Medusa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo myyttisestä hirviöstä. Sanan muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla Meduusa.
Arnold Böcklinin Medusa-tulkinta noin vuodelta 1878.

Medusa (m.kreik. Μέδουσα) oli kreikkalaisessa tarustossa hirviömäinen naispuolinen olento, gorgo. Medusa pystyi muuttamaan ihmisen kiveksi katseellaan tai jos häntä katsoi suoraan silmästä silmään.[1] Medusan sisaret olivat Euryale ja Stheino, jotka Medusasta poiketen eivät olleet kuolevaisia.

Taru[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roomalaisen Ovidiuksen Muodonmuutoksissa esiintyy tarinaversio, jonka mukaan Medusa oli alkujaan kaunis neito. Medusan kohtaloksi muodostui merenjumala Poseidon, joka raiskasi Medusan Pallas Athenen temppelissä. Pallas Athene vihastui, kun hänen pyhäkkönsä näin häpäistiin. Rangaistukseksi Pallas Athene muutti Medusan kultaiset hiukset käärmeiksi, koska ne olivat vietelleet Poseidonin. Joidenkin lähteiden mukaan Medusa oli ainoa olento, joka kykeni muuttamaan ihmisen kiveksi jos tätä katsoo. Toisaalta hän oli myös kuolevainen toisin kuin hänen sisarensa.

Perseuksen tehtävä: nouda Medusan pää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caravaggio, Medusa, 1597.

Serifoksen kuningas Polydektes teeskenteli, että hän kerää myötäjäisiä Hippodameiaa varten, ja vaati tuomaan hevosia lahjaksi. Oikeasti häntä ei kiinnostanut Hippodameia vaan veljensä Diktyksen suojatti Danae, Perseuksen äiti. Perseus eli kalastaja Diktyksen suojissa, joten hänellä ei ollut hevosia. Niinpä Perseus lupasi tuoda kuninkaalle mitä tahansa muuta tämä vain tahtoisi. Polydektes halusi päästä Danaen aikuisesta pojasta eroon, joten hän lähetti miehen noutamaan Medusan päätä häälahjaksi Hippodameialle.[2] Tehtävää varten jumalatar Pallas Athene antoi Perseukselle kiiltävän kilven: sen avulla tämä voisi katsoa Medusaa kivettymättä. Hermes taas antoi Perseukselle sirpin. Nymfit puolestaan varustivat miehen runsaskätisesti: Perseus sai siivekkäät sandaalit, laukun ja Haadeen näkymättömäksi tekevän kypärän.

Perseus löysi gorgot nukkumasta Tartessoksesta. Perseus käytti apuna kilpensä peilipintaa ja leikkasi Medusalta pään. Haavasta nousi sekä Khrysaor-jättiläinen että siivekäs hevonen Pegasos: myöhemmin juuri Pegasos auttoi Perseuksen takaisin jumalten luo. Perseus nappasi Medusan pään mukaansa ja pakeni henkensä edestä kahta jäljelle jäänyttä sisarusta: hän pääsi karkuun vain siksi, että hänen päässään oli näkymättömäksi tekevä kypärä.

Giuseppe Cesari, Perseus ja Andromeda, (1620–1630).

Joidenkin lähteiden mukaan Perseus vei Medusan verta lääketaidon jumala Asklepiokselle: osa verestä oli tappavaa myrkkyä kun taas toinen osa herätti kuolleet eloon.

Kerrotaan että Perseus pelasti Andromedan: hän käytti apunaan Medusan päätä ja kivetti sillä merihirviö Ketoksen. Andromeda oli kahlehdittu kallioon kiinni, sillä oraakkelin ennustuksen perusteella hänet oli päätetty uhrata merihirviölle.[3] Andromedasta tuli Perseuksen vaimo.

Perseus palasi takaisin Serifokseen jossa paljastui, että hänen äitinsä Danae ja kuninkaan veli Diktys olivat joutuneet piiloutumaan temppeliin: Polydektes oli ryhtynyt väkivaltaiseksi. Tämän seurauksena Perseus tappoi Polydekteen: hän esitteli tälle Medusan päätä. Tämän jälkeen Perseus asetti Diktyksen kuninkaaksi.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Juha Honkala: Mytologian sanakirja, s. 151. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24578-X.
  2. David Bellingham: Kreikan mytologia, s. 83–84. Gummerus, 1990. ISBN 951-20-3599-5.
  3. a b Apollodoros, Bibliotheke ('Kirjasto') 2.4.2–3 (engl. käännös)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]