Haapsalu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Haapsalu
Katu Haapsalun keskustassa lähellä linnaa
Katu Haapsalun keskustassa lähellä linnaa
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Haapsalu

Koordinaatit: 58°57′N, 23°32′EKoordinaatit: 58°57′N, 23°32′E

Valtio Viro
Maakunta Läänemaa
Perustettu 1279
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 10,60[1] km²
Väkiluku (2009[1]) 11 505
 – Tiheys 1 085,4 as./km²

Haapsalu eli Haapasalo (ruotsiksi ja saksaksi Hapsal, venäjäksi Хаапсалу, vanha nimi Гапсаль) on 11 505 asukkaan (vuonna 2009) kaupunki Viron länsirannikolla. Meri ympäröi kaupunkia kolmelta suunnalta. Viime vuosikymmeninä kaupunki on levinnyt historiallisesta keskuksestaan piispanlinnan luota, ja keskustana pidetään nykyisin kauppakeskuksen seutua.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapsalun historia ulottuu vuoteen 1279,[3] jolloin kaupungista tuli Saarenmaan-Läänemaan hiippakunnan keskus kolmen vuosisadan ajaksi.[4] Kaupunkiin rakennettiin 1200-luvulla tuomiokirkko, jonka rauniot ovat yhä pystyssä.[5] Vuonna 1279 piispa antoi Haapsalulle kaupunkioikeudet, jotka olivat peräisin Riialta.[6] 1400-luvulla kaupungissa toimi ensimmäisen kerran historiallisissa lähteissä mainittu kaupunginraati, joka hoiti kaupunginhallituksen ja käräjäoikeuden tehtäviä. 1500-luvun aikana kaupunkiin muutti muun muassa saksalaisia, venäläisiä, ruotsalaisia ja suomalaisia. Vuonna 1581 Ruotsi sai alueen valtaansa muun Läänemaan myötä.[5]

Haapsalun linna 1889
Haapsalun vanha rautatieasema 2006

Ruotsin vallan aikana 1600-luvun alussa kaupunkia koetteli nälänhätä. Ruotsin vallan aikana kaupunginraadin jäsenmäärää leikattiin puoleen ja valtaa keskitettiin läänitysherroille. 1690-luvulla kaupungissa asui arviolta 600 henkilöä.[7] Vuonna 1715 Pietari Suuri tuhosi kaupunkia sotiessaan ruotsalaisten kanssa. Sodan ja ruton koetellessa kaupunkia väkimäärä laski noin 100 asukkaaseen.[3] Kaupungintalo valmistui vuonna 1775.[4] 1800-luvulla Carl Abraham Hunnius toi eloa kaupunkiin avaten sinne ensimmäisen mutakylpylän vuonna 1825. Kaupungin suosio nousi, ja kuninkaallinen perhekin osoitti kiinnostustaan kaupunkia kohtaan. Haapsalusta tulikin merkittävä kesälomakohde.[3] Vuonna 1864 Haapsalussa oli 2 294 luterilaisen kirkon jäsentä, joista 700 oli saksalaisia ja 1 600 virolaisia. 1800-luvun alussa kaupungin katuja päällystettiin ja ne saivat valaistuksen. Rakentaminen vauhdittui muutenkin nopeasti ja tyhjille tonteille rakennettiin uusia taloja. 1800-luvun puolivälissä kaupungista aloitettiin säännöllinen laivaliikenne Pietariin ja Riikaan. 1860-luvulla kaupunkiin rakennettiin lennätinasema.[8]

Vuonna 1905 valmistui rautatie Haapsalusta Tallinnaan.[4] Haapsalusta Riisipereen ulottuva rautatie kuitenkin purettiin vuonna 2004, kun 1990-luvulla rautatien 300 eurolla ostanut yksityisyrittäjä myi ratakiskot. Nykyään rautatien tilalla on 53 kilometriä pitkä pyörätie, jota kutsutaan "Terveydentieksi". [9] Entinen rautatieasema toimii nykyään museona, jonka edustalla on bussien pysähdyspaikka. Kaupungissa ei ole varsinaista bussiasemaa.

Vuonna 1998 Haapsaluun perustettiin Tallinnan yliopistoon kuuluva yksikkö Haapsalu Kolledž.[10]

Legendat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapsalun tuomiokirkon eteläseinään rakennetun pyöreän kastekappelin ikkunalle ilmestyy elokuun täydenkuun öinä naisen hahmo. Tuota hahmoa on alettu nimittää Valkeaksi Neitsyeksi. Kuinka niin, ja miksi tuo nainen on jo vuosisatoja näyttäytynyt kappelin ikkunassa, kertoo legenda seuraavasti:

Keskiajalla, Saarenmaan-Läänemaan piispan hallitessa, piti kaikkien tuomioherrojen säntillisesti luostarin sääntöjen mukaan elämään ja naisilta oli piispanlinnaan astuminen kuolemantuomion uhalla kielletty. Vaan sattuipa niin, että muuan tuomioherran ja Eestinsukuisen neitosen välille syttyi palava rakkaus. Nuorten toistensa läheisyyttä kovin ikävöiden, toi tämä tuomioherra neitosen pojaksi puettuna kirkkokuoroon laulajaksi. Kauan säilyikin tämä salaisuus, vaan eräänä päivänä itsensä julki petti. Piispan tuomio oli ankara: Tuomioherra heitettiin linnan tyrmään kuolemaan nälkään ja neito muurattiin elävältä kesken olevan kastekappelin seinään. Monta päivää oli nuoren naisen vaikerointi kuulunut ennen kun sammui. Vaan hänen henensä ei pääsyt rauhaan ja käykin nyt jo vuosisatoja kastekappelin ikkunalla rakasta miestään surren.[11]

Haapsalu nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa Haapsalussa järjestetään vuosittaiset Augustibluus-bluesmusiikkifestivaalit, jonne saapuu esiintyjiä niin Suomesta, Ruotsista kuin Yhdysvalloistakin.

Kaupungin tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapsalun kaupunginvaakunaan on kuvattu Johanneksen kotka, joka esiintyi myös Saarenmaan-Läänemaan hiippakunnan vaakunassa. Vaakunaan on lisätty kaupunkia kuvaava muuri ja torni. Haapsalun lippu on ollut käytössä 1930-luvulta lähtien. Lippu koostuu kolmesta osasta, joista ensimmäinen muodostuu kolmesta yhtä suuresta allekkain sijoitetusta neliöstä, joista ylin ja alin ovat sinisiä ja keskimmäinen valkoinen. Myös kaksi muuta osaa koostuvat neliöistä, mutta joiden värit ovat päinvastaiset ensimmäiseen osaan verrattuna. Kaupungilla on myös käytössä kunniamerkki, joka on tarkoitettu erityisen ansioituneille kaupunkilaisille. Sen myöntää Viron tasavallan itsenäisyyspäivänä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Haapsalulla on vaakunan ja lipun ohella käytössään logo, joka otettiin käyttöön vuonna 2004.[12]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Haapsalu arvudes Haapsalu linn. Viitattu 24.11.2010. (viroksi)
  2. Haapsalu Haapsalu linn. Viitattu 24.11.2010. (viroksi)
  3. a b c Neil Taylor: Estonia: The Bradt Travel Guide, 5. edition, s. 201. Bradt Travel Guides, 2007. ISBN 9781841621944. Google book (limited preview). (englanniksi)
  4. a b c Haapsalu in numbers (pdf) (Sivu 4) 2008. Haapsalun kaupunginhallitus. (englanniksi)
  5. a b Ülla Paras: Piiskoppide aeg Haapsalu linn. Viitattu 24.11.2010. (viroksi)
  6. Haapsalu piiskopilinnus - 300 aastat Saare-Lääne piiskopkonna keskus Haapsalu Piiskopilinnus. Viitattu 24.11.2010. (viroksi)
  7. Ülla Paras: Rootsi aeg Haapsalu linn. Viitattu 24.11.2010. (viroksi)
  8. Ülla Paras: 19. sajand Haapsalu linn. Viitattu 24.11.2010. (viroksi)
  9. HS.fi: Hiljainen rata Haapsaluun 8.6.2012. www.hs.fi: Helsingin Sanomat. Viitattu 31.7.2012. (suomeksi)
  10. Kolledži ajalugu Tallina Ülikooli - Haapsalu Kolledž. (viroksi)
  11. Valge Daam Haapsalu linn. Viitattu 28.07.2012. (viroksi)
  12. Sümboolika Haapsalu linn. Viitattu 24.11.2010. (viroksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapsalu wikitravelissa

Haapsalu matkailutietoa suomeksi