Apokryfiset kirjat
Wikipedia
Apokryfiset kirjat eli apokryfit tai apokryfikirjat ovat juutalaisia tai alkukristillisiä kirjoituksia, jotka varhainen kristillinen kirkko Raamattua kootessaan jätti kaanonin ulkopuolelle. Apokryfinen tarkoittaa kätkettyä. Nimi juontuu siitä, ettei apokryfisiä kirjoja yleensä luettu kristillisissä jumalanpalveluksissa, vaikka ne kyllä olivat saatavilla.
Apokryfikirjoista puhuttaessa on tehtävä selvä ero Vanhan ja Uuden testamentin apokryfikirjojen välille. Vanhan testamentin apokryfit ovat mukana useissa Raamatun versioissa, myös vanhoissa suomalaisissa Raamatuissa, vaikka kaikki kirkkokunnat eivät tunnustakaan niiden arvoa. Uuden testamentin apokryfeillä ei puolestaan koskaan ole ollut tunnustettua asemaa kristinuskon piirissä, eivätkä ne ole koskaan kuuluneet Raamattuun.
[muokkaa] Vanhan testamentin apokryfinen kirjallisuus
Vanhan testamentin apokryfikirjat sijoittuvat ajallisesti Vanhan ja Uuden testamentin väliseen aikaan. Kirjoitukset voidaan jakaa kahteen osaan. Osa kirjoista, ns. deuterokanoniset kirjat, ovat sellaisia, jotka jotkut kirkkokunnat lukevat tai ovat lukeneet osaksi Vanhaa testamenttia. Osa kirjoista on puolestaan juutalaista uskonnollista kirjallisuutta, joilla ei ole koskaan ollut tunnustettua asemaa.
[muokkaa] Deuterokanoniset kirjat
Deuterokanoniset kirjat ovat Vanhan testamentin apokryfisiä kirjoja, jotka luokitellaan katolisessa ja ortodoksisessa perinteessä osaksi Raamatun kaanonia, mutta protestanttisissa kirkoissa apokryfiksiksi. Deuterokanonisilla kirjoilla on kuitenkin aina, myös protestanttisuudessa, ollut tunnustetumpi asema kuin Uuden testamentin apokryfeillä.
Vanhan testamentin apokryfisia kirjoja, jotka kuuluvat tai ovat kuuluneet erilaisiin Vanhan testamentin kaanoneihin, ovat:
- Juditin kirja
- Viisauden kirja
- Tobitin kirja
- Sirakin kirja
- Barukin kirja
- Jeremian kirje
- Ensimmäinen makkabilaiskirja
- Toinen makkabilaiskirja
- Kolmas makkabilaiskirja
- Neljäs makkabilaiskirja
- Lisäykset Esterin kirjaan (eli kreikkalainen Esterin kirja)
- Lisäykset Esran kirjaan (eli kreikkalainen Esran kirja)
- Lisäykset Danielin kirjaan (Susanna, Asarjan rukous ja Kolmen miehen kiitoslaulu, Danielin maineteot ja koettelemukset)
- Manassen rukous
- Psalmi 151
- Salomon oodit
- Salomon psalmit
- Riemuvuosien kirja
- Henokin kirja
[muokkaa] Muuta Vanhan testamentin apokryfistä kirjallisuutta
- Neljäs Barukin kirja eli Jeremian kirjasta poisjätetyt (paraleipomena)
- Toinen Henokin kirja
- Kolmas Henokin kirja
- Hesekielin salainen kirja
- Jesajan taivaaseenastuminen
- Viides makkabilaiskirja
- Profeettojen elämät
Ilmestyskirjallisuutta:
- Aadamin ilmestys
- Abrahamin ilmestys
- Toinen Barukin kirja eli syyrialainen Barukin ilmestys
- Kolmas Barukin kirja eli kreikkalainen Barukin ilmestys
- Elian ilmestys
- Esran ilmestys
- Sedrachin ilmestys
- Sefanjan ilmestys
Testamentteja:
- Aadamin testamentti
- Abrahamin testamentti
- Iisakin testamentti
- Jaakobin testamentti
- Jobin testamentti
- Salomon testamentti
- Kahdentoista patriarkan testamentit
- Esran ilmestys
Aadamista ja Eevasta kertovaa kirjallisuutta:
[muokkaa] Uuden testamentin apokryfinen kirjallisuus
Uuden testamentin apokryfiseen kirjallisuuteen kuuluu suuri joukko erilaisia varhaiskristillisiä kirjoituksia, jotka ovat jääneet Uuden testamentin ulkopuolelle. Kirjoituksia ei ole kuitenkaan jätetty pois tai "sensuroitu" Uudesta testamentista. Suurin osa niistä on kirjoitettu vasta toisella vuosisadalla tai myöhemmin, jolloin varhaiskristillinen kaanon oli jo enimmäkseen vakiintunut.[1]
Suuri osa Uuden testamentin apokryfeistä on pseudepigrafisia eli ne on jälkikäteen pantu jonkun tunnetun henkilön, yleensä apostolin, nimiin. Osa kirjoituksista on puolestaan apostolisten isien ja muiden varhaiskristittyjen kirjoituksia.
Sisällöltään ja lajityypiltään kirjoituksia on hyvin monenlaisia, aidoista opetusten kokoelmista ja kirjeistä aina ilmiselviin väärennöksiin, legendanomaisiin satuihin ja setiläisen gnostilaisuuden mytologioihin saakka. Monet Uuden testamentin apokryfeistä on myöhemmin arvioitu paitsi väärennöksiksi myös harhaoppisiksi, koska ne sisältävät muun muassa gnostilaisia näkemyksiä kristinuskosta.
Kirjoitukset ovat syntyneet yleensä selvästi Uuden testamentin kaanoniin kuuluvia kirjoituksia myöhemmin. Apostolisten isien kirjoitukset ovat yleensä peräisin ensimmäisen ja toisen vuosisadan vaihteen ja toisen vuosisadan loppupuolen väliltä ja esimerkiksi gnostilaiset kirjoitukset toisen vuosisadan puolen välin ja 300-luvun väliltä.
Tunnetuimmat Uuden testamentin apokryfisistä kirjoista ovat Jaakobin, Nikodeemuksen, Pietarin ja Tuomaan evankeliumit, Paavalin ja Johanneksen teot sekä pienet kertomukset Jeesuksen lapsuudesta (muun muassa Tuomaan lapsuusevankeliumi) ja monet apokalyptisista kirjoista (mm. Pietarin ilmestys).
[muokkaa] Evankeliumeja
- Katso myös: Evankeliumit
- Arabialainen lapsuusevankeliumi
- Barnabaan evankeliumi (todellisuudessa keskiaikainen teos)
- Bartolomeuksen evankeliumi (mahdollisesti sama kuin Bartolomeuksen kysymykset ja Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus Bartolomeuksen mukaan)
- Ebioniittien evankeliumi
- Egyptiläisten evankeliumi (koptilainen)
- Egyptiläisten evankeliumi (kreikkalainen)
- Filippuksen evankeliumi
- Gamalielin evankeliumi
- Heprealaisevankeliumi
- Jaakobin (proto)evankeliumi (Protevangelium Iakobi)
- Johannes Kastajan elämä
- Juudaksen evankeliumi
- Lapsuuden evankeliumi
- Marian evankeliumi
- Markuksen salainen evankeliumi (todellisuudessa korjauksia Markuksen evankeliumiin)
- Nasarealaisten evankeliumi
- Nikodeemuksen evankeliumi (Evangelium Nicodemi)
- 1. osa: Pilatuksen teot (Gesta Pilati)
- 2. osa: Kristuksen laskeutuminen tuonelaan (Descensus Christi ad inferos)
- Pietarin evankeliumi
- Pseudo-Matteuksen evankeliumi (Pseudo-Matthaei Evangelium)
- Puuseppä Joosefin evankeliumi
- Totuuden evankeliumi
- Tuomaan evankeliumi
- Tuomaan lapsuusevankeliumi (Evangelium Thomae)
[muokkaa] Kilpailevat versiot kanonisista evankeliumeista
- Apellesin evankeliumi (Apelles)
- Bardesaneen evankeliumi (Bardesanes)
- Basilideen evankeliumi (Basilides)
- Kerinthoksen evankeliumi (Kerinthos)
- Manin evankeliumi (Mani)
- Markionin evankeliumi (Markion, versio Luukkaan evankeliumista, jota Markion väitti alkuperäisemmäksi)
[muokkaa] Apostolien tekoja
Teot, joiden kirjoittajana pidetään Leukiosta:[2][3]
- Andreaan teot
- Johanneksen teot
- Paavalin teot, joka sisältää myös joskus erillisenä löydetyt osat:
- Pietarin teot
- Tuomaan teot
Muita tekoja:
- Andreaan kuolema
- Barnabaan teot
- Bartolomeuksen teot
- Filippukset teot
- Ksanthippen, Polyksenan ja Rebekan teot, mukana Paavali, Pietari, Filippus ja Andreas
- Mattiaan teot
- Pietarin ja Andreaan teot
- Pietarin ja kahdentoista apostolin teot
- Pietarin ja Paavalin teot, tunnetaan myös muunnelmana nimellä Pietarin ja Paavalin kärsimys
- Taddeuksen teot
[muokkaa] Apostolien ja apostolisten isien kirjeitä
- Apostolien kirje (Epistula Apostolorum)
- Abgarin kirje Jeesukselle & Jeesuksen kirje Abgarille (Taddeuksen oppi, Addain oppi)
- Barnabaan kirje
- Kirje Diognetokselle
- Ensimmäinen Klemensin kirje (Klemensin kirje korinttolaisille)
- Toinen Klemensin kirje
- Korinttolaisten kirje Paavalille
- Paavalin ja Senecan kirjeet
- Paavalin kirje Laodikealaisille (Laodikealaiskirje)
- Paavalin kolmas kirje korinttolaisille
- Pietarin kirje Filippukselle
- Pietarin kirje Jaakobille
- Yhdentoista apostolin kirje
[muokkaa] Ilmestyskirjallisuutta
- Hermaan Paimen
- Ensimmäinen Jaakobin ilmestys
- Toinen Jaakobin ilmestys
- Paavalin ilmestys (kreikkalainen)
- Paavalin ilmestys (koptilainen)
- Pietarin ilmestys
- Pietarin ilmestys (gnostilainen)
- Sefanjan ilmestys
- Stefanuksen ilmestys
- Tuomaan ilmestys
[muokkaa] Pilatus-tekstejä
- Pilatuksen kirje keisarille (Epistola Pilati)
- Pilatuksen raportti keisarille (Anaphora Pilati)
- Pilatuksen puolustus (Paradosis Pilati)
- Pilatuksen kuolema (Mors Pilati)
[muokkaa] Tuomaskirjallisuutta (Nag Hammadi)
[muokkaa] Sekalaisia gnostilaisia: setiläisiä, valentinolaisia, yms. (Nag Hammadi yms.)
- Apostoli Paavalin rukous
- Arvovaltainen opetus
- Hallitsijoiden olemus
- Jaakobin salainen kirja
- Jeesuksen Kristuksen viisaus
- Johanneksen salainen kirja
- Kertomus sielusta
- Pistis Sofia
- Ptolemaioksen kirje Floralle
- Silvanoksen opetukset
- Suuren voimamme tunteminen
- Tutkielma ylösnousemuksesta
- Ukkonen, täydellinen järki
- Katkelmia Valentinokselta: Valentinolainen selonteko, Voitelusta, Kasteesta ja Ehtoollisesta
[muokkaa] Muita kirjoituksia
- Apostolien säädökset (Constitutiones Apostolorum), koottu teoksista Didascalia Apostolorum, Didakhe ja Apostoliset kaanonit
- Apostolinen kirkkojärjestys (Constitutio Ecclesiastica Apostolorum)
- Apostoliset kaanonit (Canones Apostolorum), kirkollisten määräysten kokoelma varhaiskirkon ajalta, oletetusti apostolien asettama
- Aristideen apologia
- Didakhe (Apostolien opetus, Kahdentoista apostolin opetukset)
- Didascalia Apostolorum (Apostolien opetus)
- Johanneksen kirja Marian kuolonuneen nukkumisesta (De dormitione Mariae)
- Kvadratuksen katkelma
- Neitsyt Marian kuolonuneen nukkuminen (Transitus Mariae)
- Paavalin saarna
- Papiaan teos "Herran puheiden selitykset"
- Pietarin saarna (Kerygma Petri)
- Polykarpoksen marttyyrio
- Sekstoksen lauseet
- Vapahtajan kosto (Vindicta Salvatoris)
[muokkaa] Katkelmia
Tunnettujen apokryfisten kirjoitusten lisäksi on löydetty pieniä tekstikatkelmia muutoin tuntemattomista teoksista. Merkittävimpiä katkelmia ovat:
- Egertonin evankeliumi
- Faiyumin katkelma
- Naassenen katkelma
- Oksyrhynkhoksen evankeliumit
- Tuntematon Berliinin evankeliumi (Vapahtajan evankeliumi)
Katso myös: Agrafa (kr. "kirjoittamattomat"), neljän evankeliumin ulkopuolella säilyneet Jeesuksen sanat
[muokkaa] Kadonneita teoksia
Tunnettujen kirjoitusten lisäksi antiikin ajan lähteet mainitsevat useita kirjoituksia, joista ei ole säilynyt yhtään kopiota, mutta jotka todennäköisesti laskettaisiin apokryfisiin kirjoituksiin:
- Andreaan evankeliumi
- Mattiaan evankeliumi (ei tule sotkea Matteuksen evankeliumiin)
- Neljän taivaallisen valtakunnan evankeliumi
- Täydellisyyden evankeliumi, Basilideen ja muiden gnostilaisten käyttämä
- Eevan evankeliumi, mahdollisesti sama kuin Täydellisyyden evankeliumi
- Kahdentoista evankeliumi
- Taddeuksen evankeliumi, mahdollisesti sama kuin Juudaksen evankeliumi, mutta sekoittaa Juudas Iskariotin Juudas Taddeukseen
- Seitsemänkymmenen evankeliumi
- Käärmeiden loitsujen kirja
- Memoria Apostolorum ("Apostolien muistoksi")
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Marjanen, Dunderberg 2006, s. 114.
- ↑ Epifanios: Adv. Haer., lxi, 1; lxiii, 2.
- ↑ "Greece", Catholic Encyclopedia
[muokkaa] Kirjallisuutta suomeksi
- Vanhan testamentin apokryfikirjat. Toim. Aarne Toivanen. Kirjaneliö, Helsinki 1995.
- Apokryfiset evankeliumit. Suom. Johannes Seppälä. Ortokirja, Joensuu 1980.
- Dunderberg, Ismo & Marjanen, Antti (toim.): Nag Hammadin kätketty viisaus - gnostilaisia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä. 2. täydennetty painos. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30859-5.
- Koskenniemi, Heikki (toim.): Apostoliset isät. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 163. 2. uudistettu painos. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 1989. ISBN 951-9111-75-1.
- Marjanen, Antti ja Dunderberg, Ismo (toim.): Juudaksen evankeliumi. WSOY: Helsinki, 2006. ISBN 951-0-32399-3.
- Pagels, Elaine: Gnostilaiset evankeliumit. Art House, Helsinki, 2006. ISBN 951-884-416-X.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Suomen evankelis-luterilaisen kirkon selityssivu ja linkki Apokryfikirjoihin
- Kuusi apokryfikirjaa: Tobitin, Juditin, Barukin ja Jeremian kirjat, Kreikkalainen Esterin kirja, Danielin kirjan lisäykset
- Kaksi apokryfikirjaa: Viisauden kirja, Ensimmäinen makkabilaiskirja
- Sirakin kirja heprealaisen ja kreikkalaisen tekstin mukaan
- Finbible/) Apokryfikirjat 1642, 1776 ja 1938 erikseen ja rinnakkain sekä suomalaiset Raamatunkäännökset 1933/38, 1776, 1642 ja Se Wsi Testamentti 1548 ja Vanha Testamentti 1552, niiltä osin kuin se on käännetty].
- Apokryfisiä kirjoituksia suomennettuina – Suomennokset Tuomas Levänen.
- Opas apokryfisiin kirjoituksiin

