Perseus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo tarusankarista, muut merkitykset katso Perseus (täsmennyssivu).
Perseus katkaistuaan Medusan pään, veistos Vatikaanin museossa.

Perseus (muinaiskreikaksi Περσεύς) oli yksi kuuluisimmista kreikkalaisen mytologian sankareista ja legendaarinen mykeneläisen hallitsijasuvun perustaja, jonka seikkailut auttoivat Olympoksen jumalien valta-aseman syntymisessä. Perseus oli tarujen mukaan perustanut Mykenen ja Mideian kaupungit.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perseus oli Danaen poika, joka puolestaan oli Akrisioksen, Argoksen kuninkaan, ainoa tytär. Pettyneenä siihen, ettei hänellä ollut miespuolista perillistä, Akrisios kysyi neuvoa oraakkelilta. Tämä ennusti, että Akrisios ei tulisi koskaan samaan poikaa, vaan hän kuolisi tyttärenpoikansa käden kautta. Pitääkseen tyttärensä lapsettomana hän telkesi tämän imettäjänsä kanssa maanalaiseen pronssiseen huoneeseen. Zeus kuitenkin huomasi hänen kauneutensa, ja lähti tämän luokse katosta putoavan kultasateen muodossa. Tästä suhteesta sai alkunsa Perseus. Akraios huomasi raskauden ja Perseuksen jo synnyttyä antoi surmata Perseuksen imettäjän ja pakotti Danaen Zeuksen alttarille kertomaan kuka oli lapsen isä – yhtä aikaa peläten ja toivoen saavansa vahvistuksen olettamukselleen. Kun tytär nimesi Zeuksen lapsen isäksi, hänen isänsä ei uskonut häntä, vaan laittoi sekä oman tyttärensä että tämän lapsen koriin tai veneeseen ja lähetti heidät ajelehtimaan avomerelle. Zeus esti Poseidonin avulla vastoinkäymisten tapahtumista.

Toisen version mukaan Danaen tultua naimaikään hän menikin Proitoksen, isänsä veljen, luo ajatuksenaan luoda suhde tämän kanssa. Tässä tapauksessa Perseuksen isä ei olisikaan Zeus vaan Proitos.[1]

Medusa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polydektes, Serifoksen kuningas, rakastui Danaeen, mutta ei voinut saada tätä Perseuksen vartuttua aikuiseksi. Niin hän kokosi ystävänsä, ja teeskennellen keräävänsä myötäjäisiä Hippodameiaa varten vaati näitä tuomaan hänelle hevosia. Perseuksella, joka eli kalastajan suojissa, ei hevosia ollut, jolloin Polydektes lähetti tämän noutamaan Medusan päätä, jonka Perseus oli itse maininnut aiemmin olevan mahdollista.[2]

Perseus vaelsi pitkään vailla toivoa edes löytää gorgoja, jolloin jumalat puuttuivat asioihin. Perseus sai Pallas Athenelta kiiltävän kilven, jonka avulla tämä voisi katsoa Medusaa kivettymättä itse, Hermes antoi sirpin ja nymfit varustivat hänet siivekkäillä sandaaleilla, laukulla ja Haadeen näkymättömäksi tekevällä kypärällä. Jumalat kehottivat häntä menemään kultaisten omenoiden saarelle länteen, jossa hän tapasi graiat, gorgojen sisaret. Nämä olivat vanhoja naisia jo syntymästään saakka, ja heillä oli keskenään käytössään ainoastaan yksi silmä ja yksi hammas, joita he sitten vuorotellen käyttivät. Nämä varastamalla Perseuksen oli helppo kiristää avuttomilta graioilta tieto gorgojen olinpaikasta.[2]

Perseus etsi gorgoja heijastaen näkymää kilpensä kautta, ja löysi heidät nukkumassa. Nopeasti hän leikkasi Medusan pään irti, ja haavasta nousivat jättiläinen Khrysaor ja lentävä hevonen Pegasos. Jäljelle jääneet gorgot aloittivat raivoisan takaa-ajon, mutta Perseuksen onnistui paeta kypäränsä avulla. Mukaan ottamansa Medusan pään hän antoi Pallas Athenelle, joka asetti sen aigiiseensa, eräänlaiseen kilpeen.[2]

Liitto Andromedan kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perseus ja Andromeda.

Matkalla takaisin Serifokseen Perseus pysähtyi Foinikian kuningaskunnassa Etiopiassa, jota hallitsivat kuningas Kefeus ja hänen puolisonsa Kassiopeia. Kassiopeia oli kerskunut kauneutensa olevan neireidejäkin suurempaa, ja tämän seurauksena Poseidon oli lähettänyt merihirviön piinaamaan maata rangaistukseksi. Oraakkeli oli kertonut ahdingon loppuvan, jos he uhraisivat Andromedan, kuninkaan tyttären, pedolle. Niin tämä sidottiin kahleilla kallioon pedon saaliiksi, mutta Perseus surmasi pedon ja vapautti Andromedan sovittuaan ensin Kefeuksen kanssa saavansa tämän vaimokseen. Kefeuksen veli Fineus, jolle Andromeda oli alun perin luvattu, juoni kuitenkin Perseusta vastaan, jolloin Perseus muutti hänet kiveksi.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.4.1 (engl. käännös).
  2. a b c d Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.4.2–3 (engl. käännös).