Pronssikausi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pronssikautista esineistöä Romaniasta.
Pohjolan pronssikausi n. 1200 eaa.

Pronssikausi oli se esi- ja varhaishistorian aikakausi, jolloin pääasiallinen metalli oli pronssi. Pronssia alettiin valmistaa Lähi-idässä noin 3500 eaa., ja se levisi Eurooppaan noin 2300 eaa. Pronssikautta edelsi kalkoliittinen kausi ja seurasi rautakausi.

Lähi-idän suuret sivilisaatiot faaraoiden Egypti ja varhainen Mesopotamia olivat pronssikautisia. Näiden sivilisaatioiden vaikutus säteili Kreetalle ja Kreikkaan, minne syntyi suuria kaupunkeja. Vaikutteet levisivät pohjoiseen. Pronssikauteen liittyi kasvava yhteiskunnallinen eriarvoistuminen. Pronssi ei ollut pronssikaudella koko kansan metalli, vaan melko harvinainen. Euroopassa kuparia saatiin vanhalla ajalla vain harvoista paikoista. Kiveä käytettiin työkalujen teossa yhä laajalti.

Pronssikausi liittyy käsitteenä myös Suomen esihistoriaan.

Pronssitekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pronssikausi alkoi, kun keksittiin sekoittaa kuparia muihin metalleihin pronssiksi. Pronssi on lejeerinki eli metalliseos. Tyypillisessä pronssissa on hieman tinaa ja suurempi osa kuparia. Muiden metallien sekoittaminen kupariin vahvisti kuparia, joka on luonnostaan taipuisaa. Alussa kupariin sekoitettiin arseenia, joka on myrkyllistä ja aiheutti hengenvaaran sepille, jotka valmistivat sitä. Näin saatiin "arseenipronssia" jota tehtiin noin 4000 eaa. Myöhemmässä vaiheessa kupariin alettiin sekoittaa tinaa, joka on arseenia myrkyttömämpi metalli. Oikea pronssi yleistyi noin 3500 eaa. Pronssin käyttöönotto luultavasti lisäsi kuparikauppaa Lähi-idässä.

Pronssikauden yhteiskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mesopotamiassa, Egyptissä, Intiassa ja Kiinassa pronssikausi oli kehittyneiden kaupunkivaltioiden ja imperiumien aikakautta. Kreikan seudulla pronssikautisia olivat minolainen kulttuuri ja Mykenen sivilisaatio. Nämä kävivät kauppaa pohjoisten alueitten kanssa.

Euroopan pohjoisimmissa osissa, Skandinaviassa ja Suomessa pronssikautiset yhteiskunnat olivat kylissä asuvia maanviljelijöitä tai yksinkertaisia metsästäjä-kalastaja-ryhmiä. Eurooppaan levisi pronssikaudella sotaisa indoeurooppalainen kulttuuri, joka hävitti alueelta vanhan kivikautisen megaliittiperinteen. Pronssikaudella oli ominaista selvä yhteiskunnallinen kerrostuminen. Intiaan saapuneet indoiranilaiset olivat pronssikautinen ryhmä, jolla oli vahva pappisaateli ja soturiaateli. Euroopan ensimmäiset kirjoitustaidon tunteneet kulttuurit kehittyvät pronssikaudella Kreetalla ja manner-Kreikassa (minolainen ja mykeneläinen kulttuuri).

Pronssikausi Lähi-idässä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähi-idän pronssikausi jaetaan perinteisesti kolmeen pääosaan.

Pronssikauden jako Euroopassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pronssikausi Keski-Euroopassa
Myöhäispronssikausi Uurnakenttäkulttuuri  
    Ha B1 920/950 eaa.
1020/1050 eaa.
 
    Ha A2 1050/1020 eaa.
1100 eaa.
    Ha A1 1100 eaa.
1200 eaa.
    Bz D 1200 eaa.
1300 eaa.
Keskipronssikausi Kumpuhautakulttuuri  
    Bz C2 1300 eaa.
1400 eaa.
 
    Bz C1 1400 eaa.
1500 eaa.
Varhaispronssikausi     Bz B 1500 eaa.
1700 eaa.
   
    Bz A2 1700 eaa.
2000 eaa.
    Bz A1 2000 eaa.
2200/2400 eaa.

Pronssikausi Euroopassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisen arseenipronssin käyttö alkoi Balkanilla 4000–3000 eaa. Varsinaista tinapronssia alettiin tehdä 3200 eaa. Koska pronssi oli harvinaista, siitä tuli ylimystön metalli, sillä näytettiin yhteiskunnallista asemaa. Pronssikautta luonnehtivatkin laajalti suuret yhteiskunnalliset erot.

Pronssikaudelle oli tyypillistä indoeurooppalaisten kansojen levittäytymisen aallot Euroopassa. Nämä hävittivät tai muunsivat vanhan toisten kansojen ylläpitämän megaliittikulttuurin. Pronssikaudelle ilmestyivät Kreikan sivilisaation edeltäjäkulttuurit, jotka alussa saivat vaikutteita Lähi-idästä.

Minolainen kulttuuri kukoisti Välimeren itäosan suurella saarella Kreetalla noin 2000–1600 eaa. Luultavasti pohjoisesta tulleiden indoeurooppalaisten heimojen luoma mykeneläinen kulttuuri kukoisti Kreikassa noin 1600-1200 eaa. Mykeneläiset jättivät jälkensä Homeroksen eepokseen. Minolaiset ja mykeneläiset veivät pronssiesineitä pohjoiseen. Pronssikauden päättyminen noin 1250-1000 eaa oli itäisen Välimeren Euroopassa sotaista aikaa. Tällöin muun muassa mykeneläinen kulttuuri luhistui.

Keski-Euroopassa pronssikausi ajoittuu noin 2300–800 jaa. Varhaispronssikautinen ehkä kelttien edeltäjä Uneticen kulttuuri 1800–1600 eaa. jakaantui pienempiin ryhmiin muun muassa Hatvanin kulttuuriin. Myöhemmin, noin 1600–1300 eaa., sen alueelle tuli voimakkaiden sotapäälliköiden johtama tumuluskulttuuri, joka hautasi vainajiaan tumulus-hautakumpuihin.

Myöhäispronssikaudella tumuluskulttuurista syntyi 1300-700 eaa. vallinnut sotaisa uurnakenttäkulttuuri, jonka alalajina oli Lusatian kulttuuri Pohjois-Saksassa ja Puolassa. Uurnakenttäheimoilla oli hyvä aseistus, ja niin he saattoivat laajentaa valtaansa laajalle.

Englannissa pronssikausi oli 2100–700 eaa. Varhaisella pronssikaudella saapui Englantiin luultavasti Sveitsin seuduilta muuttajia, jotka kehittivät rikkaan Wessexin kulttuurin alkuperäisten asukkaiden kanssa. Asutus siirtyi enemmän jokilaaksoihin ja alaville maille ilmaston muuttuessa. Keskipronssikaudella 1400–1100 eaa. kehittyi Deverel-Rimburyn kulttuuri alkoi viedä Cornwallin tilaa Eurooppaan. Yhteiskunta koostui heimoista, mutta se monimutkaistui tänä aikana. Ihmisten hautaukset muuttuivat joukkohautojen sijasta yhä enemmän yksityisiksi. Irlannissa varhainen pronssikausi oli 2000–1500 eaa., ja myöhempi 1500–1200 eaa.

Skandinavian eteläosissa se ajoitetaan noin 1700–600/500 eaa. ja Suomessa 1500/1300–500 eaa..

Pronssikausi Pohjoismaissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skandinavian eteläosiin kehittyi voimakas kulttuuri viimeistään kivikauden lopulla, ja tämän kulttuurin vaikutus levisi Suomeenkin. Noin 1800–600 eaa. tämä kulttuuri oli pronssikautinen. Pronssi tuotiin Keski-Euroopasta, samoin Välimeren ja Keski-Euroopan vaikutus oli huomattava. Kreikan Mykenen kulttuurin ja Italian Villanovan kulttuurin vaikutus ulottuu ilmeisesti pohjolaan asti. Itämeren alue vei etelään Mykeneen meripihkaa. Tämä rikas kulttuuri harjoitti kaskiviljelyä ja rakensi olkikattoisia pitkiä taloja. Luolamaalauksista ja kulttuurin leviämisestä päätellen rakennettiin myös laivoja, jotka purjehtivat kauas vaarallisille Suomen karikkoisille rannikoillekin. Kivistä rakennettiin laivamaisia hautarakennelmia. Rakennettiin maakumpuja ja maakuvioita. Pronssista ja kullasta valmistettiin esineitä ja ainakin jotkin heimot palvoivat aurinkoa, on löydetty auringon kuvaa esittävät aurinkovaunut, joissa on pronssinen auringon kiekko. Äitijumalatar oli laajalti tunnettu. Uhreja tehtiin usein vesiin, esimerkiksi heittämällä esineitä, eläimiä tai ihmisiä.

Kulttuurin asukkaat olivat mahdollisesti esiprotogermaanisia eli germaanien esi-isiä. Noin 2700 eaa. ilmasto oli lämmin ennen pronssikautta, mutta viileni 860–750 eaa., ja dramaattisemmin kylmeni ja kostui noin 650 eaa.

Noin 1300–1100 eaa. pronssikauden jaksolla III Skandinavia vaikutti Pommeriin.

Pronssikausi Pohjoismaissa
Pohjoismaiden myöhäispronssikausi     Jakso VI 550/530 eaa.
730/720 eaa.
 
Pohjoismaiden keskipronssikausi     Jakso V 730/720 eaa.
950/920 eaa.
 
    Jakso IV 950/920 eaa.
1100 eaa.
Pohjoismaiden varhaispronssikausi     Jakso III 1100 eaa.
1300 eaa.
 
    Jakso II 1300 eaa.
1500 eaa.
    Jakso I 1500 eaa.
1800 eaa.

Pronssikausi Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen pronssikautinen kulttuuri jaetaan itäiseen ja läntiseen. Läntiset vaikutteet tulivat laivoilla Ruotsista meren yli. Itäinen vaikutus tuli noin 1500 eaa. kukoistaneesta Seiman-Turbinon kulttuurista ja 800–400 eaa. kukoistaneesta Ananjinon kulttuurista[1].

Pronssia osattiin Suomessakin valaa, mutta suurin osa löydetystä pronssiesineistä oli tuotu lännestä ja myös idästäkin. On löydetty kirveitä, partaveitsiä, miekkoja, tikareita, ja koruja. Idässä oli pronssia hyvin niukasti. Pronssiesineet olivat kalliita, ja suomalaiset eivät voineet ostaa niitä paljoa. Vaikka Etelä-Skandinavian pronssikautinen yhteiskunta romahti kauden lopussa, Suomessa muutos pronssikaudesta rautakauteen oli ainakin kulttuurisesti rauhallinen. Pronssikauden kulttuuri jatkui melko samanlaisena rautakaudella[2].

Läntinen pronssikulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi-Suomessa rannikolla rakennettiin pronssikaudella hiidenkiukaita, hautaröykkiöitä, joiden sisällä oli alkujaan sisäkkäisiä kehiä. Niihin haudattiin päälliköitä, aluksi polttamatta, myöhemmin yhä useammin polttohautaamalla. Tämä tapa oli Skandinavian vaikutusta ja kertoi ehkä Ruotsista saapuvasta siirtolaisuudesta. Maahanmuuttajia ei liene suhteessa ollut paljoa[3].

Maanviljely valtasi alaa, vaikka pyynnin merkitys oli yhä suuri. Viljely pohjautui suurelta osin kaskiviljelyyn. Viljeltiin ohraa ja vehnää, kotieläiminä oli lampaita, sikoja, vuohia ja nautoja. Hevosta ei luultavasti tunnettu.

Pronssikautta edeltävä Kiukaisten kulttuuri oli alkanut jo myöhäisellä kivikaudella Skandinavian vaikutuksesta. Läntisen pronssikulttuurin alueella tehtiin karkeatekoista kukkaruukkumaista Paimion keramiikkaa ja Keski-Euroopan Lausitzin kulttuurin tyylisiä maljatyypin astioita. Luultavasti Suomen pronssikauden alussa osattiin tehdä laivoja, joilla pystyttiin ylittämään Itämeri. Rakennettiin skandinaaviseen tapaan niin sanottuja pitkätaloja, joissa oli navetta, varastoa ja asuinhuone. Perustus oli kiveys, katossa olkea tai kaislaa, seinissä oksapunoksessa savirappausta. Mutta tehtiin myös pyöreitä oksapunostaloja ja pieniä neliskulmaisia taloja.

Läntisen kulttuurin vaikutus ulottui etelärannikolla Kotkaan, jopa Viipuriin asti. Länsirannikolla vaikutus ulottui Pyhäjoelle. Yleensä läntisen pronssikulttuurin esineet olivat ulkomailta tuotuja. Vanhimmat pronssikirveet olivat ns. olkakirveitä, myöhemmin tulivat putkikirveet.

Suomesta on löytynyt yhteensä 150 pronssikautista metalliesinettä.[4]

Korulöytöjä on tehty vähän, ja myös miekat ja keihäät olivat harvinaisia.

Itäinen pronssikulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pronssikautinen hauta Pyhtäällä.

Idässä jatkui metsästyskulttuuri johon liittyi jonkun verran kaskiviljelyä ja karjanhoitoa. 2000 eaa. sisämaassa alkanut maanviljely heikkeni ja loppui ilmaston kylmenemisen takia. Kiviröykkiöhaudat levisivät pronssikaudella aikaa myöten myös tänne läntisiä hiidenkiukaita pienemmiksi lapinraunioiksi. Niitä tehtiin valtavesistöjen varsille. Skandinavian vaikutus tuntui täällä heikompana kuin rannikolla, jonka kanssa käytiin kauppaa. Itäisellä alueella tehtiin pronssikirveitä useammin itse, vaikka metalli oli tuotua. Jousi ja nuoli olivat metsästysvälineet, keihäät harvinaisia. Tekstiilikeramiikka ilmestyi pronssikaudella, kankaalla vuorattua muottia ympäröi valettava saviastia.

Pronssikauden keramiikkaryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pronssikausi Etelä- ja Itä-Aasiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intiaan pronssi saapui joskus 3300 eaa. luultavasti Induskulttuurin perustaneiden "harappalaisten" mukana. Kiinassa pronssi ilmestyi noin 3100–2700 eaa. kukoistaneessa Majiayon kulttuurissa, mutta varsinainen Kiinan pronssikausi alkoi noin 2100 eaa. Xia-dynastian aikaan. Pronssia käytettiin varhaisen Kiinan Erlitoun kulttuurissa, Shang-dynastian aikaan ja Sanxingduin kulttuurissa. Varhaiseen Ban Chiangin kulttuuriin liittyi pronssiesineitä ehkä 2100 eaa., ja spiraalikoristeisia saviastioita. Seuraavan kerran pronssia nähdään alueella joskus 700 jaa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta pronssikausi.