Mykene

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Näkymä kaupungista
Kehähauta A

Mykene (muinaiskreikaksi Μυκῆναι, Mykenai, kreik. Μυκήνες) oli esiklassisella kaudella yksi Kreikan merkittävimmistä kaupungeista. Kaupunki sijaitsi Argoksen tasangolla, eteläisen Peloponnesoksen ja niemimaan mantereeseen yhdistävän Korintinkannaksen välissä maanteiden solmukohdassa.

Mykene lisättiin yhdessä Tirynsin kanssa UNESCOn maailmanperintöluetteloon 1999.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mykenen historiallinen kartta vuodelta 1888
Lineaari B:llä kirjoitettu mykeneläinen savilaatta

Kreikkalaisen mytologian mukaan Perseus perusti Mykenen kaupungin. Eräällä matkallaan väsynyt ja janoinen sankari virkistäytyi tilkalla vettä, jonka hän oli kerännyt sienen hattuun. Tälle paikalle Perseus perusti Mykenen kaupungin, jonka nimi kreikankielellä tarkoittaa sientä.

Myöhäinen minolainen kulttuuri ajoittuu samaan aikakauteen, kun Kreikan mannermaalla syntyi ensimmäinen pronssikautinen kulttuuri, mykeneläinen kulttuuri, jonka kukoistus huipentui 1400–1200 eaa.

Mykeneläiset on myös nimitys, jota Homeros käytti akhaialaisista helleenien yläluokkana, joka oli asettunut Kreikan mantereelle ja tuoneet minolaisen kulttuuriperimän mukanaan Kreetalta ja Aigeasta. Täällä he kohtasivat esi-indogermaanisia, mahdollisesti jopa indogermaanisia heimoja, jotka olivat muuttaneet paikalle jo aiemmin. Nämä alistettiin ja sulautettiin muuhun väestöön. Mahdollisesti vastakohtana minolaiselle kulttuurille, jota hallittiin yhden keskusjohdon alla, mykeneläiselle kulttuurille oli luonteenomaista kaupunkien riippumattomuus toisistaan. Kaupunkeja johtivat monarkkiset hallitsijat palatseissaan, jotka sijaitsivat helposti puolustettavilla paikoilla linnavuorilla.

Vaikuttavimpia todisteita Mykenestä ovat Heinrich Schliemannin 1873 löytämät kulta- ja hopea-aarteet – näistä tunnetuimpana Agamemnonin kuolinnaamio, joka on nykyään näytteillä Ateenan kansallismuseossa. Arkkitehtuurissa Mykene tunnetaan erityisesti Leijonaportistaan.

Mykeneläiset käyttivät lineaari-B-kirjoitusta, jota käytettiin mykeneläisen kreikan, kreikan kielen varhaisen vaiheen merkitsemiseen. Kirjoitusjärjestelmä on todennäköisesti saanut alkunsa minolaisesta Lineaari-A:sta.

Ensimmäiset merkit asutuksesta ovat jo neoliittiselta kaudelta. Kaupungin kukoistuskauden huippu osui 1400–1200-luvulle eaa., ja se oli pysyvästi asutettuna aina viidennelle vuosisadalle eaa. saakka. 468 eaa. Argos valloitti Mykenen, jolloin kaupunki autioitui. Tämän jälkeen kaupungissa oli asukkaita ainoastaan satunnaisesti. Kolmannella vuosisadalla eaa. kaupunki hylättiin lopullisesti.

Homeroksen eepoksessa Ilias Mykene on mainittu kreikkalaisten johtajan, Agamemnonin kotikaupunkina. Toisten kertomuksien mukaan Theba olisi ollut Kreikan mykeneläisten – akhaialaisten – pääkaupunki.

Mykeneläisen kulttuurin vaikutus on nähtävissä Kreetalla, jossa minolaisen palatsien hävitys noin 1450 eaa. on selitetty mykeneläisten valloituksilla. On kuitenkin mahdollista, että Kreetan siirtyminen minolaisesta kulttuurista mykeneläiseen olisi seurausta luonnonkatastrofista ja rauhanomaisesta kulttuurivaihdosta johtuvaa. Jälkiä mykeneläisestä kulttuurista, erityisesti keramiikassa, on löydetty myös Troijasta, josta hallittiin Mustameren kauppareittejä, Egyptistä, Mesopotamiasta ja Italiasta.

Kaikki tunnetut mykeneläisen Kreikan keskukset tulivat tuhotuiksi noin vuoden 1200 eaa. paikkeilla. Aiemmin kuviteltiin, että syynä tähän oli doorilaisten ja muiden luoteiskreikkalaisten heimojen maahantunkeutuminen, mutta nykyään syitä uskotaan olleen enemmän: kaupan katkeaminen itään merirosvouksen vuoksi ja siitä aiheutunut taloudellinen kriisi, mykeneläisten keskusten välille puhjenneet sodat, luonnonkatastrofit – kuten Argoliksessa ollut maanjäristys ja levottomuudet ja niistä aiheutuneet kapinat. Vaikka mykeneläinen linnajärjestelmä kaatui, sen kulttuuri eli noin 150–200 vuotta tämän jälkeenkin kokien noin vuodesta 1150 eaa. eteenpäin vielä nousukauden.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leijonaportti

Nykyään paikalla on nähtävissä esiinkaivettuina mykeneläisen yläkaupungin rauniot. Mainitsemisen arvoisia ovat kyklooppimuurin jäänteet ja Leijonaportti, joka on nimetty kahden leijonan mukaan, joiden reliefit on veistetty portin sisäänkäynnin päälle siten, että ne muodostavat linnoituksen pääsisäänkäynnin. Leijonaportti on rakennettu oletettavasti vuoden 1250 eaa. paikkeilla. Alueen pohjoisosassa on myös toisen pienemmän portin jäänteet, mutta se ei ole säilynyt kokonaan ja siitä puuttuvat koristekuvioinnit. Kaupungin muuri on rakennettu kolmessa vaiheessa: ensimmäinen ajoittuu noin vuoteen 1350 eaa., keskimmäinen 1200-luvulle eaa. vahvistaen sitä etelään ja länteen, ja nuorin vuoden 1200 eaa. paikkeille vahvistaen ja laajentaen muuria entisestään lisäämällä siihen vesisäiliöitä ja varastohuoneita. Yläkaupungin korkeimmassa osassa sijainneesta megaron-palatsista on jäljellä vain vähäisiä jäänteitä sen tuhouduttua suurelta osin tulipalossa; tuhotuneen palatsin päälle on myös rakennettu uusia rakennuksia useaan otteeseen. Palatsiin johtanut jyrkkä nousutie, jota sen jyrkkyyden takia voidaan kulkea ainoastaan jalkaisin, on sen sijaan säilynyt suurimmaksi osaksi.

Hautakehä

Myös löydetyillä kahdella hautakehällä, jotka oli merkitty steeloilla, on suuri merkitys. Kehien sisältä löytyi joukko kuiluhautoja, joissa oli runsaasti hautajaisiin liittyviä tavaroita kuten terrakottia, saviastioita, kultaisia kuolinnaamioita ja kultalevyistä tehtyjä koruja. Viidestä haudasta löytyi 17 luuta, enimmäkseen miehien. Hautakehä A, jonka jo Schlieman aikanaan löysi, jäi myöhempien muurin laajennusten yhteydessä muurien sisäpuolelle. Hautakehä B kaivettiin esiin 1952, ja sieltä on löydetty näistä kahdesta vanhemmat hautapaikat. Ne ajoittuvat mykeneläisen kulttuurin alkuvaiheisiin 1600–1500-lukujen taitteeseen eaa. Vanhimmat haudat hautakehä A:ssa ovat noin 1500-luvun puolesta välistä eaa.

Näiden lisäksi alueelta löytyi yhdeksän mehiläispesän muotoista kupolihautaa, tholosta, jotka toimivat aikanaan hautaholveina. Kupolihaudat on nimetty satunnaisesti mytologian hahmojen mukaan, jotka Homeroksen mukaan aikanaan hallitsivat Mykeneä. Niissä on ahdas holvikattoinen sisäänkäytävä, ja ne oli rakennettu kerrostamalla suuria neliönmuotoisia kiviä, jotka olivat jopa 12 tonnin painoisia.

Mytologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mykenen jumalakultit tulivat myöhemmin osaksi klassista kreikkalaista mytologiaa. Mykenen perustajana antiikin kreikkalaiset pitivät Perseusta.

Mykenen mytologiset kuninkaat olivat:

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mykene.
Tämä antiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Koordinaatit: 37°43′51″N, 22°45′22″E