Haapsalu
Tätä sivua ei ole | Haapsalu | |||
 |
|||
|
|||
  Haapsalu
|
|||
| Koordinaatit: | |||
|---|---|---|---|
| Valtio | Viro | ||
| Maakunta | Läänemaa | ||
| Perustettu | 1279 | ||
| Pinta-ala | |||
| – Kaupunki | 10,60[1] km² | ||
| Väkiluku (2009[1]) | |||
| – Kaupunki | 11 505 | ||
| – Tiheys | 1 085,4 as./km² | ||
| Verkkosivusto: http://www.haapsalu.ee | |||
Haapsalu eli Haapsalo (ruotsiksi ja saksaksi Hapsal, venäjäksi Хаапсалу, vanha nimi Гапсаль) on 11 505 hengen (vuonna 2009) kaupunki Viron länsirannikolla. Kaupunkia ympäröi kolmelta suunalta meri. Viime vuosikymmeninä kaupunki on levinnyt historiallisesta keskuksestaan piispan linnan luota ja sen keskustana pidetään nykyisin kauppakeskusta.[2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Haapsalun historia ulottuu vuoteen 1279,[3] jolloin kaupungista tuli Saarenmaan-Läänemaan hiippakunnan keskus seuraavan kolmen vuosisadan ajaksi.[4] Kaupunkiin rakennettiin 1200-luvulla tuomiokirkko, jonka rauniot ovat yhä pystyssä.[5] Vuonna 1279 piispa antoi Haapsalulle kaupungin oikeudet[6] ja se sai Riian kaupunginoikeuden. Kaupungissa toimi kaupunginraati 1400-luvulla ensimmäisen kerran historiallisissa lähteissä mainittu kaupunginraati, joka hoiti kaupungin hallituksen ja käräjäoikeuden tehtäviä. 1500-luvun aikana kaupunkiin muutti muun muassa saksalaisia, venäläisiä, ruotsalaisia ja suomalaisia. Vuonna 1581 Ruotsi sai alueen valtaansa muun Läänemaan myötä.[5]
Ruotsin vallan aikana 1600-luvun alussa kaupunkia koitteli nälänhätä. Ruotsin vallan aikana kaupungin raadin jäsenmäärää leikattiin puoleen ja valtaa keskitettiin läänitysherroille. 1690-luvulla kaupungissa asui arviolta 600 henkilöä.[7] Vuonna 1715 Pietari Suuri tuhosi kaupunkia sotiessaan ruotsalaisten kanssa. Sodan ja ruton koetellessa kaupunkia väkimäärä oli laskenut noin 100 asukkaaseen.[3] Kaupungintalo valmistui vuonna 1775.[4] 1800-luvulla Carl Abraham Hunnius toi eloa kaupunkiin avaten sinne ensimmäisen mutakylpylän vuonna 1825. Kaupungin suosio nousi, kuninkaallinen perhekin osoitti kiinnostustaan kaupunkia kohtaan. Haapsalusta tulikin suuri kesälomakohde.[3] Vuonna 1864 Haapsalussa oli 2 294 luterilaisen kirkon jäsentä, joista 700 oli saksalaisia ja 1 600 virolaisia. 1800-luvun alussa kaupungin katuja päälystettiin ja ne saivat valaistuksen. Rakentaminen vauhdittui muutenkin nopeasti ja tyhjille tonteille rakennettiin uusia taloja. 1800-luvun puolivälissä kaupungista aloitettiin säänöllinen laivaliikenne Pietariin ja Riiaan. 1860-luvulla kaupunkiin rakennettiin lennätinasema.[8] Vuonna 1905 Haapsaluun valmistui Tallinnaan johtava rautatie.[4]
Vuonna 1998 Haapsaluun perustettiin Tallinnan yliopistoon kuuluva yksikkö Haapsalu Kolledž.[9]
[muokkaa] Haapsalu nykyään
Elokuussa Haapsalussa järjestetään vuosittaiset Augustibluus-bluesmusiikkifestivaalit, jonne saapuu esiintyjiä niin Suomesta, Ruotsista kuin Yhdysvalloistakin.
[muokkaa] Kaupungin tunnukset
Haapsalun kaupungin vaakunaan on kuvattu Johanneksen kotka, joka esiintyi myös Saarenmaan-Läänemaan hiippakunnan vaakunassa. Myöhemmin vaakunaan lisättiin kaupunkia kuvastava muuri ja torni. Haapsalun lippu on ollut käytössä 1930-luvulta lähtien. Lippu koostuu kolmesta osasta, joista ensimmäinen koostuu kolmesta yhtä suuresta allekkain sijoitellusta neliöstä, joista ylin ja alin ovat sinisiä ja keskimmäinen valkoinen. Kaksi muuta osaa koostuvat samaten neliöistä, mutta joiden värit ovat päinvastaiset ensimmäiseen osaan verrattuna. Kaupungilla on myös käytössä kunniamerkki, joka on tarkoitettu erityisen ansioituneille kaupunkilaisille. Se myönnetään Viron tasavallan itsenäisyyspäivänä kaupungin valtuuston puheenjohtajan toimesta. Haapsalulla on vaakunan ja lipun ohella käytössään logo, joka otettiin käyttöön vuonna 2004.[10]
-
Rautatieaseman asemalaituri on 216 metriä pitkä (tsaarin junan pituus)
-
Portti Piispanlinnan raunioihin
-
Piispanlinna (Etualalla piispanlinnan tuomiokirkko kastesali sekä sakasti)
[muokkaa] Ystävyyskaupungit
- Rendsburg, Saksa
- Hanko, Suomi
- Haninge, Ruotsi
- Loviisa, Suomi
- Greve in Chianti, Italia
- Uman, Ukraina
- Fundão, Portugali
- Eskilstuna, Ruotsi
- Betlehem, Palestiina
[muokkaa] Viitteet
- ↑ a b Haapsalu arvudes Haapsalu linn. Viitattu 24.11.2010. (viroksi)
- ↑ Haapsalu Haapsalu linn. Viitattu 24.11.2010. (viroksi)
- ↑ a b c Neil Taylor: Estonia: The Bradt Travel Guide, 5. edition, s. 201. Bradt Travel Guides, 2007. ISBN 9781841621944. Google book (limited preview). (englanniksi)
- ↑ a b c Haapsalu in numbers (pdf) (Sivu 4) 2008. Haapsalun kaupunginhallitus. (englanniksi)
- ↑ a b Ülla Paras: Piiskoppide aeg Haapsalu linn. Viitattu 24.11.2010. (viroksi)
- ↑ Haapsalu piiskopilinnus - 300 aastat Saare-Lääne piiskopkonna keskus Haapsalu Piiskopilinnus. Viitattu 24.11.2010. (viroksi)
- ↑ Ülla Paras: Rootsi aeg Haapsalu linn. Viitattu 24.11.2010. (viroksi)
- ↑ Ülla Paras: 19. sajand Haapsalu linn. Viitattu 24.11.2010. (viroksi)
- ↑ Kolledži ajalugu Tallina Ülikooli - Haapsalu Kolledž. (viroksi)
- ↑ Sümboolika Haapsalu linn. Viitattu 24.11.2010. (viroksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
Abja-Paluoja | Antsla | Elva | Haapsalu | Jõgeva | Jõhvi | Kallaste | Karksi-Nuia | Kehra | Keila | Kilingi-Nõmme | Kiviõli | Kohtla-Järve | Kunda | Kuressaari | Kärdla | Lihula | Loksa | Maardu | Mustvee | Mõisaküla | Narva | Narva-Jõesuu | Otepää | Paide | Paldiski | Pärnu | Põltsamaa | Põlva | Püssi | Rakvere | Rapla | Räpina | Saue | Sillamäe | Sindi | Suure-Jaani | Tallinna | Tamsalu | Tapa | Tartto | Tõrva | Türi | Valga | Viljandi | Võhma | Võru
