Helladinen kulttuuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Myöhäishelladiselta kaudelta peräisin oleva ruukku.

Helladinen kulttuuri oli Kreikan manneralueen kivikaudesta alkanut kulttuuri noin 3000-1000 eaa. Noin 3000 eaa alkaen Kreikan manneralueelle alkoi syntyä linnoitettuja kyliä. Mykeneläinen kulttuuri luetaan helladiseen. Helladinen kulttuuri myöhäisvaiheiltaan tai ehkä kokonaan on indoeurooppalaisten kansojen luoma.

Helladisen kulttuurin historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikkaan ulottui paleoliittinen metsästyskulttuuri joskus noin 50000/45000 - 13000/8000 eaa[1][2]. Tähän liittyy muun muassa Klithin löytö ajalta noin 15000 - 8000 eaa. Kulttuuri muistutti Balkanin ja Tonavan paleoliittista kulttuuria. Joidenkin mielestä vesireittejä käytettiin varhain, ja kauppa ulottui melko laajalle aikaisessa historian vaiheessa.kenen mukaan? Argoliksen rannikon Frankhiteen kuljetettiin vesitse obsidiaania Meloksesta ehkä jo 10000 eaa. Varmaa laaja merenkulku oli myöhäismesoliittisella kaudella joskus 7250-6500 eaa, mikä ilmenee tonnikalojen luista ja obsidiaanista[3].

Itäinen Kreikka oli ensimmäinen tai ensimmäisiä alueita minne maanviljely levisi Lähi-Idästä[4][5]. Maanviljely levisi Kreikkaan jo ennen keramiikan keksimistä. Luultavasti Etelä-Anolian varhainen maalattu keramiikka[6] levisi Eheanmerelle, Kreetaan ja itäiseen Kreikkaan noin 6800 eaa[7] Sesklon kulttuuriksi. Vuoteen 7000 eaa mennessä kulttuuri oli levinnyt koilliseen Peloponnedokseen ja itäiseen Kreikkaan Attikan niemimaalle, Euboiaan, Thessaliaan ja Kreikan puoleisen Makedonian alaville maille lähinnä jokien ympärystasangoille. Maanviljelyä oli varhain luultavasti myös Luoteis-Turkissa Izmirin ja Troijan seuduille. Jo noin 6000 eaa maanviljely oli levinnyt läntiseenkin Kreikkaan. Ehkä Kreikassa maanviljely jakautui Välimeren ja Tonavan levittäytymishaaroihin. Joidenkin näkemysten mukaan maanviljelijät olisivat tulleet Anatoliasta Kreikkaan ainakin kahdessa aallossa, niin sanotussa sesklolaisessa vuosien 8800-7900 eaa. välillä ja pelasgien aallossa noin 5500-4000 eaa[8].

Maanviljelijät toivat mukanaan myös lampaat, vuohet, naudat ja siat. Noin 4500 eaa ilmestyi Balkanille kuparikulttuuri. Tämä näkyi noin 4500 eaa Sesklon keskineoliittisessa esikaupunkia muistuttavassa asuinpaikassa[9]. Sesklon kulttuuriin liittyi kuparikulttuurille ominaiset naiste esittävät pienoisveistokset jotka oli koristeltu geometrisin viivoin, muun muassa spireelein ja aaltokuvioin. Sitä luonnehti myös punakuvioinen keramiikka. Sesklo oli linnoitettu talorykelmä, jonka keskustalo oli muita isompi[10].

Myöhäisneoliittinen Dimini oli ympäröity monella sisäkkäisellä puolustusmuurilla. Keskusosalla oli oma muurinsa[11]. Kuparin leviäminen saattoi tapahtua myöhemmin. Joka tapauksessa viimeistään noin 3200 eaa kupari levittäytyi Serbian-Romanian-Bulgarian jne kattavalta Balkanin kuparialueelta Eurooppaan[12]. Sesklosta on löydetty noin ajalta 3500 - 3000 eaa geometrisin punaisin kuvioin maalattu imettävää naista esittävä veistos, jollainen on tyypillinen varhaisemmalle neoliittiselle ajalle esimerkiksi Balkanilla[9].


Näihin aikoihin kukoistivat muualla muun muassa Etelä- Espanjan ja Balkanin kuparikulttuurit, Pohjois-Italian kuparikulttuuri, Keski-Euroopan megaliittikulttuurit ja Mesopotamiassa Urukin kauden kulttuuri. Myöhäisneoliittisella kaudella noin 3700-3200 eaa Thessaliassa oli ajalle harvinainen Diminin linnoitettu kylä. Noin 3000 eaa syntyi kyliä muun muassa Besik Tepeen luoteiseen Anatoliaan, Troijaan, Poliokniin ja Thermiin[13]. Osa ihmisistä oli muita rikkaampia päätellen muun muassa kaulakorulöydöistä, Thessalian Paukakian keskus kasvoi suureksi, mutta Thessalian ja Makedonian sisämaan paikat taantuivat myöhäisneoliittisesta kaudesta. Boiotiaan ja Euboiaan syntyi suuria asutuskeskuksia. Noin 2500 eaa Argoliksen Lerna kasvoi merkittäväksi linnoitetuksi keskukseksi, samoin Askitario[14]. Lernassa oli keskusrakennus. Elinkeinona oli metsästys ja viljojen viljely. Sinettejä käytettiin varastoitujen tavaroiden merkitsemiseen. Kykladeille tehtiin pitkilläveneillä merimatkoja, a siellä kukoisti oma kulttuurinsa.

Indoeurooppalaiset saapuivat Kreikkaan ehkä jo 3000 eaa., varmemmin välillä 2200-1700 eaa. 2000-luvun lopulla Manner-Kreikan yhteisöt näyttävätkin kokeneen mullistuksia. Ne saattoivat johtua Länsi-Anatoliasta tulleista siirtolaisista, jotka toivat uusia rakennustyylejä, dreijan ja metelliesineitä. Ei osata varmasti sanoa, milloin indoeurooppalaiset tulivat Kreikkaan. Teoriassa he saattoivat tulla hyvin aiemmin, ehkä jo noin 3200 eaa tuoden pohjoisesta kuparikulttuurin, joka oli syrjäyttänyt Vincan kulttuurin. Aiemmin ajateltiin, että pohjoiset muuttajat toivat niin sanotun "minyalaisen" eli keskihalladisen keramiikan. Uusien tutkimusten mukaan "minyalainen" keramiikka on kehittynyt Kreikassa. Silti indoeurooppalaisten esikreikkalaisten ensimmäinen aalto saattoi saapua Kreikkaan jo 23-22 vuosisadalla eaa, jolloin alkoi varhaishelladinen III kausi eli EH III (VH III). Mutta varhaishelledinne III näyttää olleen jatkoa edeltävälle II-kaudelle.

Minyalaisella jaksolla ilmestyivät Balkanille ja Pohjois-Kreikkaan tumulus-tyyppiset haudat ja rei'itetyt kivikirveet. Vasta noin vuoteen 1600 eaa ajoitetut haudat voidaan varmasti kytkeä indoeurooppalaisiin kreikkalaisiin, joita usein sanotaan akhaijeiksi. Tällöin ilmestyivät kuiluhaudat ja rei'itetyt kivikirveet. Minolainen kulttuuri ulotti vaikutuksensa Kreikkaan noin välillä 2000-1550 eaa. luultavasti tekemällä ainakin osasta Kreikkaa siirtomaan.

Helladisen kulttuurin kaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Neoliittinen (maanviljely)
    • Esikeraaminen 7000-6000
    • Varhainen 6000-5000
    • Keskinen 5000-4000
    • Myöhäinen 4000-3000
  • Varhaishelladinen (EH) 3000 - 2000
    • EH I 3000-2500
    • EH II 2500-2200
    • EH III2200-2000
  • Keskihelladinen (MH) 2000 - 1550 Minolaisten vaikutus Kreikan mantereella
  • Myöhäishelladinen (LH) 1550 - 1050
    • LH I-II (Mykene) 1550-1380
    • LH IIIA (Mykene) 1380-1340
    • LH IIIB (Mykene) 1340-1190
    • LH IIIC & Submykene 1190-1050

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Etruskeista viikinkeihin, sivu 20
  2. Historiallisest kulttuurit, Kreikka, Furio Durando, Kreikka, ISBN 978-951-0-32993-1, Weilin+Göös 2008,sivu 21
  3. Camp&Fisher 2004,Antiikin Kreikan maailma, s. 27
  4. Parker 2006, Elävä maailmanhistoria s 30-31
  5. Barnes&Hudson 1998, Historical Atlas of Europe, s 17
  6. Elävä maailmanhistoria, Geoffrey Parker, 2006, Luku Varhaisaikojen Eurooppa sivu 31
  7. hikreikka, sivi 20
  8. http://pagesperso-orange.fr/atil/atil/xxx.htm, CARTES DU PROCHE-ORIENT NEOLITHIQUE
  9. a b hikreikka, sivu 20
  10. Camp&Fisher 2004, s. 29
  11. Camp&Fisher 2004, s. 28, s 29
  12. pw1, sivu 111
  13. Etruskeista viikinkeihin, Ihmisen suku, Göran burenhult, sivu 126
  14. Past Worls, the Times Atlas of Archaoelogy, s 113

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]