Narva-Jõesuu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo virolaisesta kaupungista. Sanan muita merkityksiä erillisellä täsmennyssivulla.
Narva-Jõesuu linn
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Narva-Jõesuu linn

Koordinaatit: 59.461389°N, 28.042500°EKoordinaatit: 59.461389°N, 28.042500°E

Valtio Viron lippu Viro
Maakunta Itä-Virumaa
Perustettu 1990, kauppala 1917
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Andres Noormägi
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 11,03 km²
Korkeus 0 m
Väkiluku (2006) 2 927 (1,8,2012) [1]
 – Tiheys 247,9 as./km²
Narva-Jõesuun hiekkaranta


Narva-Joensuu (viroksi Narva-Jõesuu, aiemmin saks. Hungerburg, paikallisesti Jõesuu) on kylpyläkaupunki Itä-Virumaan maakunnassa Viron koillisnurkassa, Suomenlahden rannalla. Narva-Jõesuun kauppala perustettiin 1917. Vuonna 1934 se liitettiin Narvan kaupunkiin, josta Narva-Jõesuu erotettiin itsenäiseksi kaupungiksi 1990.

Nimensä mukaisesti Narva-Jõesuu sijaitsee Narvajoen suussa ja länsirannalla, 14 km:n päässä Narvan kaupungista. Pohjoispuolisella Narvanlahdella kaupunkia reunustaa 12 km pitkä, erittäin hienohiekkainen, kaareva uimaranta.

Kaupungin asukkaista on vuoden 2008 tilastojen mukaan 73,5% venäläisiä, 11,5% virolaisia ja 15% muita kansallisuuksia[1].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säilyneet pitsihuvilat ja hiekkaranta ovat tuoneet monille suomalaisille mieleen Terijoen, sillä myös Narva-Jõesuu oli Pietarin aristokraattien kesäinen kohtauspaikka. Se edusti Viron kylpyläkaupunkien ehdotonta huippua, jonne paikallisella väestöllä ja keskiluokalla ei juuri ollut asiaa.

Huviloiden määrä nousi ensimmäisen maailmansodan aattona jopa tuhanteen. Tosin tästä loistokaudesta kertoo enää vain asemakaava tyhjine tontteineen. Terijoen tapaan Narva-Jõesuunkin pitsihuviloita siirrettiin maailmansotien välillä muualle maahan ja niitä löytää yhä mm. Pärnusta, Haapsalusta ja Tallinnan Nõmmelta. Toisesta maailmansodasta paikan päällä säilyi vain kolmisenkymmentä huvilaa ja näistäkin on enää jäljellä vain muutama. Sodassa tuhoutui myös ydinkeskusta ja mm. vasta vuonna 1935 valmistunut rantapaviljonki Rannahoone.

Sodan jälkeen Neuvostoliitto piti Narvan seutua strategisesti tärkeänä. Tästä syystä alkuperäisväestön paluumuutto ja myös matkailu oli rajoitettua. Huviloiden rappeutumista vältettiin siirtämällä ne erilaisten teollisuuslaitosten lomakodeiksi. Vuonna 1961 valmistui kolhoosiväen käyttöön 1930-luvun periaatteiden mukainen funkkiskylpylä.[2] Tämä aloitti Narva-Jõesuun uuden suosion kauden, jonka aikana hotelleita ja lomakeskuksia nousi aina Neuvostoliiton loppuun saakka.

Uuden itsenäistymisen myötä nämä jäivät pitkäksi aikaa rapistumaan, sillä Narvajoesta tuli rajajoki ja matkailuvirrat tyrehtyivät. Funkkiskylpylä avattiin kunnostettuna vuonna 2006 ja nyt käynnissä on useita uusia kylpylähankkeita. Vuonna 1912 valmistunut kaivohuone ja huvielämän keskus Kuursaal on yhä puistossa raunioina, mutta myös sen kunnostusta suunnitellaan. [3]

Narva-Jõesuun kaivohuone autioituneena nykyisessä asussaan

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itä-Virumaan maakunta jakautuu seutukuntiin, joista Narva-Jõesuu kuuluu Narvan seudun muodostamaan Idaregiooniin. Sen neljällä kunnalla (Narva, Narva-Jõesuu, Sillamäe, Vaivara) on keskinäinen kumppanuussopimus Kotkan–Haminan seudun viiden kunnan (Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti) kanssa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]