Norrköping
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
 |
|
 Vaakuna |
|
  Norrköping
|
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |  Ruotsi |
| Lääni | Itä-Götanmaa |
| Maakunta | Itä-Götanmaa |
| Kunta | Norrköping |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 34,78 km² |
| Väkiluku (2005) | 83 561 |
| – Tiheys | 2 403 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
Norrköping on kaupunki Keski-Ruotsissa Itä-Götanmaan läänissä. Kaupungissa on noin 83 000 asukasta ja keskustaajamassa noin 127 000 asukasta.[1] Se sijaitsee "Ruotsin ainoan vuonon", Bråvikenin perukoilla Motala-joen molemmilla rannoilla. Motala-joen kosket ovat olleet energianlähde myllyille ja teollisuudelle; korkeusero Glan-järvestä Brovikenin vuonoon on peräti 22 metriä.
Norrköping on vanhastaan teollisuus-, kauppa- ja satamakaupunki. Tekstiiliteollisuus oli 1960-luvulle asti kaupungin elinkeinoelämän perusta, mutta rakennemuutos teki tilaa muulle teollisuudelle kuten Whirlpoolille joka tekee mikroaaltouuneja, sekä paperiteollisuudelle. Ericssonilla oli tehdas mutta se on jo lopetettu. Teollisuustaustan takia kaupungissa on merkittävästi suomalaisia maahanmuuttajia, joista useimmat ovat tulleet 1950- ja 1960-luvun vaihteessa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Norrköping sai kaupunkioikeudet 1384, mutta alueella on ollut asutusta huomattavasti pitempään. Jokilaakso on ilmastollisesti suotuisaa; kaupungin liepeillä Ljundbyssä viljeltiin tupakkaa vuoteen 1947.
Kaupungin suuruuden aika alkoi 1600-luvulla, kun hollantilainen liikemies Louis De Geer asettui sinne. Hän perusti useita teollisuuslaitoksia, mm. paperitehtaan, asetehtaan,[2] vaatetehtaan ja telakan. Tähän aikaan kaupunki oli väkiluvultaan Ruotsin toiseksi suurin.
1800-luvulla tekstiiliteollisuus kasvoi voimakkaasti, ja puolet Ruotsin tekstiilinvalmistuksesta oli Norrköpingissä. Hyvät ajat jatkuivat 1950-luvulle asti, jolloin tekstiiliteollisuus alkoi hiipua ulkomaisen kilpailun takia. 1970 ei tehtaita ollut enää montaa jäljellä. Niiden sijaan valtio alkoi panostaa voimakkaasti uhanalaisiin teollisuuskaupunkeihin hajasijoituspolitiikalla ja siirsi useita valtion virastoja kaupunkiin, mm. Ruotsin ilmatieteen laitoksen SMHI:n ja TV:n kakkoskanavan.[3][4]
[muokkaa] Kaupunkikuva
Kaupungin keskusta voidaan määritellä torille, Gamla torget, jonka ympärillä on 1700- ja 1800-luvun rakennuksia. Pääkadun nimi on Drottningsgatan, se kulkee rautatieasemalta taidemuseolle. Sen alkupäässä on kuuluisa kaktusistutus, joka on ollut paikallaan joka kesä vuodesta 1926; jälleen yksi osoitus kaupungin suotuisasta ilmastosta[5][6].
Joen varrella on vanhoja teollisuusrakennuksia, jotka on enimmäkseen muutettu konttori- ja kulttuurikäyttöön. Näillä main maisema muistuttaa hämmästyttävästi Tampereen keskustaa.
Kaupungin tunnetuin nähtävyys on Kolmårdenin eläinpuisto, joka sijaitsee metsäalueella hiukan kaupungista pohjoiseen.
[muokkaa] Liikenne
Kaupungissa on pieni lentokenttä, josta lennetään Visbyhyn, Kööpenhaminaan, Müncheniin, Helsinkiin ja Alicanteen. Helsingin ja Norrköpingin väliä lentää Flybe Nordic. Alicanten ja Norrköpingin väliä lentää Ryanair. Syväsatamaan tulee isojakin rahtialuksia, ja niissä pääsi aiemmin matkustajana myös Helsingistä Norrköpingiin. Moottoritie E4 menee kaupungin ohi sen länsipuolelta ohikulkutietä. Kantatie E22 Kalmariin ja Malmöhön alkaa Norrköpingistä. Rautateitse pääsee Tukholmaan kahdessa tunnissa InterCity-junalla ja X2000-junalla puolessatoista tunnissa. Junamatka Malmöhön kestää noin 3 tuntia ja Kööpenhaminaan 3 h 40 min. Kaupungin sisäisessä liikenteessä voi matkata vaikapa raitiovaunuilla.
[muokkaa] Syntyneitä
[muokkaa] Ystävyyskaupungit
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Nu är vi 127 000 invånare i Norrköping Norrköping Stad 2008 (ruotsiksi)
- ↑ Vem var Louis De Geer Vem var Louis De Geer konster & kongresshus (ruotsiksi)
- ↑ Norrköpings historia Turistbyrån, Upplev Norrköping AB
- ↑ SMHI firar 30 år i Norrköping NT 2005(ruotsiksi)
- ↑ Media centralen
- ↑ Kaktusgruppen i Norrköping
| 1. Tukholma | 810 120 | 7. Örebro | 132 277 | 13. Borås | 101 487 | 19. Nacka | 85 661 | 25. Haninge | 74 968 |
| 2. Göteborg | 500 197 | 8. Norrköping | 128 060 | 14. Sundsvall | 94 955 | 20. Södertälje | 84 753 | 26. Luulaja | 73 406 |
| 3. Malmö | 286 535 | 9. Helsingborg | 126 754 | 15. Eskilstuna | 94 785 | 21. Karlstad | 83 994 | 27. Kungsbacka | 72 676 |
| 4. Uppsala | 190 668 | 10. Jönköping | 125 154 | 16. Huddinge | 94 209 | 22. Växjö | 81 074 | 28. Skellefteå | 71 862 |
| 5. Linköping | 141 863 | 11. Uumaja | 112 728 | 17. Gävle | 93 509 | 23. Botkyrka | 80 055 | 29. Solna | 65 289 |
| 6. Västerås | 134 684 | 12. Lund | 107 351 | 18. Halmstad | 90 241 | 24. Kristianstad | 77 977 | 30. Järfälla | 64 355 |
