Asklepios
Sivulta puuttuu 
Asklepios (muinaiskreikaksi Ἀσκληπιός) oli kreikkalaisessa mytologiassa lääkinnän ja terveyden jumala. Hän oli Apollonin ja Koronis- nimisen kuolevaisen naisen poika[1], jonka Zeus surmasi, koska Asklepios herätti taidollaan kuolleetkin. Asklepioksen symbolina oli käärme, usein kuvattuna hänen sauvansa ympäri kiemurtelevana. Tämä käärme esiintyy lääketieteen tunnuksena nykyisinkin.[2] Asklepios oli yksi harvoista jumalan aseman saavuttaneista sankareista Antiikin Kreikassa.
Asklepioksen hahmo on kreikkalaistettu versio faarao Djoserin (n. 2700 eaa.) arkkitehdistä ja hovilääkäristä Imhotepistälähde?, joka myös julistettiin jumalaksi. Hänen temppeliensä Elämän talot olivat muinaisen maailman merkittävimpiä lääketieteellisiä opinahjoja, kirjastoja ja klinikoita. Todennäköisesti merkittävimmät kreikkalaiset lääkärit Galenos ja Hippokrates suorittivat ainakin "jatko-opintonsa" Memfiin Elämän talossa.lähde?
Kreikassa Asklepioksen temppelit muodostivat maan terveydenhuollon ytimen. Tärkeimmät niistä olivat Epidauroksessa, Kos-saarella ja Pergamonissa.[1] Niissä parantamismenetelminä olivat jumalallinen ilmestys, pesut, ruokavaliot sekä yrttilääkintä. Muun muassa Hippokrates työskenteli Kosin saaren Asklepionissa.lähde?
[muokkaa] Viitteet
- ↑ a b J. W. Fuchs: MMM Antiikin sanakirja, s. 39. Suom. Marja Itkonen-Kaila. Otava, 1972.
- ↑ Otavan iso Fokus, 1. osa (A - El), s. 223, art. Asklepios. Otava, 1973. ISBN 951-1-00273-2.
