Gotlanti

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gotlannin maakunta
Gotlannin kartta
Ruotsin maakunnat - Gotlannin maakunta korostettuna		 Gotlannin vaakuna
Pääalue Götanmaa
Vastaava lääni Gotlannin lääni
Pinta-ala 3 140 km²
Kukka Muratti
Eläin Siili

Gotlanti (aik. Vuojonmaa,[1] ruots. Gotland) on Ruotsin ja Itämeren suurin saari. Gotlannin keskus on Visby. Gotlanti sekä sen lähellä sijaitsevat saaret muodostavat Gotlannin läänin, maakunnan ja kunnan.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Maantiede

Gotlannin kartta.

Gotlanti sijaitsee 90 kilometrin päässä Ruotsin mantereesta ja noin 130 kilometrin päässä Baltian maista. Sen pinta-ala on 3140 km² (0,8% Ruotsin kokonaispinta-alasta).[2] Rantaviivaa on noin 800 km, Fårön saari mukaan luettuna. Saaren leveys on 50 km ja pituus 176 km.[2] Saaren ja samalla koko Gotlannin maakunnan korkein kohta on Lojsta hed, joka kohoaa 82 metrin korkeuteen merenpinnasta.[2] Suurin järvi on Bäste träsk, pinta-alaltaan 6,3 km².[2]

[muokkaa] Ilmasto

Gotlannissa on meri-ilmasto, joka aiheuttaa esimerkiksi leudot talvet. Kesä tulee vähän myöhemmin kuin muualle Ruotsiin, mutta lämpimähkö ilmasto toisaalta pidentää syksyä. Kevät ja kesä ovat siis aika viileitä, syksy pitkä ja lämmin, talvikin on yleensä leuto.[3] Saarella on enemmän aurinkoisia tunteja vuodessa kuin muualla Ruotsissa.[4] Kesällä lämpötila on keskimäärin 15 ja 20 asteen välillä, talvella helmikuussa lämpötila saattaa olla pakkasen puolella.[4] Sademääräkin on pieni.[3]

[muokkaa] Geologia

Merenhiomia kiviä (raukar) rannikolla.

Pinnanmuodoiltaan Gotlanti on hiekasta, kalkista ja korallista muodostunutta tasankoa. Saaren muodostuminen alkoi noin 400 miljoonaa vuotta sitten siluurikaudella.[5] Saari mudostui koralliriutoista.[4] Se sijaitsi päiväntasaajalla ja luonto oli samanlaista kuin Havaijilla.[6] Tämä vaikutti myös saaren nykyiseen olomuotoon. Gotlannissa on paljon merkkejä tästä ajasta ja fossiileja voikin löytää mistä vain saaren alueella. Erilaisia fossilisia lajeja on löydetty yli 2000.[7]

Rannoilla on paljon meren hiomia kalkkikivimuodostelmia, joita kutsutaan ruotsin kielessä nimellä rauk. Eniten niitä on Fårön luoteisrannikolla.[8] Ne ovat kehittyneet 10 000 vuotta sitten.[9] Useilla rannoilla on myös hiekkadyynejä. Yksi suosituista nähtävyyksistä on kalkkikiviluola Lummelundagrottan, joka sijaitsee rannikolla Visbystä pohjoiseen. Luolat ovat Gotlannin suosituin turistikohde.[10] Kyseinen luolasto löydettiin 1948.[9]

[muokkaa] Luonto

[muokkaa] Suojelualueet

Gotlannin vierellä sijaitsee kolme Fårötä pienempää saarta. Niistä Gotska Sandön on kansallispuisto. Kansallispuisto siitä tuli vuonna 1963.[11] Stora Karlsö ja Lilla Karlsö luonnonsuojelualueita. Molemmat Karlsö-saaret ovat Itämeren ainoita lintusaaria ja niille järjestetään retkiä.[12]

[muokkaa] Eläimet

Gotlanninrusseja

Vesilintuja voi nähdä paljon, erityisesti Stora ja Lilla Karlsöllä. Niillä asuu esimerkiksi kiisloja ja ruokkeja.[13] Eläimistä Gotlannissa näkee erityisesti lampaita. Saaren oma lammasrotu on nimeltään gotlanninlammas. Saaren vaakunaan on kuvattu lammas, mutta maakuntaeläin on kuitenkin siili. Siilit olivat mahdollisesti pyhiä eläimiä Gotlannissa kivikaudella.[11]

Gotlannista peräisin oleva hevosrotu on gotlanninruss. Russeja on ollut saarella mahdollisesti jo kivikaudella.[14] Aikaisemmin ne olivat vientitavaraa: 1870-luvulla hevosia vietiin ulkomaille jopa 2000.[15] Vuosisadan vaihteessa niitä oli villeinä 150.[15] Nykyisin samassa paikassa, Lojsta hedillä elää villejä russeja 50 kappaletta, muuten koko saarella niitä on yhteensä 7 000–8 000 kappaletta.[16]

Gotlannin aurinkoisuus näkyy myös esimerkiksi Gotska Sandönin ja Fårön hyönteisten määrässä.[17]

[muokkaa] Kasvit

Kasvillisuudesta mainittakoon esimerkiksi erilaiset orkideat. Erityisesti alkukesällä orkideoja näkyy paljon.[18] Kaikista Ruotsissa esiintyvästä 50 lajista kasvaa Gotlannista noin 40 (toisen lähteen mukaan vain 30[13]) ja monet niistä ovat rauhoitettuja.[19] Esimerkiksi harvinainen Orchis spitzelii kasvaa Ruotsissa ainoastaan Gotlannissa, sitä muistuttava miehenkämmekkä on puolestaan saarella yleinen.[20] Monenlaisista muista luonnonkasveista esimerkiksi erilaiset hirvenjuuret ovat yleisiä.[21]

Visbyssä kasvaa niin paljon erilaisia ruusuja, että sitä sanotaan "ruusujen kaupungiksi". Ruusut kukkivat siellä myöhäiseen syksyyn asti, kasvitieteellisessä puutarhassa jouluun.[13] Saarella on paljon lehdesniittyjä, joilla kasvaa orkideojen kevätesikkoja.[3] Gotska Sandönin metsistä on löydetty yli 250 jäkälä-, 50 sammal- ja 400 putkilokasvilajia.[22] Saarella kasvaa paljon mäntyjä.[13]

Puolet saaren pinta-alasta on metsää, mutta rannoilla metsät ovat tuulien muokkaamia.[23] Valtapuulajina on mänty.[23]

[muokkaa] Historia

Vanha hautapaikka

Gotlanti tunnetaan eri ikäisistä muinaisjäännöksistään. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Gotlantiin kivikaudella 7000 vuotta sitten.[5] Saarella on vieläkin isoja kivihautoja (veneen muotoisia ja isoja röykkiöitä) pronssikauden jäljiltä. Veneen muotoisia hautoja eli "laivalatomuksia" on saarella yhteensä noin 350 ja ne on kaikki tehty noin 1000 eaa. Suurin niistä on 47 metriä pitkä ja 7 metriä leveä.[24] Kaikkia ihmisiä ei kuitenkaan haudattu laivan muotoisiin hautoihin. Röykkiöhautoja on saarella 375, joista melkein kaikki sijaitsevat rannikolla.[25] Niistä suurin Uggarde Roir on 45 metriä halkaisijaltaan ja 8 metriä korkea.[25] 4000 vuotta sitten oli alkanut kerääntyä erityisesti rannikolle, jonkin verran myös sisämaahan.[3] Linnavuorien jäänteitä on saarelta löytynyt noin 70, vaikka niitä on aikoinaan voinut olla enemmänkin.[26] Rautakaudelta ja viikinkiajalta on säilynyt esimerkiksi talojen perustuksia ja kuvakiviä.

[muokkaa] Viikinkiaika ja hansaliitto

Viikinkiaikana Gotlanti oli idäntien kaupan keskuksia. Monet gotlantilaiset olivat merimiehiä ja kauppiaita, joilla oli kontakteja ulkomaille ja jotka keräsivät suuria rikkauksia, joita piilotettiin maahan.[5] Maasta on löytnynyt roomalaisia rahoja, mutta myös 100 000 arabialaisia, saksalaisia ja muita eurooppalaisia rahoja viikinkiajalta.[3] Keskiajalla rakennettiin myös paljon suuria taloja ja kirkkoja kivestä.[5] Kaupankäynti alkoi siirtyä maanviljelijöiltä porvareille ja Visbystä tuli 1200-luvulla tärkeä hansakaupunki saksalaisvaikutteineen.[5] Se oli yksi Hansaliiton vaikutuspiirissä olevista kaupungeista: sieltä käytiin esimerkiksi gotlantilais-saksalaista kauppaa Novgorodiin.[27] Gotlannin maaseudun poliittinen ja kulttuurillinen keskus oli keskiajalla Roma.[28]

[muokkaa] Kirkot ja keskiaikaiset rakennukset

Kirkkoja ja paljon asuinrakennuksia rakennettiin erityisesti 1200-luvulla.[27] Saarella on 92–94 ennen vuotta 1350 rakennettua kirkkoja ja yksi uudempi Slitessä.[3][29] Monet kirkot kuuluivat eri luostareille. Esimerkiksi sistersiläiset perustivat luostarin 1164 Romaan alueelle, joka silloin oli saaren poliittinen keskus.[30] Keski-Gotlannissa kirkkoja on todella tiheässä: lyhyimmillään etäisyys on vain 20 kilometriä.[28] Vanhimpia, norjalaisia sauvakirkkoja muistuttavia puukirkkoja ei ole enää yhtään jäljellä, mutta jäänteitä niistä on löydetty.[29]

Gotlannin tuomiokirkko St. Maria on rakennettu 1225 ja siitä tuli tuomiokirkko vuonna 1572. Se on yksi harvoista Visbyn ehjänä säilyneistä kirkoista. 1200-luvulta on peräisin myös Visbyn vanhaa kaupunkia ympäröivä 3,6 km pitkä kehämuuri, joka on Pohjois-Euroopan parhaiten säilynyt kaupunginmuuri.[27] Visby onkin tyypillinen hansakaupunki kehämuurin, hyvin säilyneen katuverkon ja vanhimmillaan juuri keskiajalta peräisin olevien rakennusten perusteella.[27]

Visbyn vanhaa kaupunkia

[muokkaa] Suuruuden ajan päättyminen

Gotlannin suuruuden ajan päättymiskohtana pidetään tanskalaisen kuninkaan Valdemar Atterdagin tekemää saaren valloitusta vuonna 1361.[5] Saari oli vuosikausia Tanskan omistuksessa ennen Ruotsille siirtymistään. Vuosisatoja kestänyt laskusuuntaus aiheutti muun muassa monien rakennusten rappeutumisen, vaikka esimerkiksi kehämuuri säästyi purkamiselta.[27] Gotlannista olisi voinut tulla myös osa Venäjää: venäläiset valloittivat saaren kolmeksi viikoksi huhti-toukokuussa 1808 Suomen sodan aikana.[31]

[muokkaa] Uusin aika

1800-luvulla heräsi kiinnostus historiaan, jolloin kulttuuri ja talous alkoivat kehittyä ja samalla myös Visbyn leviäminen kehämuurin ympärille lisääntyi.[27] Visby on ollut UNESCOn maailmanperintöluettelossa vuodesta 1995.

[muokkaa] Väestö

Kunnassa asuu ympäri vuoden 57 122 ihmistä (2007) ja väestötiheys on siis 18,2 as/km².[32] Visbyssä asukkaita on noin 22 600.[32] Visbyn jälkeen seuraavaksi suurimmat ovat Hemse (2000 as.) ja Slite (1700 as.), muualla saarella asukkaita on noin 5 000.[33] Monet gotlantilaisista puhuvat omaa ruotsin murrettaan (ruots. gotländska). Gotlannissa on myös ollut käytössä gutniska-niminen kieli ja siihen pohjautuva gutamål, jotka välillä lasketaan ruotsin kielen murteiksi ja välillä omiksi kielikseen, vaikka mitään virallista asemaa niillä ei ole.

[muokkaa] Tunnettuja gotlantilaisia

  • Ingmar Bergman, elokuvaohjaaja (asui Fårössä ensin kesäisin, sitten muutti sinne kokonaan)

[muokkaa] Talous ja hallinto

[muokkaa] Elinkeinot ja työllisyys

Gotlannin pääelinkeinoja ovat maanviljely ja elintarviketeollisuus.[34] Lehmiä, lampaita ja kanoja saarella on tuhansia, mutta myös viljan ja öljykasvien viljely on lisääntynyt.[35]

Myös matkailu on yksi pääelinkeinoista. Ensimmäiset matkailijat tulivat saarelle 1800-luvun puolivälissä.[27] Vuonna 2008 kävi saarella noin 724 000 yöpyvää matkailijaa.[36] Suurin osa matkailijoista tulee muualta Ruotsista, mutta ulkomaalaisista suurin osa tulee Saksasta.[36]

Elintarviketeollisuuden lisäksi saarella on paljon puu-, kalkki- ja sementtiteollisuutta.[34] Lisäksi louhitaan kiviä. Slitessä, Gotlannin itärannikolla, on Pohjoismaiden suurin sementtitehdas. Tehdas pystyisi tuottamaan kaiken Ruotsissa käytettävän sementin, mutta 65% tuotannosta menee vientiin. 1700-luvulla Pohjois-Gotlanti oli kalkkiteollisuuden keskus, saarella on edelleen vedellä täyttyneitä kalkkikaivoksia ja luhistuneita kalkkiuuneja.[10]

Yrityksiä saarella on 7 000.[34] Suurin työnantaja on kuitenkin Gotlannin kunta.[34] Kunta työllistää noin 6 900 ihmistä, yrityksistä suuria työllistäjiä ovat mm. Destination Gotland, Cementa ja Högskolan Gotland.[34] Monilla on kuitenkin maanviljely sivuelinkeinona.[16] Työttömyysprosentti oli vuonna 2008 2,1%, alimmillaan viimeiseen 20 vuoteen.[37]

Saarella on myös 160 tuulivoimalaa, jotka tuottavat 20 % saaren sähköstä. Gotlannista tuli 19. syyskuuta 2005 Ruotsin ensimmäinen kunta joka on pelkän digitaali-TV:n varassa. Laajakaistaverkko kattaa 95% läänistä.

Sliten sementtitehdas

[muokkaa] Politiikka

Pääartikkeli: Gotlannin hallinto

Hallinnollisesti Gotlanti muodostaa oman lääninsä, Gotlannin läänin. Vuonna 1971 voimaan tulleesta kuntaliitoksesta lähtien koko Gotlanti muodostaa yhden ainoan kunnan, jossa läänin ja kunnan hallinnot ovat osittain yhdistyneet. Gotlannin kunnanvaltuustoon, joka toimii myös maakuntahallintona, kuuluu 71 edustajaa.[38] Kunnan perustamisesta lähtien keskusta oli pitkään johtava puolue.[38] Vuonna 2006 valitussa valtuustossa on kuitenkin sosiaalidemokraateilla 24 paikkaa, keskustalla 17. [39]

Kaksikamarisen eduskunnan aikana Gotlannista valittiin kolme edustajaa toiseen kamariin ja ensimmäiseen edustajat valittiin yhdessä Kalmarin läänin kanssa.[40] Yksikamariseen eduskuntaan siirryttiin 1970-luvulla ja silloin Gotlannille päätettiin kaksi paikkaa.[40] Useimmiten molemmat paikat ovat menneet saaren molemmille suurille puolueille, sosiaalidemokraateille ja keskustalle.[38]

Almedalenin puistossa järjestetään vuosittain poliitikkojen viikko. Vuonna 2008 oli tapahtuman 40. juhlavuosi.[36]

[muokkaa] Gotlannin pitäjät

Gotlanti satelliittikuvassa

Gotlanti lähisaarineen on oma lääninsä ja maakuntansa. Gotlanti koostuu useista pitäjistä, jotka nykyisin on yhdistetty yhdeksi kunnaksi. Keskiajalla saarella oli yksi kunta ja 92 pitäjää, jotka muutettiin ensin 1952 14 kunnaksi ja sitten 20 vuotta myöhemmin yhdeksi kunnaksi.[41]

[muokkaa] Pitäjät ja kylät

Akebäck, Ala, Alskog, Alva, Anga, Ardre, Atlingbo, Barlingbo, Björke, Boge, Bro, Bunge, Burs, Buttle, Bäl, Dalhem, Eke, Ekeby, Eksta, Endre, Eskelhem, Etelhem, Fardhem, Fide, Fleringe, Fole, Follingbo, Fröjel, Fårö, Gammelgarn, Ganthem, Garde, Gerum, Gothem, Grötlingbo, Guldrupe, Hablingbo, Hall, Halla, Hamra, Hangvar, Havdhem, Hejde, Hejdeby, Hejnum, Hellvi, Hemse, Hogrän, Hörsne, Klintehamn, Kräklingbo, Källunge, Lau, Levide, Linde, Lojsta, Lokrume, Lummelunda, Lye, Lärbro, Martebo, Mästerby, Norrlanda, När, Näs, Roma, Rone, Rute, Sanda, Silte, Sjonhem, Sliten kauppala, Sproge, Stenkumla, Stenkyrka, Stånga, Sundre, Tofta, Träkumla, Vall, Vallstena, Vamlingbo, Viklau, Visbyn pitäjä, Visby, Vänge, Västergarn, Västerhejde, Västkinde, Öja, Östergarn.

[muokkaa] Liikenne

M/S Gotland.

Saarelle pääsee lentokoneella, Visbyn lentoasemalle lennetään esimerkiksi Brommasta ja Arlandasta. Lisäksi ympärivuotisia yhteyksiä on Linköpingiin ja Norrköpingiin, kesällä lennetään myös muihin kaupunkeihin. Lentoliikenne aloitettiin kesällä 1933 vesilentokoneella ja 1944, kaksi vuotta lentoaseman valmistumisen jälkeen, aloitettiin ympärivuotinen lentoliikenne.[42]

Destination Gotland -yrityksen laivat kulkevat Visbyyn Oskarshamnista ja Nynäshamnistä. Vuonna 2007 laivamatkustajia yrityksen kautta oli 1,5 miljoonaa.[36] 1800-luvulla alkoivat höyrylaivat kulkea Gotlantiin.[43] Aikoinaan kaupunkiin oli vaikea päästä laivalla tietyillä tuulilla ja vasta 1980-luvun puolivälissä tehdyn satamaremontin jälkeen paikalla on ollut hyvät edellytykset päivittäiselle lauttaliikenteelle.[43] Öölannin ja Gotlannin välillä on liikennöinyt lautta kesäisin vuodesta 2007.[44] Suomesta esimerkiksi Kristina Cruises järjestää risteilyjä Gotlantiin.

Saari on myös pyöräilijöiden suosiossa.

[muokkaa] Palvelut

[muokkaa] Terveyspalvelut

Visbyssä sijaitsee akuuttiin hoitoon keskittynyt sairaala, joka on remontoitu ja laajennettu 1990-luvun puolivälissä.[45] Terveysasemia on Romassa, Slitessä, Hemsessä, Klintehamnissa ja kolme Visbyssä ympäristöineen.[46]

[muokkaa] Koulutus

Saarella on 39 peruskoulua, joista seitsemässä myös yläaste.[47] Esikouluja on 44 paikassa, joista melkein kaikki ovat peruskoulujen yhteydessä.[47] Niiden lisäksi on kaksi lukiota, toinen Visbyssä ja toinen Romassa.[33] Jatko-opintoja tarjoaa Visbyssä sijaitseva Högskolan på Gotland.

[muokkaa] Kulttuuri

Peppi Pitkätossun talo

Peppi Pitkätossusta kertovia elokuvia on kuvattu Gotlannissa. Peppi Pitkätossun talo Huvikumpu sijaitsee Kneippbyssä lähellä Visbyä. Myös muutamia Gotlannissa asuneen Ingmar Bergmanin elokuvia kuvattiin saarella.

Gotlannin lääninteatteri (ruots. Länsteatern på Gotland) pitää pääpaikkanaan erästä vanhaa kirkkoa Visbyssä, mutta tekee kiertueita koko saarella.[48] Roma teatern puolestaan on esittänyt vuodesta 1989 alkaen Roman luostarin raunioilla joka kesä jonkin William Shakespearen näytelmän.[49]

Saarella on myös monia museoita. Monet ovat vanhoja maatiloja, joista on myöhemmin tullut museoita. Kalkkiteollisuuden historiasta kertoo Bläse kalkbruksmuseum, Gotlannin historiasta Visbyssä sijaitseva Gotlands fornsal. Erikoisuuksista kiinnostuneille "pakollinen" nähtävyys on Visbyn vanhassa kaupungissa sijaitseva DBW:n puutarha, jossa on paljon ulkomaisia lajeja.[50]

Tapahtumista tunnetuimpia on Visbyssä vuosittain järjestettävä keskiaikatapahtuma, Medeltidsveckan.

[muokkaa] Urheilu

Gotlantilaisista urheilujoukkueista menestynein on ollut naisten koripallojoukkue Visby Ladies Basket Club, joka voitti Ruotsin mestaruuden vuonna 2005.[51] Salibandyjoukkueista naisten Endre IF pelaa Ruotsin Elitserienissä ja miesten Visby IBK ykkösdivisioonassa.[52]

Saarella ajetaan vuosittain pyhäinpäivänä suuri endurokilpailu Gotland Grand National, johon osallistuu yli 2000 ajajaa.[53] Tapahtuma on järjestetty 25 kertaa.[36] Uusimpia urheilutapahtumia on elokuussa järjestettävä pyöräilykilpailu Gotland Bike Battle.[36] Saaren pohjoisosassa, Kappelshamnissa sijaitsee Gotland Ring -moottorirata.

Gotland Runt on Pohjoismaiden suurin purjehduskilpailu. Gotlandin kiertoon osallistuu lähes 300 purjevenettä vuosittain. Kilpailun järjestää joka vuosi kesä-heinäkuuun vaihtessa Ruotsin kuninkaalinen pursiseura, KSSS. Purjehduskilpailu alkaa Sandhamista ja päättyy päättyy samaan paikkaan kahden - neljän vuorokauden kuluttua.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  • Olof Thaning (toim.): Sverigeboken. Det Bästa, 1982. (ruotsiksi)
  • Sinikka Salokorpi: ”Gotlantia hallitsevat viikingit ja ruusut”, Ruotsin mansikkapaikat, s. 132-134. Ajatus-kirjat, 2001.
  • Nils-Erik Landell, Ingmar Holmåsen: Vårt vackra Sverige. Bonniers, 1978. (ruotsiksi)
  • Stig Jonsson et al.: Gotland navet i havet. Guteböcker Ab, 1994. (ruotsiksi)

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ Eemil Avri Saarimaa: Kalevalan selityksiä Google Books (kirjan kustantaja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1938). Viitattu 15.4.2009.
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 Gotland i siffror: Snabbfakta (pdf) Gotland kommun. Viitattu 29.3.2009. (ruotsiksi)
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 Sverigeboken, s. 94.
  4. ↑ 4,0 4,1 4,2 Gotland i siffror: Väderstatistik, Natur & Geologi (pdf) Gotland kommun. Viitattu 29.3.2009. (ruotsiksi)
  5. ↑ 5,0 5,1 5,2 5,3 5,4 5,5 Gotlands historia Länsstyrelsen. Viitattu 29.3.2009. (ruotsiksi)
  6. ↑ Jonsson 1994, s. 6.
  7. ↑ Jonsson 1994, s. 7.
  8. ↑ Jonsson 1994, s. 8.
  9. ↑ 9,0 9,1 Jonsson 1994, s. 9.
  10. ↑ 10,0 10,1 Sverigeboken, s. 100.
  11. ↑ 11,0 11,1 Landell & Holmåsen 1978, s. 46.
  12. ↑ Sverigeboken, s. 110.
  13. ↑ 13,0 13,1 13,2 13,3 Salokorpi 2001.
  14. ↑ Jonsson 1994, s. 139.
  15. ↑ 15,0 15,1 Jonsson 1994, s. 140.
  16. ↑ 16,0 16,1 Jonsson 1994, s. 141.
  17. ↑ Landell & Holmåsen 1978, s. 45.
  18. ↑ Landell & Holmåsen 1978, s. 41.
  19. ↑ Jonsson 1994, s. 120.
  20. ↑ Arne Anderberg: Alpnycklar Den virtuella floran. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 23.3.2009. (ruotsiksi)
  21. ↑ Landell & Holmåsen, s. 42.
  22. ↑ Sverigeboken, s. 107.
  23. ↑ 23,0 23,1 Jonsson 1994, s. 139
  24. ↑ Jonsson 1994, s. 18-19.
  25. ↑ 25,0 25,1 Jonsson 1994, s. 19.
  26. ↑ Jonsson 1994, s. 16.
  27. ↑ 27,0 27,1 27,2 27,3 27,4 27,5 27,6 Hansestaden Visby Riksantikvarieämbetet. (ruotsiksi)
  28. ↑ 28,0 28,1 Sverigeboken, s. 108.
  29. ↑ 29,0 29,1 Jonsson 1994, s. 32.
  30. ↑ Jonsson 1994, s. 43.
  31. ↑ Gunnar Geisle: Här steg ryssarna i land 1808. Gotlands Allehanda, 19.4.2008. Artikkelin verkkoversio. (ruotsiksi)
  32. ↑ 32,0 32,1 Gotland i siffror: Befolkning (pdf) Gotland kommun. Viitattu 29.3.2009. (ruotsiksi)
  33. ↑ 33,0 33,1 Jonsson 1994, s. 96.
  34. ↑ 34,0 34,1 34,2 34,3 34,4 Gotland i siffror: Näringsliv och företag (pdf) Gotland kommun. Viitattu 29.3.2009. (ruotsiksi)
  35. ↑ Gotland i siffror: Jordbruk (pdf) Gotland kommun. Viitattu 29.3.2009. (ruotsiksi)
  36. ↑ 36,0 36,1 36,2 36,3 36,4 36,5 Gotland i siffror: Besöksnäring (pdf) Gotland kommun. Viitattu 29.3.2009. (ruotsiksi)
  37. ↑ Gotland i siffror: Arbetsmarknad och bostadsbyggandet (pdf) Gotland kommun. Viitattu 29.3.2009. (ruotsiksi)
  38. ↑ 38,0 38,1 38,2 Jonsson 1994, s. 95.
  39. ↑ Kommunfullmäktige Gotlands kommun. Viitattu 6.4.2009. (ruotsiksi)
  40. ↑ 40,0 40,1 Jonsson 1994, s. 94.
  41. ↑ Jonsson 1994, s. 92.
  42. ↑ Jonsson 1994, s. 102.
  43. ↑ 43,0 43,1 Jonsson 1994, s. 99.
  44. ↑ Färja mellan Öland och Gotland i sommar svd.se. Viitattu 25.3.2009. (ruotsiksi)
  45. ↑ Hälsa och sjukvård - Visby lasarett Gotlands kommun. Viitattu 1.4.2009. (ruotsiksi)
  46. ↑ Hälsa och sjukvård - Familjeläkaren Gotlands kommun. Viitattu 1.4.2009. (ruotsiksi)
  47. ↑ 47,0 47,1 Presentation av förskolor, fritidshem och grundskolor på Gotland Gotlands kommun. Viitattu 1.4.2009. (ruotsiksi)
  48. ↑ Länsteatern på Gotland - Hemmascenen (ruotsiksi)
  49. ↑ Roma Teatern Viitattu 29.3.2009. (ruotsiksi)
  50. ↑ Jonsson 1994, s. 130.
  51. ↑ Visby Ladies (Historik) Viitattu 28.3.2009. (ruotsiksi)
  52. ↑ Innebandy SE Viitattu 28.3.2009. (ruotsiksi)
  53. ↑ Gotland Grand National (Historik) Gotlands Motorförenings Speedway Klubb. Viitattu 28.3.2009. (ruotsiksi)

[muokkaa] Aiheesta muualla


Ruotsin maakunnat
Blekinge | Bohuslän | Dalsland | Gästrikland | Gotlanti | Hallanti | Hälsingland | Härjedalen | Itä-Götanmaa | Jämtlanti | Lappi | Länsi-Götanmaa | Länsipohja | Medelpad | Norrbotten | Närke | Skåne | Smoolanti | Södermanlanti | Taalainmaa | Uplanti | Vestmanlanti | Värmlanti | Ångermanland | Öölanti
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Gotlanti
Henkilökohtaiset työkalut