Zeus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee jumalaa. Muut merkitykset löytyvät täsmennyssivulta.
Zeuksen patsas British Museumissa.

Zeus (muinaiskreikaksi Ζεύς) oli kreikkalaisen mytologian ylijumala ja samalla taivaan, tuulen, pilvien, sateen ja ukkosen jumala. Roomalaiset samaistivat Zeuksen Juppiteriin. Suomen kielessä "Zeus" taipuu yleensä "Zeuksen",[1] mutta etenkin vanhemmissa teksteissä käytetään myös genetiivimuotoa "Zeun".

Syntyperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zeus oli titaanien Kronoksen ja Rhean poika. Zeuksen isovanhemmat olivat Uranus (taivas) ja Gaia (maa)[2]. Hän syntyi ja kasvoi Kreetalla. Saatuaan tietää lapsiensa kukistavan isänsä vallasta Kronos nieli kaikki lapsensa paitsi nuoren Zeuksen. Rhea nimittäin syötti Kronokselle kiven Zeuksen sijasta. Zeus tuli ylijumalaksi vapautettuaan veljensä ja siskonsa sekä kukistettuaan Kronoksen ja tämän kannattajat titaanit kymmenvuotisessa sodassa.

Ylijumala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zeus, Roomassa Jupiter-nimisenä tunnettu jumala.

Zeuksesta tuli taivaan jumala ja kaikkien jumalten johtaja, joka hallitsi Olympos-vuorella yhdessä muiden olympolaisten jumalien kanssa. Hänen sisaruksiaan olivat Hera (jumalien kuningatar), Poseidon (meri), Demeter (maanviljelys), Hestia (kotiolot) ja Pluton (manala) eli Haades. Zeuksella oli lisäksi yksi velipuoli, kentauri Kheiron, jonka äiti oli titaani Okeanoksen tytär Filyra. Olympoksen jumalista hänen lapsiaan olivat Apollon (aurinko, runous, parannustaito), Artemis (kuu, metsästys, öinen taivas), Ares (sota), Pallas Athene (viisaus) Dionysos (viini, hedelmällisyys, traaginen taide, päihtynyt hurmio) ja Hefaistos (käsityöt, tuli, sepäntaidot). Zeus meni naimisiin siskonsa Heran kanssa, mutta hän oli hyvin uskoton aviomies ja vietteli useita titaaneja, nymfejä ja kuolevaisia naisia. Yleensä hän vietteli nämä jonkin eläimen hahmossa. Hänellä oli näiden kanssa myös useita lapsia, joista luultavasti tunnetuin oli sankari Herakles, Zeuksen ja kuolevaisen naisen Alkmenen poika. Zeus kohteli erittäin kunnioittavasti magian jumalatarta Hekatea.

Kreikan Olympia oli Zeukselle pyhitetty paikka, jossa järjestettiin joka neljäs vuosi hänen kunniakseen urheilukilpailut – olympialaiset. Olympiaan rakennettiin 400-luvulla eaa. temppeli, jossa oli Feidiaan veistämä Zeuksen patsas.

Jälkeläiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jumalattarien kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äiti
Lapset
Ananke
  1. Moirat
    1. Atropos
    2. Klotho
    3. Lakhesis
Demeter
  1. Persefone
  2. Zagreus
Dione
  1. Afrodite (kauneus, rakkaus)
Hera
  1. Ares (sota)
  2. Eileithyia
  3. Hefaistos (käsityöt)
  4. Hebe (nuoruus)
Eos
  1. Ersa
  2. Karai
Eris
  1. Ate
  2. Limos
Leto
  1. Apollon (aurinko, taiteet ja runous)
  2. Artemis (kuu, metsästys)
Maia
  1. Hermes (kauppa, varkaat)
Metis
  1. Pallas Athene (viisaus)
Mnemosyne
  1. Muusat (alkuperäiset kolme Boiotialaista)
    1. Aoide
    2. Melete
    3. Mneme
  2. Muusat (myöhemmät yhdeksän)
    1. Kalliope
    2. Kleio
    3. Erato
    4. Euterpe
    5. Melpomene
    6. Polyhymnia
    7. Terpsikhore
    8. Thaleia
    9. Urania
Selene
  1. Ersa
  2. Nemean leijona
  3. Pandia
Thalassa
  1. Afrodite
Themis
  1. Astraia
  2. Nemesis
  3. Horat
    1. 1. sukupolvi
      1. Aukso
      2. Karpo
      3. Thallo
    2. 2. sukupolvi
      1. Dike
      2. Eirene
      3. Eunomia
    3. 3. sukupolvi
      1. Ferusa
      2. Euporie
      3. Orthosie
  4. Moirat
    1. Atropos
    2. Klotho
    3. Lakhesis

Zeus ja Raamattu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raamattu mainitsee Zeuksen kaksi kertaa: Kun Paavali ja Barnabas olivat Lystran kaupungissa ja asukkaat näkivät Paavalin parantavan ramman miehen, he pitivät heitä jumalina ja sanoivat Paavalin olevan Hermes ja Barnabaan Zeus. Zeuksen pappi halusi uhrata väkijoukon kanssa ja toi sonneja ja seppeleitä. (Apostolien teot 14:8–13.) Lystran lähistöltä 1909 löydetyt kaksi vanhaa piirtokirjoitusta todistavat, että tuossa kaupungissa palvottiin näitä kahta jumalaa.[3] Toisessa piirtokirjoituksessa viitataan ”Zeuksen pappeihin” ja toisessa mainitaan ”Suuri Hermes” ja ”taivaan ylijumala Zeus”. [4]

Laiva, jolla Paavalia lähdettiin viemään Roomaan, oli nimeltään "Zeuksen pojat", so. Dioskuurit. (Apostolien teot 28:11)

Zeus mainitaan myös apokryfisessä toisessa Makkabealaiskirjassa. Yrittäessään tehdä lopun juutalaisesta uskonnosta kuningas Antiokhos IV Epifanes määräsi Jerusalemin temppelin häväistäväksi ja vihki sen uudelleen Zeukselle (Jupiter Olympius). (2.Makkabealaiskirja 6:1, 2)[5][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Yrjö Karilas (toim.): Pikku Jättiläinen, Suomenmaa, 8. painos, WSOY 1958

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Esimerkiksi P. Castrénin ja L. Pietilä-Castrénin Antiikin käsikirja (2000) käyttää tätä muotoa.
  2. Pikku Jättiläinen, s. 317
  3. The translation of Hermes
  4. The International Standard Bible Encyclopaedia, toim. J. Orr, 1960, III osa, s. 1944.
  5. 2.Maccabees 6:1,2(englanniksi)
  6. 2.Mackabeerboken 6:1,2(ruotsiksi)
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Zeus.