Niobe

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kreikkalaista mytologiaa. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Nioben lasten kuolema, Abraham Bloemaert.

Niobe (muinaiskreikaksi Νιόβη) oli kreikkalaisessa mytologiassa kuolevainen nainen: Amfionin puoliso ja Tantaloksen tytär. Hänen äidikseen on mainittu useita eri hahmoja: Euryanassa, Eurythemista, Klytia, Dione ja Laodike.

Niobella oli neljätoista lasta — seitsemän poikaa ja seitsemän tytärtä (niobidit), joskin Aelianus kertoo Hesiodoksen väittäneen heitä olevan yhdeksän poikaa ja kymmenen tytärtä.[1]; Niobe kerskui paremmuuttaan jumalatar Letolle, jolla oli ainoastaan kaksi lasta, Apollon ja Artemis. Rangaistukseksi tästä Artemis tappoi hänen tyttärensä[2], ja Apollon surmasi hänen poikansa heidän ratsastaessaan. Apollon olisi säästänyt viimeisen pojista tämän rukoillessa henkensä puolesta, mutta tällöin nuoli oli jo matkalla hänen jousestaan.[3] Apollon ja Artemis käyttivät myrkytettyjä nuolia heidän surmaamisekseen, mutta joissakin versioissa osa niobideista säästetään — yleensä Khloris. Myös Amfionin kohtalosta on kaksi eri versiota. Nähdessään poikansa kuolleena hän joko tappaa itsensä murheen murtamana tai saa surmansa Apollonin nuolesta lähtiessään tämän temppeliin kostamaan poikiensa kohtaloa. Järkyttynyt Niobe pakenee Lyydian vuorille ja muuttuu joko itkiessään kiveksi tai surmaa itsensä.

Apollon ja Artemis surmaavat Nioben lapset, ensimmäiseltä vuosisadalta eaa.

Nioben kuolemasta on useita erilaisia versiota olemassa.

Akhilleus mainitsee Priamokselle Nioben tarinan Iliaan lopussa tyypilliseksi tavaksi surra omaisten kuolemaa. Priamos kuten Niobekin suree poikaansa Hektoria, joka tapettiin mutta jota ei haudattu useaan päivään. Niobe mainitaan myös Sofokleksen Antigonessa, jossa Antigonen marssiessa kuolemaansa kohden hän vertaa omaa yksinäisyyttään Nioben vastaavaan. Niobe ja niobidien surma toistuu antiikin attikoissa, veistoksissa ja freskoissa kuten myös roomalaisissa sarkofageissa.

Kertomus mainitaan myös William Shakespearen Hamletissa, jossa verrataan hänen äitinsä murhetta kuningas Hamletin kuolemasta vastakohtana Nioben suruun, koska tämä menee pikaisesti uudelleen naimisiin Tanskan kuningas Claudiuksen kanssa.

Aedon, joka oli Zethoksen puoliso ja Theban kuningatar, oli kateellinen Niobelle, koska hänellä oli vain yksi poika. Hän yritti tappaa Nioben vanhimman pojan, mutta tappoikin vahingossa oman poikansa Ityloksen. Jumalat helpottivat Aedonin tuskaa muuttamalla hänet satakieleksi.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aelianus Varia Historia xii. 36.
  2. Oidipus: Muodonmuutoksia vi. 267–312.
  3. Oidipus: Muodonmuutoksia vi. 204–266.
  4. Homeros: Odysseia xix.503–534 (engl. käännös).