-Saimaa. 9.12.2006. Viitattu 26.11.2007.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Imatra.

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Kalevi Heitto (toim.): Vanhaa Imatraa sanoin ja kuvin. Imatra: Kanta-Imatra Seura, 1973. ISBN 951-99500-6-0.
  • Sven Hirn: Imatran tarina – matkailuhistoriamme valtaväylältä. Imatra: Kanta-Imatra Seura, 1978. ISBN 951-99175-6-X.
  • Mikko Pärssinen (toim.): Imatran rannoilta. Imatra: Kanta-Imatra seura, 1979 (2. painos).
  • Anu Talka (toim.): Imatran kirja. Jyväskylä: Gummerus, 1997. ISBN 951-97722-0-0.
  • Leena Valtonen ja Imatran Seudun Kotitalousopettajat: Maisemia ja makuelämyksiä Vuoksen varrelta. Imatra: Imatran Seudun Kotitalousopettajat ry, 1996. ISBN 952-90-8257-6.

Romaaneja:

Etelä-Karjalan maakunnan kunnat
Imatra - Lappeenranta - Lemi - Luumäki - Parikkala - Rautjärvi - Ruokolahti - Savitaipale - Suomenniemi - Taipalsaari - Ylämaa
Entiset kunnat

Joutseno - Lappee - Lauritsala - Nuijamaa - Saari - Simpele - Uukuniemi
Katso myös luovutetun Etelä-Karjalan kunnat
Etelä-Suomen läänin kunnat
Artjärvi - Asikkala - Askola - Espoo - Forssa - Hamina - Hanko - Hartola - Hattula - Hausjärvi - Heinola - Helsinki - Hollola - Humppila - Hyvinkää - Hämeenkoski - Hämeenlinna - Iitti - Imatra - Inkoo - Janakkala - Jokioinen - Järvenpää - Karjalohja - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Kotka - Kouvola - Kärkölä - Lahti - Lapinjärvi - Lappeenranta - Lemi - Liljendal - Lohja - Loppi - Loviisa - Luumäki - Miehikkälä - Myrskylä - Mäntsälä - Nastola - Nummi-Pusula - Nurmijärvi - Orimattila - Padasjoki - Parikkala - Pernaja - Pornainen - Pukkila - Pyhtää - Porvoo - Raasepori - Rautjärvi - Riihimäki - Ruokolahti - Ruotsinpyhtää - Savitaipale - Sipoo - Siuntio - Suomenniemi - Sysmä - Taipalsaari - Tammela - Tuusula - Vantaa - Vihti - Virolahti - Ylämaa - Ypäjä
Entiset kunnat
Anjala - Anjalankoski - Bromarv - Degerby - Elimäki - Haagan kauppala - Haapasaari - Hauho - Heinolan mlk - Huopalahti - Hyvinkään mlk - Hämeenlinnan mlk - Jaala - Joutseno - Karhula - Karjaa - Kalvola - Kulosaari - Kuusankoski - Kymi - Lammi - Lappee - Lauritsala - Lohjan kunta - Nuijamaa - Nummi - Oulunkylä - Pohja - Porvoon mlk - Pusula - Renko - Saari - Sammatti - Simpele - Sippola - Snappertuna - Suursaari - Tammisaaren mlk - Tammisaari - Tenhola - Tuulos - Uukuniemi - Valkeala - Vanaja - Vehkalahti
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Imatra
Henkilökohtaiset työkalut