Hiidenmaa

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hiidenmaan lippu (vaakuna näkyvissä lipun yläosassa)

Hiidenmaa ja Saarenmaa

Hiidanmaa satelliittikuvassa

Hiidenmaa (viroksi Hiiumaa, ruots. Dagö) on Itämeressä sijaitseva Viron toiseksi suurin saari sen eteläpuolella sijaitsevan Saarenmaan jälkeen. Sen pinta-ala on hieman alle 1 000 km². Hiidenmaan maakuntaan kuuluvan Hiidenmaan pääkaupunki on Kärdla ja saarella asuu noin 10 000 ihmistä.

[muokkaa] Hiidenmaan maakunta

Hiidenmaan maakunnassa on yksi kaupunki ja neljä kuntaa.

Kärdla

[muokkaa] Historia

Arkeologisten löytöjen mukaan saarella on asuttu 400 eaa. Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat vuodelta 1228 sen jälkeen kun saksalaisritarit olivat vallanneet Hiidenmaan ja Viron. Saari kuului Ruotsille vuosina 1563-1710. Suurin osa saaren aiemmin runsaslukuisesta ruotsalaisväestöstä siirtyi Ruotsiin tai virolaistui seuranneen venäläisvallan aikana, jota kesti Viron itsenäistymiseen vuoteen 1918 asti. Saarella asui ruotsinkielinen vähemmistö aina vuoteen 1944 saakka. Kun Neuvostoliitto valtasi Viron takaisin saksalaisilta miehitysjoukoilta, niin suurin osa ruotsinkielisistä pakeni laivoilla Ruotsiin. Heidän omaisuuttaan, mm. kiinteistöjä ja maatiloja, on pyritty palauttamaan entisille omistajille tai heidän jälkeläisilleen.

[muokkaa] Nähtävyydet

Saari on suosittu turistikohde, tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat aikoinaan Ungern-Sternberg-suvulle kuulunut Suuremoisan kartano, Kopun 1500-luvulla rakennettu majakka, muutamat kirkot ja vanhat maatalot sekä luontokohteet. Suuremõisan (saksaksi Grosenhof) kartanon ensimmäinen omistaja oli De la Gardie -niminen suku. Kreivi Axel Julius De la Gardie pojantytär kreivitär Ebba Margareta Stenbock rakennutti nykyisen kartanon vuosina 1755-1760. Kartanoa laajennettiin vuonna 1772. Alueella on myös huomattava puulajipuusto.

Toinen huomattava kartano sijaitsee Käinassa. Putkaste (saksaksi Putkas) rakennettiin 1812 kun Peter Stackelberg oli kartanon omistaja. Kartano sai vaurioita sodassa v. 1944, mutta joitakin korjauksia tehtiin vuosina 1955-1959. Kartano toimi tuolloin kolhoosin toimistona. Valitettavasti kartano on nykyisin hyvin huonokuntoinen. Vaemlan kartanon ( saksaksi Waimel) viimeinen omistaja oli paroni Gustav von der Palen. Virolainen taiteilija J. Köler (1826-1899) vietti lomiaan Vaemlan kartanon vieraana. Neuvosto-Eestin aikana kartano purettiin ja siitä on jäljellä vain rauniot sekä arvokas puulajipuisto. Entinen, vielä nykyisinkin toimiva, villatehdas kuului kartanon rakennuksiin. Saarella on sijainnut useita suurempia ns. maaseutukartanoita, mm. Kassarin ja Orjakun kartanot. Kassarin kartano tuhoutui tulipalossa 1920-luvulla, mutta kartanon entisessä renkituvassa sijaitsee kotiseutumuseo. Museon pihassa on myös mielenkiintoinen nähtävyys. Entinen M/S Estonian pelastusvene joka ajautui tyhjänä Hiidenmaan rannikolle noin viikko onnettomuuden jälkeen v. 1994. Suomalaissyntyisen kirjailijan Aino Kallaksen (1878-1956) (o.s. Krohn) kesämökki sijaitsee Kassarissa, ja hän vietti siellä kesiään 20-ja 30-luvulla.

Kärdlan sijainti Hiidenmaalla

[muokkaa] Muuta

Hiidenmaan, Läänemaa ja Saarenmaa muodostavat Viron riigikogun vaalien vaalipiirin numero 5, viidennen vaalipiirin ja samalla toisen pääkaupunki Tallinnan ulkopuolisen vaalipiirin, josta valitaan yhteensä seitsemän kansanedustajaa Viron 101-jäseniseen parlamenttiin.