Gotlanti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee saarta ja maakuntaa. Alueeltaan samasta Gotlannin läänistä ja Gotlannin kunnasta on omat artikkelit.
Gotlannin maakunta
Vaakuna
Vaakuna
Sverigekarta-Landskap Gotland.svg
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Pääalue Götanmaa
Lääni Gotlannin lääni
Pinta-ala
 – Maa 3 140,1 km²
Väkiluku 57 308
 – Tiheys 18,3 as./km²
Symbolit
 – Maakuntakukka Muratti
 – Maakuntaeläin Siili
Väkiluvun ja maapinta-alan lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan vuosi 1982.[2]

Gotlanti (ruots. Gotland) on Ruotsin suurin ja Itämeren toiseksilähde? suurin saari Själlandin jälkeen. Gotlannin ainoa kaupunki on Visby.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gotlannin kartta.

Gotlanti sijaitsee 90 kilometrin päässä Ruotsin mantereesta ja noin 130 kilometrin päässä Baltian maista. Sen pinta-ala on 3140 km², mikä on 0,8 % Ruotsin kokonaispinta-alasta.[3] Rantaviivaa on noin 800 km, Fårön saari mukaan luettuna. Saaren leveys on 52 km ja pituus 176 km.[3] Saaren ja samalla koko Gotlannin maakunnan korkein kohta on Lojsta hed, joka kohoaa 82 metrin korkeuteen merenpinnasta.[3] Suurin järvi on Bäste träsk, pinta-alaltaan 6,3 km².[3]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gotlannissa on meri-ilmasto, joka aiheuttaa leudot talvet. Kesä tulee vähän myöhemmin kuin muualle Ruotsiin, mutta lämpimähkö ilmasto toisaalta pidentää syksyä. Kevät ja kesä ovat viileitä, syksy pitkä ja lämmin ja talvi yleensä leuto.[4] Saarella on enemmän aurinkoisia tunteja vuodessa kuin muualla Ruotsissa.[3] Kesällä keskilämpötila on 16°, talvella helmikuussa lämpötila saattaa olla rannikolla -1° ja saaren keskiosissa -2,5°.[3] Sademäärä on pieni.[4]

Geologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merenhiomia kiviä eli raukkeja (ruots. raukar) rannikolla.

Pinnanmuodoiltaan Gotlanti on hiekasta, kalkista ja korallista muodostunutta tasankoa. Saaren muodostuminen alkoi noin 400 miljoonaa vuotta sitten.[5] Se sijaitsi päiväntasaajalla ja luonto oli samanlaista kuin Havaijilla.[6] Tämä vaikutti myös saaren nykyiseen olomuotoon. Gotlannissa on paljon merkkejä tästä ajasta ja fossiileja voikin löytää mistä vain saaren alueella. Erilaisia fossiilisia lajeja on löydetty yli 2000.[7]

Rannoilla on paljon meren hiomia kalkkikivimuodostelmia, joita kutsutaan ruotsin kielessä nimellä rauk (raukki). Eniten niitä on Fårön luoteisrannikolla.[8] Ne ovat kehittyneet 10 000 vuotta sitten.[9] Useilla rannoilla on myös hiekkadyynejä. Yksi suosituista nähtävyyksistä on kalkkikiviluola Lummelundagrottan, joka sijaitsee rannikolla Visbystä pohjoiseen. Luolat ovat Gotlannin suosituin turistikohde.[10] Kyseinen luolasto löydettiin 1948.[9]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muratti on Gotlannin maakuntakukka.
Siili on Gotlannin maakuntaeläin.

Suojelualueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gotlannin vierellä sijaitsee kolme Fårötä pienempää saarta. Niistä Gotska Sandön on kansallispuisto. Kansallispuisto siitä tuli vuonna 1963.[11] Stora Karlsö ja Lilla Karlsö ovat luonnonsuojelualueita ja niille järjestetään retkiä.[12]

Eläimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gotlanninrusseja

Vesilintuja voi nähdä paljon, erityisesti Stora ja Lilla Karlsöllä. Niillä asuu esimerkiksi kiisloja ja ruokkeja.[13] Eläimistä Gotlannissa näkee erityisesti lampaita. Saaren oma lammasrotu on nimeltään gotlanninlammas. Saaren vaakunaan on kuvattu lammas, mutta maakuntaeläin on kuitenkin siili. Siilit olivat mahdollisesti pyhiä eläimiä Gotlannissa kivikaudella.[11]

Gotlannista peräisin oleva hevosrotu on gotlanninruss. Russeja on ollut saarella mahdollisesti jo kivikaudella.[14] Aikaisemmin ne olivat vientitavaraa: 1870-luvulla hevosia vietiin ulkomaille jopa 2000.[15] Vuosisadan vaihteessa niitä oli villeinä 150.[15] Nykyisin samassa paikassa, Lojsta hedillä elää villejä russeja 50 kappaletta, muuten koko saarella niitä on yhteensä 7 000–8 000 kappaletta.[16]

Gotlannin aurinkoisuus näkyy myös esimerkiksi Gotska Sandönin ja Fårön hyönteisten määrässä.[17]

Kasvit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvillisuudesta mainittakoon esimerkiksi erilaiset orkideat. Erityisesti alkukesällä orkideoja näkyy paljon.[18] Kaikista Ruotsissa esiintyvästä 50 lajista kasvaa Gotlannista noin 40 (toisen lähteen mukaan vain 30[13]) ja monet niistä ovat rauhoitettuja.[19] Esimerkiksi harvinainen Orchis spitzelii kasvaa Ruotsissa ainoastaan Gotlannissa, sitä muistuttava miehenkämmekkä on puolestaan saarella yleinen.[20] Monenlaisista muista luonnonkasveista esimerkiksi erilaiset hirvenjuuret ovat yleisiä.[21]

Visbyssä kasvaa niin paljon erilaisia ruusuja, että sitä sanotaan "ruusujen kaupungiksi". Ruusut kukkivat siellä myöhäiseen syksyyn asti, kasvitieteellisessä puutarhassa jouluun.[13] Saarella on paljon lehdesniittyjä, joilla kasvaa orkideojen kevätesikkoja.[4] Gotska Sandönin metsistä on löydetty yli 250 jäkälä-, 50 sammal- ja 400 putkilokasvilajia.[22] Saarella kasvaa paljon mäntyjä.[13]

Puolet saaren pinta-alasta on metsää, mutta rannoilla metsät ovat tuulien muokkaamia.[23] Valtapuulajina on mänty.[23]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha hautapaikka

Esihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gotlanti tunnetaan eri ikäisistä muinaisjäännöksistään. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Gotlantiin kivikaudella 7000 vuotta sitten.[5] Saarella on vieläkin isoja kivihautoja (veneen muotoisia ja isoja röykkiöitä) pronssikauden jäljiltä. Veneen muotoisia hautoja eli "laivalatomuksia" on saarella yhteensä noin 350 ja ne on kaikki tehty noin 1000 eaa.. Suurin niistä on 47 metriä pitkä ja 7 metriä leveä.[24] Kaikkia ihmisiä ei kuitenkaan haudattu laivan muotoisiin hautoihin. Röykkiöhautoja on saarella 375, joista melkein kaikki sijaitsevat rannikolla.[25] Niistä suurin Uggarde Roir on 45 metriä halkaisijaltaan ja 8 metriä korkea.[25] 4000 vuotta sitten asukkaita oli alkanut kerääntyä erityisesti rannikolle, jonkin verran myös sisämaahan.[4] Linnavuorien jäänteitä on saarelta löytynyt noin 70, vaikka niitä on aikoinaan voinut olla enemmänkin.[26] Rautakaudelta ja viikinkiajalta on säilynyt esimerkiksi talojen perustuksia ja kuvakiviä.

Viikinkiaika ja hansaliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viikinkiaikana Gotlanti oli idäntien kaupan keskuksia. Monet gotlantilaiset olivat merimiehiä ja kauppiaita, joilla oli yhteyksiä ulkomaille ja jotka keräsivät suuria rikkauksia, joita piilotettiin maahan.[5] Maasta on löytynyt roomalaisia rahoja, mutta myös 100 000 arabialaisia, saksalaisia ja muita eurooppalaisia rahoja viikinkiajalta.[4] Keskiajalla rakennettiin myös paljon suuria taloja ja kirkkoja kivestä.[5] Kaupankäynti alkoi siirtyä maanviljelijöiltä porvareille, ja Visbystä tuli 1200-luvulla tärkeä hansakaupunki saksalaisvaikutteineen.[5] Se oli yksi Hansaliiton vaikutuspiirissä olleista kaupungeista: sieltä käytiin esimerkiksi gotlantilais-saksalaista kauppaa Novgorodiin.[27] Gotlannin maaseudun poliittinen ja kulttuurillinen keskus oli keskiajalla Roma.[28]

Kirkot ja keskiaikaiset rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkoja ja asuinrakennuksia rakennettiin erityisesti 1200-luvulla.[27] Saarella on 92–94 ennen vuotta 1350 rakennettua kirkkoa ja yksi uudempi Slitessä.[4][29] Monet kirkot kuuluivat eri luostareille. Esimerkiksi sisterssiläiset perustivat luostarin 1164 Romaan alueelle, joka silloin oli saaren poliittinen keskus.[30] Keski-Gotlannissa kirkkoja on todella tiheässä: lyhyimmillään etäisyys on vain 20 kilometriä.[28] Vanhimpia, norjalaisia sauvakirkkoja muistuttavia puukirkkoja ei ole enää yhtään jäljellä, mutta jäänteitä niistä on löydetty.[29]

Gotlannin tuomiokirkko St. Maria on rakennettu 1225 ja siitä tuli tuomiokirkko vuonna 1572. Se on yksi harvoista Visbyn ehjänä säilyneistä kirkoista. 1200-luvulta on peräisin myös Visbyn vanhaa kaupunkia ympäröivä 3,6 km pitkä kehämuuri, joka on Pohjois-Euroopan parhaiten säilynyt kaupunginmuuri.[27] Visby onkin tyypillinen hansakaupunki kehämuurin, hyvin säilyneen katuverkon ja vanhimmillaan juuri keskiajalta peräisin olevien rakennusten perusteella.

Visbyn vanhaa kaupunkia

Suuruuden ajan päättyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gotlannin suuruuden ajan päättymiskohtana pidetään tanskalaisen kuninkaan Valdemar Atterdagin tekemää saaren valloitusta vuonna 1361.[5] Saari oli vuosikausia Tanskan omistuksessa ennen Ruotsille siirtymistään. Vuosisatoja kestänyt laskusuuntaus aiheutti muun muassa monien rakennusten rappeutumisen, vaikka esimerkiksi kehämuuri säästyi purkamiselta.[27] Gotlannista olisi voinut tulla myös osa Venäjää: venäläiset valloittivat saaren kolmeksi viikoksi huhti-toukokuussa 1808 Suomen sodan aikana.[31]

Uusin aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1800-luvulla heräsi kiinnostus historiaan, jolloin kulttuuri ja talous alkoivat kehittyä ja samalla myös Visbyn leviäminen kehämuurin ympärille lisääntyi.[27] Visby on ollut UNESCOn maailmanperintöluettelossa vuodesta 1995.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gotlannin maakunnan väestönkehitys 1910–2010
Vuosi Asukkaita
1910[32]
  
55 217
1920[33]
  
55 982
1930[34]
  
57 380
1940[35]
  
58 091
1950[36]
  
58 946
1960[37]
  
55 051
1970[38]
  
54 093
1980[39]
  
55 346
1990[40]
  
57 108
2000[41]
  
57 313
2010[42]
  
57 269
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB). Lähdeviitteet ovat vuosiluvun perässä.

Väestö lääneittäin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gotlannissa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 57 308 asukasta. Kaikki asuivat Gotlannin läänissä,[1] sillä Gotlannin maakunta ja Gotlannin lääni vastaavat toisiaan.

Gotlannin pinta-ala on 3 140,1 km²,[2] joten väentiheys oli vuoden 2011 lopussa 18,3 asukasta neliökilometriä kohti. Visbyssä asukkaita on noin 22 700.[43]

Murre[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet gotlantilaisista puhuvat omaa ruotsin murrettaan (ruots. gotländska). Gotlannissa puhutaan myös gotlannin kieltä (nimityksenä gutniska, gotländska tai gutamål), joka pohjautuu Gotlannin omaan erilliseen skandinaaviseen murteeseen (islanti, fääri, jotkin norjalaismurteet sekä kuolleet grönlanti ja norni pohjautuvat länsiskandinaavisiin murteisiin, kun taas ruotsi, tanska ja jotkin norjan murteet pohjautuvat itäskandinaavisiin murteisiin).

Gotlannin asukasta kutsutaan ruotsiksi nimellä gotlänning. Mutta jos hän on syntyperäinen gotlantilainen vähintään kolmannessa polvessa, hän on gute.

Tunnettuja gotlantilaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ingmar Bergman, elokuvaohjaaja (asui Fårössä ensin kesäisin, sitten muutti sinne kokonaan)

Elinkeinot ja työllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gotlannin pääelinkeinoja ovat matkailu, maanviljely ja elintarviketeollisuus.[44] Lehmiä, lampaita, sikoja ja kanoja kasvatetaan saarella.[45] Viljan ja öljykasvien viljely on lisääntynyt, mutta Gotlannin markkinaosuus on suuri juuresten viljelyssä, josta se myös tunnetaan.[45]

Myös matkailu on yksi pääelinkeinoista. Ensimmäiset matkailijat tulivat saarelle 1800-luvun puolivälissä.[27] Vuonna 2008 kävi saarella noin 775 000 matkailijaa.[46] Suurin osa matkailijoista tulee muualta Ruotsista, mutta ulkomaalaisista suurin osa tulee Saksasta.[46]

Elintarviketeollisuuden lisäksi saarella on paljon puu-, kalkki- ja sementtiteollisuutta.[44] Lisäksi louhitaan kiviä. Slitessä, Gotlannin itärannikolla, on Pohjoismaiden suurin sementtitehdas. Tehdas pystyisi tuottamaan kaiken Ruotsissa käytettävän sementin, mutta 65 % tuotannosta menee vientiin. 1700-luvulla Pohjois-Gotlanti oli kalkkiteollisuuden keskus, saarella on edelleen vedellä täyttyneitä kalkkikaivoksia ja luhistuneita kalkkiuuneja.[10]

Yrityksiä saarella on 7 800.[44] Suurin työnantaja on kuitenkin Gotlannin kunta.[44] Kunta työllistää noin 6 700 ihmistä, yrityksistä suuria työllistäjiä ovat mm. Destination Gotland, Cementa ja Högskolan Gotland.[44] Monilla on kuitenkin maanviljely sivuelinkeinona.[16] Työllisyysprosentti oli vuonna 2008 84,1 % eli hivenen korkeampi kuin maassa keskimäärin.[47]

Saarella on myös 160 tuulivoimalaa, jotka tuottavat 20 % saaren sähköstä.lähde? Gotlannista tuli 19. syyskuuta 2005 Ruotsin ensimmäinen kunta joka on pelkän digitaali-TV:n varassa.lähde?

Sliten sementtitehdas

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakunnilla ei ole Ruotsissa ollut virallista asemaa sen jälkeen kun läänit perustettiin vuonna 1634. Gotlannin maakunta vastaa kuitenkin alueeltaan Gotlannin lääniä ja Gotlannin kuntaa, jotka ovat hallinnollisia alueita.

Toisin kuin muissa Ruotsin lääneissä, Gotlannin läänissä ei ole maakäräjäkuntaa (ruots. landsting), vaan Gotlannin kunnanvaltuusto hoitaa myös maakäräjäkunnille kuuluvat tehtävät. Gotlannin maakäräjäkunta lakkautettiin vuonna 1970.[48]

Vuonna 1971 voimaan astuneesta kuntauudistuksesta lähtien koko Gotlanti on muodostanut yhden ainoan kunnan, jossa maakäräjäkunnan ja kunnan hallinto ovat osittain yhdistyneet. Gotlannin kunnanvaltuustoa vastaavassa aluevaltuustossa, joka hoitaa myös maakäräjäkunnan valtuustolle kuuluvia tehtäviä, kuuluu 71 edustajaa.[49][50] Kunnan perustamisesta lähtien keskusta oli pitkään johtava puolue.[49] Vuonna 2006 valitussa valtuustossa on kuitenkin sosiaalidemokraateilla 24 paikkaa, keskustalla 17.

Kaksikamaristen valtiopäivien aikana Gotlannista valittiin kolme edustajaa toiseen kamariin ja ensimmäiseen kamariin edustajat valittiin yhdessä Kalmarin läänin kanssa.[51] Yksikamarisiin valtiopäiviin siirryttiin 1970-luvulla ja silloin Gotlanti sai kaksi paikkaa.[51] Useimmiten molemmat paikat ovat menneet saaren molemmille suurille puolueille, sosiaalidemokraateille ja keskustalle.[49]

Almedalenin puistossa järjestetään vuosittain poliitikkojen viikko. Vuonna 2008 oli tapahtuman 40. juhlavuosi.[46]

Gotlannin entiset kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gotlannin entiset kunnat.

Gotlanti koostuu useista historiallisista pitäjistä, jotka nykyisin on yhdistetty yhdeksi kunnaksi. Aikaisemmin saarella oli 92 pitäjää, jotka yhdistettiin ensin 14 kunnaksi vuoden 1952 kuntauudistuksessa ja yhdeksi kunnaksi 20 vuotta myöhemmin.[52]

Maalaiskunnat vuoteen 1952[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitäjät lakkautettiin varsinaisesti jo vuoden 1862 kuntauudistuksessa, jolloin niistä muodostettiin samannimiset maalaiskunnat.


Akebäck, Ala, Alskog Alva, Anga, Ardre, Atlingbo, Barlingbo, Björke, Boge, Bro, Bunge, Burs, Buttle, Bäl, Dalhem, Eke, Ekeby, Eksta, Endre, Eskelhem, Etelhem, Fardhem, Fide, Fleringe, Fole, Follingbo, Fröjel, Fårö, Gammelgarn, Ganthem, Garde, Gerum, Gothem, Grötlingbo, Guldrupe, Hablingbo, Hall, Halla, Hamra, Hangvar, Havdhem, Hejde, Hejdeby, Hejnum, Hellvi, Hemse, Hogrän, Hörsne

Klintehamn, Kräklingbo, Källunge, Lau, Levide, Linde, Lojsta, Lokrume, Lummelunda, Lye, Lärbro, Martebo, Mästerby, Norrlanda, När, Näs, Othem, Roma, Rone, Rute, Sanda, Silte, Sjonhem, Sproge, Stenkumla, Stenkyrka, Stånga, Sundre, Tofta, Träkumla, Vall, Vallstena, Vamlingbo, Viklau, Visbyn pitäjä, Visby (kaupunki), Vänge, Västergarn, Västerhejde, Västkinde, Öja, Östergarn

Othem muutettiin Sliten kauppalaksi vuonna 1936. Visbyn pitäjä liitettiin Visbyn kaupunkiin samana vuonna.

Kunnat vuosina 1952–1970[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1952 kuntauudistuksen jälkeen Gotlannissa oli seuraavat kunnat:

Maalaiskuntia pohjoisesta etelään lueteltuina olivat

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarelle pääsee lentokoneella, Visbyn lentoasemalle lennetään esimerkiksi Brommasta ja Arlandasta. Lisäksi ympärivuotisia yhteyksiä on Linköpingiin ja Norrköpingiin, kesällä lennetään myös muihin kaupunkeihin. Lentoliikenne aloitettiin kesällä 1933 vesilentokoneella ja 1944, kaksi vuotta lentoaseman valmistumisen jälkeen, aloitettiin ympärivuotinen lentoliikenne.[53]

Destination Gotland -yrityksen laivat kulkevat Visbyyn Oskarshamnista ja Nynäshamnistä. Vuonna 2008 laivamatkustajia yrityksen kautta oli 1,6 miljoonaa.[46] 1800-luvulla alkoivat höyrylaivat kulkea Gotlantiin.[54] Aikoinaan kaupunkiin oli vaikea päästä laivalla tietyillä tuulilla ,ja vasta 1980-luvun puolivälissä tehdyn satamaremontin jälkeen paikalla on ollut hyvät edellytykset päivittäiselle lauttaliikenteelle.[54] Öölannin ja Gotlannin välillä on liikennöinyt lautta kesäisin vuodesta 2007.[55] Suomesta esimerkiksi Kristina Cruises järjestää risteilyjä Gotlantiin.

Saari on yksi parhaista paikoista Ruotsissa pyöräilylomaa varten.[56]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveyspalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Visbyssä sijaitsee akuuttiin hoitoon keskittynyt sairaala,[57] joka on remontoitu ja laajennettu 1990-luvun puolivälissä. Terveysasemia on Romassa, Slitessä, Hemsessä, Klintehamnissa ja kolme Visbyssä ympäristöineen.[58]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarella on 39 peruskoulua, joista seitsemässä myös yläaste.[59] Esikouluja on 44 paikassa, joista melkein kaikki ovat peruskoulujen yhteydessä.[59] Niiden lisäksi on kaksi lukiota, toinen Visbyssä ja toinen Romassa.[60] Jatko-opintoja tarjoaa Visbyssä sijaitseva Högskolan på Gotland.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peppi Pitkätossun talo

Peppi Pitkätossusta kertovia elokuvia on kuvattu Gotlannissa. Peppi Pitkätossun talo Huvikumpu sijaitsee Kneippbyssä, lähellä Visbyä. Myös muutamia Gotlannissa asuneen Ingmar Bergmanin elokuvia kuvattiin saarella.[61]

Gotlannin lääninteatteri (ruots. Länsteatern på Gotland) pitää pääpaikkanaan erästä vanhaa kirkkoa Visbyssä, mutta tekee kiertueita koko saarella.[62] Roma teatern puolestaan on esittänyt vuodesta 1989 alkaen Roman luostarin raunioilla joka kesä jonkin William Shakespearen näytelmän.[63]

Saarella on myös monia museoita. Monet ovat vanhoja maatiloja, joista on myöhemmin tullut museoita. Kalkkiteollisuuden historiasta kertoo Bläse kalkbruksmuseum, Gotlannin historiasta Visbyssä sijaitseva Gotlands fornsal. Erikoisuuksista kiinnostuneille "pakollinen" nähtävyys on Visbyn vanhassa kaupungissa sijaitseva DBW:n puutarha, jossa on paljon ulkomaisia lajeja.[64]

Tapahtumista tunnetuimpia on Visbyssä vuosittain järjestettävä keskiaikatapahtuma, Medeltidsveckan.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gotlantilaisista urheilujoukkueista menestynein on ollut naisten koripallojoukkue Visby Ladies Basket Club, joka voitti Ruotsin mestaruuden vuonna 2005.[65] Salibandyjoukkueista naisten Endre IF pelaa Ruotsin Elitserienissä ja miesten Visby IBK ykkösdivisioonassa.[66]

Saarella ajetaan vuosittain pyhäinpäivänä suuri endurokilpailu Gotland Grand National, johon osallistuu yli 2000 ajajaa.[67] Vuonna 2008 oli 25. kerta, kun tapahtuma järjestettiin.[46] Uusimpia urheilutapahtumia on elokuussa järjestettävä pyöräilykilpailu Gotland Bike Battle.[46] Saaren pohjoisosassa, Kappelshamnissa sijaitsee Gotland Ring -moottorirata.

Gotland Runt on Pohjoismaiden suurin purjehduskilpailu. Gotlandin kiertoon osallistuu lähes 300 purjevenettä vuosittain. Kilpailun järjestää joka vuosi kesä-heinäkuun vaihteessa Ruotsin kuninkaallinen pursiseura, KSSS. Purjehduskilpailu alkaa Sandhamista ja päättyy päättyy samaan paikkaan kahden - neljän vuorokauden kuluttua.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Olof Thaning (toim.): Sverigeboken. Det Bästa, 1982. (ruotsiksi)
  • Sinikka Salokorpi: ”Gotlantia hallitsevat viikingit ja ruusut”, Ruotsin mansikkapaikat, s. 132–134. Ajatus-kirjat, 2001.
  • Nils-Erik Landell, Ingmar Holmåsen: Vårt vackra Sverige. Bonniers, 1978. (ruotsiksi)
  • Stig Jonsson et al.: Gotland navet i havet. Guteböcker Ab, 1994. (ruotsiksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
  2. a b Statistisk årsbok för Sverige 1984 (PDF) 1982. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.11.2012. (ruotsiksi)
  3. a b c d e f Gotland i siffror: Fakta om Gotland, Väderstatistik (pdf) Gotland kommun. Viitattu 25.11.2013. (ruotsiksi)
  4. a b c d e f Sverigeboken, s. 94.
  5. a b c d e f Gotlands historia Länsstyrelsen. Viitattu 25.11.2013. (ruotsiksi)
  6. Jonsson 1994, s. 6.
  7. Jonsson 1994, s. 7.
  8. Jonsson 1994, s. 8.
  9. a b Jonsson 1994, s. 9.
  10. a b Sverigeboken, s. 100.
  11. a b Landell & Holmåsen 1978, s. 46.
  12. Sverigeboken, s. 110.
  13. a b c d Salokorpi 2001.
  14. Jonsson 1994, s. 139.
  15. a b Jonsson 1994, s. 140.
  16. a b Jonsson 1994, s. 141.
  17. Landell & Holmåsen 1978, s. 45.
  18. Landell & Holmåsen 1978, s. 41.
  19. Jonsson 1994, s. 120.
  20. Arne Anderberg: Alpnycklar Den virtuella floran. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 25.11.2013. (ruotsiksi)
  21. Landell & Holmåsen, s. 42.
  22. Sverigeboken, s. 107.
  23. a b Jonsson 1994, s. 139
  24. Jonsson 1994, s. 18-19.
  25. a b Jonsson 1994, s. 19.
  26. Jonsson 1994, s. 16.
  27. a b c d e f Hansestaden Visby Riksantikvarieämbetet. Viitattu 25.11.2013. (ruotsiksi)
  28. a b Sverigeboken, s. 108.
  29. a b Jonsson 1994, s. 32.
  30. Jonsson 1994, s. 43.
  31. Gunnar Geisle: Här steg ryssarna i land 1808. Gotlands Allehanda, 19.4.2008. Artikkelin verkkoversio. (ruotsiksi)
  32. I. Areal och folkmängd för särskilda förvaltningsområden (PDF) Folkräkningen den 31 december 1910. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  33. Statistisk årsbok för Sverige 1921 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  34. Statistisk årsbok för Sverige 1930 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  35. Statistisk årsbok för Sverige 1940 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  36. Statistisk årsbok för Sverige 1950 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  37. Statistisk årsbok för Sverige 1960 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  38. Statistisk årsbok för Sverige 1970 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  39. Statistisk årsbok för Sverige 1981 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  40. Statistisk årsbok för Sverige 1992 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  41. Statistisk årsbok för Sverige 2002 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  42. Folkmängd i landskapen den 31 december 2010 9.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  43. Gotland i siffror: Befolkning (pdf) Gotlands kommun. Viitattu 25.11.2013. (ruotsiksi)
  44. a b c d e Gotland i siffror: Näringsliv (pdf) Gotlands kommun. Viitattu 25.11.2013. (ruotsiksi)
  45. a b Gotland i siffror: Jordbruk (pdf) Gotlands kommun. Viitattu 25.11.2013. (ruotsiksi)
  46. a b c d e f Gotland i siffror: Besöksnäring (pdf) Gotlands kommun. Viitattu 25.11.2013. (ruotsiksi)
  47. Gotland i siffror: Arbetsmarknad och bostadsbyggandet (pdf) Gotlands kommun. Viitattu 25.11.2013. (ruotsiksi)
  48. Landstinget Gotlands kommun. Viitattu 25.11.2013. (ruotsiksi)
  49. a b c Jonsson 1994, s. 95.
  50. Regionfullmäktige Gotlands kommun. Viitattu 25.11.2013. (ruotsiksi)
  51. a b Jonsson 1994, s. 94.
  52. Jonsson 1994, s. 92.
  53. Jonsson 1994, s. 102.
  54. a b Jonsson 1994, s. 99.
  55. Färja mellan Öland och Gotland i sommar svd.se. Viitattu 25.11.2013. (ruotsiksi)
  56. Cykla på Gotland och cykeluthyrning gotland.net. Viitattu 25.11.2013. (ruotsiksi)
  57. Hälsa och sjukvård - Visby lasarett Gotlands kommun. Viitattu 25.11.2013. (ruotsiksi)
  58. Välkommen till primärvården Gotlands kommun. Viitattu 25.11.2013. (ruotsiksi)
  59. a b Presentation av förskolor, fritidshem och grundskolor på Gotland Gotlands kommun. Viitattu 1.4.2009. (ruotsiksi)
  60. Jonsson 1994, s. 96.
  61. Ingmar Bergman’s Fårö Visitsweden.com. Viitattu 24.11.2010. (englanniksi)
  62. Länsteatern på Gotland - Hemmascenen (ruotsiksi)
  63. Roma Teatern Viitattu 29.3.2009. (ruotsiksi)
  64. Jonsson 1994, s. 130.
  65. Visby Ladies (Historik) Viitattu 28.3.2009. (ruotsiksi)
  66. Innebandy SE Viitattu 28.3.2009. (ruotsiksi)lähde tarkemmin?
  67. Gotland Grand National (Historik) Gotlands Motorförenings Speedway Klubb. Viitattu 28.3.2009. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]