Mykeneläinen kulttuuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kreikan historia
Smuseum 011hellenistic greek tomb door.jpg
Kreikan esi- ja varhaishistoria
Helladinen kulttuuri
Kykladinen kulttuuri
Minolainen kulttuuri
Mykeneläinen kulttuuri
Kreikan pimeät vuosisadat
Antiikin Kreikka
Arkaainen kausi
Klassinen kausi
Hellenistinen kausi
Roomalainen kausi
Kreikka keskiajalla
Bysantin valtakunta
Osmanien Kreikka
Moderni Kreikka
Kreikan vapaussota
Kreikan kuningaskunta
Toinen maailmansota
Kreikan sisällissota
Kreikan sotilasjuntta
Sotilasjuntan jälkeen
Historiaa aihepiireittäin
Kreikan uskonnon historia
Kreikan taloushistoria
Kreikan sotahistoria
n  k  m

Mykeneläinen kulttuuri kukoisti Kreikan mantereella ja Aigeianmerellä noin vuosina 16001100 eaa. Sen loivat nykyisten kreikkalaisten esi-isät osin Kreetalla vallinneen minolaisen kulttuurin vaikutteiden pohjalta.

Mykeneläinen kulttuuri oli pronssikautinen. Kulttuuri on saanut nimensä Mykenen kaupungista, joka kehittyi aikaa myöten Argoliin seudun keskukseksi[1]. Soturiaatelin johtama mykeneläinen yhteiskunta loi kaupunkeja, joiden keskuksina oli suuria palatseja. Aateli kävi kauppaa Välimerellä. Mykenen kulttuuriin liittyi lineaari-B-tyypin kirjoitus.

Mykeneläisen ajan lopuilla noin 1250 eaa. monia Mykenen kaupunkeja linnoitettiin kivisin muurein. Mykenen kulttuuri tuhoutui joko katovuosiin, kreikkalaisten heimojen välisiin sotiin tai ulkoa tulleiden valloittajien takia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mykenen kulttuurin loivat indoeurooppalaiset. Noin vuosina 30002000 eaa. vallitsi Aigeianmerellä niin sanottu kykladinen kausi, jolloin aluetta hallitsivat saarten kulttuurit ja ehkä merirosvot. On melko varmaa, että kykladien asukkaat eivät olleet indoeurooppalaisia[2]. Indoeurooppalaiset levittäytyivät jo noin 3600 eaa. nykyisen Romanian tienoille, ja sieltä edelleen noin 2800 eaa. Serbiaan ja Bulgariaan. Indoeurooppalaiset lienevät asuttaneen Adrianmeren rannikon vasta noin 2300 eaa.[3], hieman ennen kuin alkoivat asuttaa Kreikkaa ehkä Bulgarian tai Serbian suunnasta.

Kreikan mantereella elettiin noin 2600–2000 eaa. varhaishelladista aikaa, jolloin perustettiin ensimmäisiä kyliä. Joskus välillä 2100–1600 eaa. Kreikkaan saapui uusia valloittajia, akhaijeja, jotka omaksuivat paikallisilta esimerkiksi -ssos-päätteisiä paikannimiä[4] (esimerkiksi Halikarnassos).

Kulttuurin nousu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tärkeimpiä mykeneläisiä kaupunkeja.

Mykenen kulttuurin luoneet indoeurooppalaiset heimot saapuivat pohjoisesta luultavasti maitse joskus 2200–1700 eaa. Kreetan minolainen kulttuuri ulotti alussa vaikutuksensa Manner-Kreikkaan, jolloin monenlaisia minolaisia kulttuuripiirteitä siirtyi sinne. Tämä sai aikaan edistyneen kaupunkikulttuurin synnyn myös Kreikkaan. Kun Mykenen kulttuuri alkoi keksipronssikauden alussa, rakennustyyli, hautaustavat, keramiikka ja ehkä kielikin muuttuivat, ja hevonen saapui Kreikkaan[5]. Aiemmin tehtiin suorakulmaisia taloja, nyt soikeita, kaarevia tai puoliympyrän muotoisia taloja[6]. Talojen katot luultavasti muuttuivat. Vainajat alettiin haudata yksittäin pieniin paasihautoihin asuinalueiden sisälle. Savenvalajan pyörä ilmestyi mikä muutti keramiikan[7]. Uusi keramiikka oli harmaata minyalaista[8].

Mykenen kaupungin vanhimmat rakennukset saatettiin tehdä savesta jo noin 1850 eaa, mutta kiviset ehkä noin 1700 eaa[9].

Noin 1600 eaa. soturieliitti alkoi nousta Kreikan mantereella, Tällöin Mykene, Dandra, Larna, Vafeio, Eleusis ja Paristesia syntyivät. Mykeneläiset valtasivat Kreetan Knossoksen 1400-luvun lopulla eaa. Knossos tuhoutui lopullisesti noin 1350 eaa.[10]. 1300-luvulla eaa. nousi pitkätaloa muistuttavia palatseja Ateenaan, Pylokseen, Tirynsiin, Thebaan ja Mykeneen. Kreetan alueella jatkoivat palatsien hävittyä satamakaupungit Khania ja Kommos noin 1400–1200 eaa.[11]

Mykeneläiset ottivat johtopaikan 1400-luvulla eaa.

Loppuaika ja tuho[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mykeneläisen kulttuurin tuhon syyksi on väitetty joskus ilmastonmuutosta tai maanjäristyksiä[11][12]. Yleensä tuhon syinä pidetään vihamielisten kansojen hyökkäyksiä tai sisäisiä sotia. Mykenen kaupunkeja alettiin linnoittaa vasta noin 13001200 eaa.. Tämä liittyi joko vieraiden valloittajien uhkaan tai kaupunkivaltioiden välisiin keskinäisiin sotiin. Perinteisen näkemyksen mukaan n. 1300 eaa valtaansa laajentaneiden[13] esikelttiläisten uurnakenttäheimojen paine olisi ajanut Mykenen hävittäneet kansat liikkeelle , tai uurnakenttä-ihmiset olivat itse merikansoja. Tuho näyttää edenneen pohjoisesta etelään niin että esimerkiksi Theba tuhoutui ennen Paloponnesoksen mykeneläiskeskuksia[14]. Aiemmin linnoitteet saattoivat olla puisia paaluaitauksia. Noin 1250 rakennettiin esimerkiksi Orkhomenoksen lähellä olevalla nyttemmin kuivatun Kopaisjärven saarelle suuri Glan linnoitus[15]. Korintin niemimaan poikki rakennettiin 6 km pitkä kyklooppimuuri. Samaten noin 1250 eaa. Mykenen linnan muuria laajennettiin etelään, ja noin 1200 eaa. muurin piiriin tuli vedensaantilähdekin[16].

Linnoitukset tuhoutuivat noin 1250–1200 eaa.[11] Noin 1200–1180 eaa. merikansat ryöstelivät itäisen Välimeren lähiympäristöä[17]. ja saattoivat tuhota Mykenenkin kaupunkeja. Esimerkiksi Israelin alueelle asettuneiden filistealaisten keramiikka muistuttaa loppuvaiheen mykeneläistä[18]. Tällöin merikansat ovat joko mykeneläisen teknologian omaksuneita pohjoisen kansoja tai osin pakenevia mykeneläisiä[19]. Mykenen loppuaikoina maata rasittivat joidenkin tietojen mukaan katovuodet.

Ehkä noin vuoden 1300 eaa. tienoilla sotavaunut saapuivat Kreikan alueelle, mutta ne eivät olleet yleisiä. Mykenen tuhon aikoihin alueelle ilmestyi rauta, ja polttohautaus sekä yksittäishaudat tulivat[20]. Lisäksi keramiikka ja pukusoljet muuttuivat[21]. Näiden muutosten on väitetty tulleen idästä Anatoliasta[22].

Monesti väitetään että Mykenen tuhosivat pohjoisesta noin 1300–1050 eaa. saapuneet doorilaiset, jotka ryöstivät muun muassa Pyloksen. Doorilaisvalloitus olisi tapahtunut viimeistään 1050 eaa. Doorilaiset olisivat saattaneet saapua maahan pitkän ajan kuluessa monena aaltona. Toisen näkemyksen mukaan doorilaiset olivat alkujaan paikalla pitkään asunut luoteiskreikkalainen heimo, joka alkoi ryöstellä ja vallata rauta-aseiden avulla mykeneläisiä rikkaita kaupunkeja. Jotkut arkeologit epäilevät koko ajatusta doorilaisvalloituksesta[23]. On joka tapauksessa selvää, että suunnilleen ajanjaksona 1250–1050 eaa. joku tuhosi lähes kaikki mykeneläiset kaupungit.

LHIIIC-kaudella noin 1190–1060 eaa. monet Mykenen keskukset tuhoutuivat, erityisesti Boiotiassa ja Argoliksessa, mytta Mykene ja Tiryns säilyivät. Samaan aikaan ilmestyi uuden tyyppinen "barbaarinen" keramiikka.

Mykene tuhottiin kahteen kertaan. Asutus hajaantui monin paikoin pieniin kyliin ja ulkomaankauppa lakkasi. Rauta yleistyi huomattavasti välillä 1100–900 eaa.

Mykeneläisen ajan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soturiaateli johti pieniä keskuksia, jotka alkoivat ajan saatossa kasvaa. Vaikka lineaari-B-kirjoitusta käytettiinkin noin vuoteen 800 eaa. asti, se oli harvinaista. Näin ajanjaksoa 1100–750 eaa. sanotaan pimeiksi vuosisadoiksi. Niiden aikoina kreikkalainen asutus levittäytyi Kreetaan, Kykladeille ja läntisen Turkin rannikoille. Kautta luonnehti niin sanottu protogeometrinen keramiikka.

Kaupungit alkoivat taas kasvaa, ylä- ja keskiluokka vaurastua ja ulkomaankauppa vilkastua vuoteen 800 eaa. mennessä. Kun kreikkalaiset ottivat foinikialaisilta lainatun, muunnellun aakkoskirjoituksensa käyttöön noin 750 eaa., alkoi klassisen Kreikan niin sanottu arkaainen kausi.

Mykenen kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lineaari-B-kirjoitusta sisältävä taulu.

Mykeneläinen kulttuuri oli pronssikautinen; rauta tunnettiin Mykenen loppuaikoina, mutta se oli melko harvinaista.

Mykenen suuruudenaikana väestö oli luurankolöytöjen mukaan monirotuista, ei kokonaan indoeurooppalaista. Mutta hallitseva yläluokka oli toisenlaista kuin tavallinen kansa, pidempää ja terveempää kuin muu väestö, pitkäkalloista, pitkäkasvoista ja pitkänenäistä[24]. Ihmisten keski-ikä oli vain 32 vuotta, ja lapsikuolleisuus suurta. Tämä saattoi johtua aliravitsemuksesta.

Mykeneläisten asutusten keskus oli ainakin myöhäisajalla monesti linnoitettu kaupunki. Mykenen yläkukkula ympäröitiin muurilla jo noin 1350 eaa,,[25] johon aikaan Pyloksen palatsi rakennettiin.[26] Tämä viittaa kaupunkivaltioiden välisiin sotiin. Mykenen kiviarkkitehtuuri oli hyvin karkeata. Esimerkiksi Pylokseen rakennettiin vesijohto.

Mykeneläisiä kaupunkeja hallitsi soturiaateli, jonka johdossa oli kaupunkiruhtinas. Se oli siten tyypillinen indoeurooppalainen kreikkalainen kulttuuri. Soturiaristokraatit haudattiin mehiläispesää muistuttaviin kivisiin tholos-hautoihin. Hautoihin pantiin runsaasti hautalahjoja, esimerkiksi kultanaamioita ja aseita.

Mykenen asutuskeskuksia on löydetty eniten Thessaliasta, Boiotiasta, Attikasta ja Koillis-Peloponnesokselta Argolisin seuduilta sekä kauempaa Kreetasta ja Rodokselta. Toki mykeneläistä asutusta oli hajanaisempana huomattavasti laajemmalla alueella, mm. Makedoniassa ja Axiusjoella asti, Turkin länsirannikolla sekä muutamilla pienillä Egeanmeren saarilla[27].

Mykeneläisiä palatsikeskuksia olivat muun muassa Mykene, Tiryns, Argos, Pylos, Ateena, Theba, Orkhhomenos, Eleusis ja Iolkos. Merikaupan merkittävimmät keskukset olivat Mykene, Argos, Tiryns, Pylos, Korintti, Lakedaimonia ja Arkadia.[28]

Kykladien keskus oli Meloksen Fylakope, jossa oli monia temppeleitä[29]. Joidenkin tietojen mukaan Tiryns, Mideia, Asine, Argos ja Prosymna olisivat olleet Mykenen vasalleja[30]. Suuret keskukset olivat kaupunkivaltioita. Mykenen talous lienee perustunut voimaperäiseen oliiviöljyn, pellavan, tuoksuöljyjen, villan, vehnän, yrttien, hedelmien jne. tuotantoon ja myös saviastioiden tuotantoon[31]

Aateli verotti maanviljelijöitä, ja jakeli raaka-aineita ja ruokaa kiintiöiden mukaan. Orjuutta esiintyi. Yhteiskunnassa vallitsi luultavasti melko tiukka arvojärjestys, joka alkoi kuninkaasta; oli muun muassa suurmaanomistajia, piirien hallintojohtajia, korkeita pappeja, käsityöläisiä ja paimenia. Jostain syystä lineaari-B-teksteissä ei mainita enemmistönä olleita viljelijöitä tai myöskään kauppiaita. Luultavasti viljelijöitä pidettiin alempiarvoisena rahvaana.

Mykenen kulttuurin aateli vaurastui muun muassa Välimerellä käydyn kaupan avulla.[32] Kauppa ulottui Etelä-Italiaan, Sisiliaan, Sardiniaan, Espanjaan, Syyriaan ja Egyptiin.[29]

Mykenen aikaa pidetään Kreikan taruaikana. Mykenen vallan aikoina käytiin tarumainen Troijan sota, josta Kreikan Homeros kertoo. Homeroksen Ilias-eepos pohjautunee kansantaruihin ja mykeneläiseltä ajalta säilyneisiin muistumiin. Troijana pidetään Hissarlikin kukkulaa Turkissa. Mykenen ajoilta on säilynyt ns. Agamemnonin hauta. Niin sanottu "Atreuksen aarrekammmio" rakennettiin 1330 eaa.

Mykenen historian jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mykene on myöhäishelladinen kulttuuri (engl. Late Helladic, LH). Helladinen viittaa Manner-Kreikkaan, josta Mykenen kulttuuri oli lähtöisin.

Arvioitu ajoitus (eaa.) Ajanjakso
1550–1500 LHI
1500–1450 LHIIA
1450–1400 LHIIB
1400–1350 LHIIIA1
1350–1300 LHIIIA2
1300–1320 LHIIIB1
1320–1190 LHIIIB2
1190–1130 LHIIIC varhainen
1130–1090 LHIIIC keskinen
1090–1060 LHIIIC myöhäinen
1000–1060 alimykene
1000 esigeometrinen

Ajanjaksojen tarkka jako on kiistanalainen ja siihen tulee muutoksia. Jaksot määritellään saviastioiden eli keramiikan tyyleistä, joissa tapahtui muutoksia ajan mittaan. Saviastioita tutkimalla voidaan tehdä päätelmiä mykeneläisen kulttuurin kehityksestä.

Esimerkiksi:

  • LHIIB-ajalla huomataan Kreetan minolaisen kulttuurin vaikutuksen heikkeneminen 1450–1400. Tällöinhän Kreeta ilmeisesti valloitettiin.
  • LHIIIA1: Mykeneläinen kulttuuri levinnyt Manner-Kreikkaan.
  • LHIIIA2-tyypin keramikka levisi kaupan mukana suureen osaan itäisen Välimeren rannikoita ja saaria.
  • LHIIIB2: monet Mykenen asutuskeskukset tuhoutuivat tämän aikakauden lopussa, ja vain harva ehjä tämän aikakauden saviruukku säilynyt tutkijoille.
  • LCIII alkoi Egyptin kuningatar Tausretin kuoltua. Tämä tyyli jakautuu alueellisiin kulttuureihin, erityisesti myöhemmillä jaksoillaan.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta mykeneläinen kulttuuri.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan suuri ensyklopedia 6 1978: 4504
  2. Wiik 2002: 126, kartta 60 "Kurgan-kulttuurien vaikutusalueet"
  3. Wiik 2002: 126.
  4. Antiikin Kreikan maailma, John Camp Elizabeth Fisher, Otava 2004, ISBN 951-1-19249-3, Alkuteos Exploring The World of the Ancient Greeks, Thames and Hudson Ltd London 2002, s. 34
  5. Camp&Fisher 2004, s 34
  6. Camp&Fisher 2004, s 34
  7. Camp&Fisher 2004, s 34
  8. Camp&Fisher 2004, s 35
  9. Maailman taiteen historia, Hugh Honour, John Fleming, Uudistettu laitos, ilm. 3. suomennettu versio, Otava 2001, ISBN 951-1-16753-7
  10. Ihmisen suku 3. Etruskeista viikinkeihin 1994: 127-128.
  11. a b c Ihmisen suku 3. Etruskeista viikinkeihin 1994: 130.
  12. Camp&Fisher 2004, s 57
  13. South East Europe pre-history summary to 700BC Transition to Iron Age
  14. Camp&Fisher 2004, s 56
  15. Otavan suuri ensyklopedia 1 1978: 131.
  16. Castrén ja Pietilä-Castrén 2000: 356.
  17. Camp&Fisher 2004, s 56
  18. Camp&Fisher 2004, s 57
  19. Camp&Fisher 2004, s 57
  20. Camp&Fisher 2004, s 56
  21. Camp&Fisher 2004, s 56
  22. Camp&Fisher 2004, s 56
  23. Vamp&Fisher 57
  24. Otavan suuri maailmanhistoria osa 1, Esihistoria, sivu 218
  25. Castrén ja Pietilä-Castrén 2000: 356.
  26. Castrén ja Pietilä-Castrén 2000: 472.
  27. Historical Atlas of Europe, Ian Barnes and Robert Hudson, Arcadia Editions Limited, A Simon and Schuster MacMillan Company New York USA 1998, ISBn 1-902305-00-0, Luku Mycenaean Greece, s 20-21
  28. Kreikan ja Rooman taide, Xavier Barral I Altet, Päätoim. José Milicua, WSOY 1996, ISBN 951-0-19888-9, sivu 38
  29. a b Ihmisen suku 3. Etruskeista viikinkeihin 1994: 129.
  30. argos1, 356
  31. Castrén ja Pietilä-Castrén 2000: 357.
  32. Otavan suuri ensyklopedia 1 1978: 129.