Apokryfiset kirjat

Apokryfiset kirjat eli apokryfikirjat eli apokryfit ovat juutalaisia tai alkukristillisiä kirjoituksia, jotka on jätetty kaanonin eli ohjeellisen tekstikokoelman ulkopuolelle. Juutalaisuudessa tekstikokoelma on Tanak ja kristinuskossa se on Raamattu. Apokryfisiä kirjoja on eri tekstikokoelmissa vaihtelevasti eri aikoina ja eri kirkkokunnissa.

Apokryfinen (muinaiskreikaksi ἀπόκρυφος a'pokryfos) tarkoittaa "kätketty". Nimitys juontuu siitä, ettei apokryfisiä kirjoja yleensä luettu kristillisissä jumalanpalveluksissa, vaikka ne olivat saatavilla.

Kristinuskon apokryfikirjoista puhuttaessa Vanhan ja Uuden testamentin apokryfikirjojen välillä on selvä ero. Vanhan testamentin apokryfeistä monet ovat mukana useissa Raamatun versioissa, myös vanhoissa suomalaisissa Raamatuissa, vaikka kaikki kirkkokunnat eivät tunnustakaan niiden arvoa. Uuden testamentin apokryfeillä ei puolestaan koskaan ole ollut tunnustettua asemaa kristinuskon piirissä, eivätkä ne ole koskaan kuuluneet Raamattuun.

Katolinen kirkko nimittää apokryfisiksi pelkästään Raamatun kaanonin ulkopuolisia kirjoja. Niitä kirjoja, jotka kuuluvat kristilliseen Raamattuun, se nimittää deuterokanonisiksi kirjoiksi.

Vanhan testamentin apokryfit ja pseudepigrafit

Toisen temppelin aikana juutalaisissa piireissä kirjoitettiin useita kirjoja, jotka eivät päätyneet Vanhan testamentin kaanoniin. Ajallisesti nämä kirjat sijoittuvat Vanhan ja Uuden testamentin väliseen aikaan. Kirjoitukset voidaan jakaa kahteen osaan. Osa kirjoista, niin sanotut Vanhan testamentin apokryfikirjat eli deuterokanoniset kirjat, ovat sellaisia, jotka jotkut kirkkokunnat lukevat tai ovat lukeneet osaksi Vanhaa testamenttia. Osa kirjoista on puolestaan juutalaista uskonnollista kirjallisuutta, joilla ei ole koskaan ollut tunnustettua asemaa. Näistä käytetään puolestaan nimitystä (Vanhan testamentin) pseudepigrafiset kirjat.

Deuterokanoniset kirjat ovat Vanhan testamentin apokryfisiä kirjoja, jotka luokitellaan katolisessa ja ortodoksisessa perinteessä osaksi Raamatun kaanonia, mutta protestanttisissa kirkoissa apokryfiksiksi. Deuterokanonisilla kirjoilla on kuitenkin aina, myös protestanttisuudessa, ollut tunnustetumpi asema kuin Uuden testamentin apokryfeillä.

Protestanttisen suuntauksen Reformoidut kirkot käyttävät apokryfisiä kirjoja tuskin lainkaan. Sen sijaan luterilaiset seuraavat Martti Lutherin neuvoa ja pitävät niitä hyödyllisinä, mutta eivät kanonisten kirjojen veroisina. Luther sijoitti apokryfiset kirjat Vanhan testamentin muiden kirjojen jälkeen otsikolla "Apokryfit. Toisin sanoen kirjat, joita ei tule pitää Pyhien Kirjoitusten vertaisina mutta jotka silti ovat hyödyllisiä ja hyviä lukea." Niillä on Lutherin mukaan oma merkityksensä kirkossa ja Raamatussa, vaikkei niitä ole otettu juutalaisten hepreankieliseen Raamattuun.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko käyttää jumalanpalveluksissa muutamia katkelmia Sirakin kirjasta ja Viisauden kirjasta. Kirjat ovat kuitenkin aina sisältyneet suomenkieliseen raamatunkäännökseen, mutta ne on jätetty pois useimmista Raamatun painoksista, suurikokoisia perheraamattuja lukuun ottamatta.

Vanhan testamentin apokryfikirjat (deuterokanoniset kirjat)

Vanhan testamentin apokryfikirjoja, jotka kuuluvat tai ovat kuuluneet erilaisiin Vanhan testamentin kaanoneihin, ovat:

• Juditin kirja
• Viisauden kirja
• Tobitin kirja
• Sirakin kirja
• Barukin kirja
• Jeremian kirje
• Ensimmäinen makkabilaiskirja
• Toinen makkabilaiskirja
• Kolmas makkabilaiskirja
• Neljäs makkabilaiskirja
• Lisäykset Esterin kirjaan (eli kreikkalainen Esterin kirja)
• Lisäykset Esran kirjaan (eli kreikkalainen Esran kirja)
• Lisäykset Danielin kirjaan (Susanna, Asarjan rukous ja Kolmen miehen kiitoslaulu, Danielin maineteot ja koettelemukset)
• Manassen rukous
• Psalmi 151
• Psalmi 154
• Salomon oodit
• Salomon psalmit
• Riemuvuosien kirja
• Henokin kirja

Muuta Vanhan testamentin apokryfistä kirjallisuutta (pseudepigrafit)

• Neljäs Barukin kirja eli Jeremian kirjasta poisjätetyt (paraleipomena)
• Toinen Henokin kirja
• Kolmas Henokin kirja
• Hesekielin salainen kirja
• Jesajan taivaaseenastuminen
• Viides makkabilaiskirja
• Profeettojen elämät

Ilmestyskirjallisuutta:

• Aadamin ilmestys
• Abrahamin ilmestys
• Toinen Barukin kirja eli syyrialainen Barukin ilmestys
• Kolmas Barukin kirja eli kreikkalainen Barukin ilmestys
• Elian ilmestys
• Esran ilmestys
• Sedrachin ilmestys
• Sefanjan ilmestys

Testamentteja:

• Aadamin testamentti
• Abrahamin testamentti
• Iisakin testamentti
• Jaakobin testamentti
• Jobin testamentti
• Salomon testamentti
• Kahdentoista patriarkan testamentit
• Esran ilmestys

Aadamista ja Eevasta kertovaa kirjallisuutta:

• Aadamin ja Eevan riita Saatanan kanssa
• Aadamin ja Eevan elämä

Uuden testamentin apokryfinen kirjallisuus

Pääartikkeli: Uuden testamentin apokryfinen kirjallisuus

Uuden testamentin apokryfiseen kirjallisuuteen kuuluu suuri joukko erilaisia varhaiskristillisiä kirjoituksia, jotka ovat jääneet Uuden testamentin ulkopuolelle. Suurin osa niistä on kirjoitettu vasta toisella vuosisadalla tai myöhemmin, jolloin varhaiskristillinen kaanonia on pidetty enimmäkseen vakiintuneena.

Suuri osa Uuden testamentin apokryfeistä on pseudepigrafisia eli ne on jälkikäteen pantu jonkun tunnetun henkilön, yleensä apostolin, nimiin. Osa kirjoituksista on puolestaan apostolisten isien ja muiden varhaiskristittyjen kirjoituksia.

Sisällöltään ja lajityypiltään kirjoituksia on hyvin monenlaisia, aidoista opetusten kokoelmista ja kirjeistä aina selviin väärennöksiin, taruihin ja setiläisen gnostilaisuuden kirjoituksiin saakka. Monet Uuden testamentin apokryfeistä on myöhemmin arvioitu paitsi väärennöksiksi myös harhaoppisiksi, koska ne sisältävät muun muassa gnostilaisia näkemyksiä kristinuskosta.

Kirjoitukset ovat syntyneet yleensä selvästi Uuden testamentin kaanoniin kuuluvia kirjoituksia myöhemmin. Apostolisten isien kirjoitukset ovat yleensä peräisin ensimmäisen ja toisen vuosisadan vaihteen ja toisen vuosisadan loppupuolen väliltä ja esimerkiksi gnostilaiset kirjoitukset toisen vuosisadan puolen välin ja 300-luvun väliltä.

Tunnetuimmat Uuden testamentin apokryfisistä kirjoista ovat Jaakobin, Nikodeemuksen, Pietarin ja Tuomaan evankeliumit, Paavalin ja Johanneksen teot sekä pienet kertomukset Jeesuksen lapsuudesta (muun muassa Tuomaan lapsuusevankeliumi) ja monet apokalyptisista kirjoista (muun muassa Pietarin ilmestys).

Evankeliumeja

Katso myös: Evankeliumit

• Arabialainen lapsuusevankeliumi
• Barnabaan evankeliumi (todellisuudessa keskiaikainen teos)
• Bartolomeuksen evankeliumi (mahdollisesti sama kuin Bartolomeuksen kysymykset ja Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus Bartolomeuksen mukaan)
• Ebioniittien evankeliumi
• Egyptiläisten evankeliumi (koptilainen)
• Egyptiläisten evankeliumi (kreikkalainen)
• Filippuksen evankeliumi
• Gamalielin evankeliumi
• Heprealaisevankeliumi
• Jaakobin (proto)evankeliumi (Protevangelium Iakobi)
• Johannes Kastajan elämä
• Juudaksen evankeliumi
• Lapsuuden evankeliumi
• Marian evankeliumi
• Markuksen salainen evankeliumi (todellisuudessa korjauksia Markuksen evankeliumiin)
• Nasarealaisten evankeliumi
• Nikodeemuksen evankeliumi (Evangelium Nicodemi)
  • 1. osa: Pilatuksen teot (Gesta Pilati)
  • 2. osa: Kristuksen laskeutuminen tuonelaan (Descensus Christi ad inferos)
• Pietarin evankeliumi
• Pseudo-Matteuksen evankeliumi (Pseudo-Matthaei Evangelium)
• Puuseppä Joosefin evankeliumi
• Totuuden evankeliumi
• Tuomaan evankeliumi
• Tuomaan lapsuusevankeliumi (Evangelium Thomae)

Kilpailevat versiot kanonisista evankeliumeista

• Apellesin evankeliumi (Apelles)
• Bardesaneen evankeliumi (Bardesanes)
• Basilideen evankeliumi (Basilides)
• Kerinthoksen evankeliumi (Kerinthos)
• Manin evankeliumi (Mani)
• Markionin evankeliumi (Markion, versio Luukkaan evankeliumista, jota Markion väitti alkuperäisemmäksi)

Apostolien tekoja

Teot, joiden kirjoittajana pidetään Leukiosta:

• Andreaan teot
• Johanneksen teot
• Paavalin teot, joka sisältää myös joskus erillisenä löydetyt osat:
  • Paavalin kolmas kirje korinttolaisille
  • Paavalin ja Theklan teot
• Pietarin teot
• Tuomaan teot

Muita tekoja:

• Andreaan kuolema
• Barnabaan teot
• Bartolomeuksen teot
• Filippukset teot
• Ksanthippen, Polyksenan ja Rebekan teot, mukana Paavali, Pietari, Filippus ja Andreas
• Mattiaan teot
• Pietarin ja Andreaan teot
• Pietarin ja kahdentoista apostolin teot
• Pietarin ja Paavalin teot, tunnetaan myös muunnelmana nimellä Pietarin ja Paavalin kärsimys
• Taddeuksen teot

Apostolien ja apostolisten isien kirjeitä

• Apostolien kirje (Epistula Apostolorum)
• Abgarin kirje Jeesukselle & Jeesuksen kirje Abgarille (Taddeuksen oppi, Addain oppi)
• Barnabaan kirje
• Kirje Diognetokselle
• Ensimmäinen Klemensin kirje (Klemensin kirje korinttolaisille)
• Toinen Klemensin kirje
• Korinttolaisten kirje Paavalille
• Paavalin ja Senecan kirjeet
• Paavalin kirje Laodikealaisille (Laodikealaiskirje)
• Paavalin kolmas kirje korinttolaisille
• Pietarin kirje Filippukselle
• Pietarin kirje Jaakobille
• Yhdentoista apostolin kirje

Ilmestyskirjallisuutta

• Hermaan Paimen
• Ensimmäinen Jaakobin ilmestys
• Toinen Jaakobin ilmestys
• Paavalin ilmestys (kreikkalainen)
• Paavalin ilmestys (koptilainen)
• Pietarin ilmestys
• Pietarin ilmestys (gnostilainen)
• Sefanjan ilmestys
• Stefanuksen ilmestys
• Tuomaan ilmestys

Pilatus-tekstejä

• Pilatuksen kirje keisarille (Epistola Pilati)
• Pilatuksen raportti keisarille (Anaphora Pilati)
• Pilatuksen puolustus (Paradosis Pilati)
• Pilatuksen kuolema (Mors Pilati)

Tuomaskirjallisuutta

Nag Hammadin kirjaston tekstejä.

• Tuomas Kilvoittelijan kirja
• Tuomaan tekojen Helmihymni
• Keskustelu Vapahtajan kanssa

Sekalaisia gnostilaisia tekstejä

Setiläisiä, valentinolaisia ja muita tekstejä (Nag Hammadi yms.)

• Apostoli Paavalin rukous
• Arvovaltainen opetus
• Hallitsijoiden olemus
• Jaakobin salainen kirja
• Jeesuksen Kristuksen viisaus
• Johanneksen salainen kirja
• Kertomus sielusta
• Pistis Sofia
• Ptolemaioksen kirje Floralle
• Silvanoksen opetukset
• Suuren voimamme tunteminen
• Tutkielma ylösnousemuksesta
• Ukkonen, täydellinen järki
• Katkelmia Valentinokselta: Valentinolainen selonteko, Voitelusta, Kasteesta ja Ehtoollisesta

Muita kirjoituksia

• Apostolien säädökset (Constitutiones Apostolorum), koottu teoksista Didascalia Apostolorum, Didakhe ja Apostoliset kaanonit
• Apostolinen kirkkojärjestys (Constitutio Ecclesiastica Apostolorum)
• Apostoliset kaanonit (Canones Apostolorum), kirkollisten määräysten kokoelma varhaiskirkon ajalta, oletetusti apostolien asettama
• Aristideen apologia
• Didakhe (Apostolien opetus, Kahdentoista apostolin opetukset)
• Didascalia Apostolorum (Apostolien opetus)
• Johanneksen kirja Marian kuolonuneen nukkumisesta (De dormitione Mariae)
• Kvadratuksen katkelma
• Neitsyt Marian kuolonuneen nukkuminen (Transitus Mariae)
• Paavalin saarna
• Papiaan teos "Herran puheiden selitykset"
• Pietarin saarna (Kerygma Petri)
• Polykarpoksen marttyyrio
• Sekstoksen lauseet
• Vapahtajan kosto (Vindicta Salvatoris)

Katkelmia

Tunnettujen apokryfisten kirjoitusten lisäksi on löydetty pieniä tekstikatkelmia muutoin tuntemattomista teoksista. Merkittävimpiä katkelmia ovat:

• Egertonin evankeliumi
• Faiyumin katkelma
• Jeesuksen vaimon evankeliumi
• Naassenen katkelma
• Oksyrhynkhoksen evankeliumit
• Tuntematon Berliinin evankeliumi (Vapahtajan evankeliumi)

Katso myös: Agrafa (kr. ”kirjoittamattomat”), neljän evankeliumin ulkopuolella säilyneet Jeesuksen sanat

Kadonneita teoksia

Tunnettujen kirjoitusten lisäksi antiikin ajan lähteet mainitsevat useita kirjoituksia, joista ei ole säilynyt yhtään kopiota, mutta jotka todennäköisesti laskettaisiin apokryfisiin kirjoituksiin:

• Andreaan evankeliumi
• Mattiaan evankeliumi (ei tule sekoittaa Matteuksen evankeliumiin)
• Neljän taivaallisen valtakunnan evankeliumi
• Täydellisyyden evankeliumi, Basilideen ja muiden gnostilaisten käyttämä
• Eevan evankeliumi, mahdollisesti sama kuin Täydellisyyden evankeliumi
• Kahdentoista evankeliumi
• Taddeuksen evankeliumi, mahdollisesti sama kuin Juudaksen evankeliumi, mutta sekoittaa Juudas Iskariotin Juudas Taddeukseen
• Seitsemänkymmenen evankeliumi
• Käärmeiden loitsujen kirja
• Memoria Apostolorum ("Apostolien muistoksi")

Katso myös

• Kuolleenmeren kääröt
• Nag Hammadi

Lähteet

• Kuula, Kari & Nissinen, Martti & Riekkinen, Wille: Johdatus Raamattuun. 2. tarkistettu ja korjattu painos. Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-648-8.

Kirjallisuutta

• Dunderberg, Ismo & Marjanen, Antti (toim.): Nag Hammadin kätketty viisaus: Gnostilaisia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä. 3. uusittu painos. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-26043-6.
• Kiilunen, Jarmo & Huhtala, Aarre (toim.): Urhea Judit, viisas Sirak: Johdatus Vanhan testamentin apokryfikirjoihin. Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-745-4.
• Koskenniemi, Heikki (toim.): Apostoliset isät. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 163. 2. uudistettu painos. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 1989. ISBN 951-9111-75-1.
• Marjanen, Antti & Dunderberg, Ismo (toim.): Juudaksen evankeliumi: Johdanto, käännös ja tulkinta. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-32399-3.
• Pagels, Elaine: Gnostilaiset evankeliumit. (The gnostic gospels, 1979.) Suomentanut Outi Lehtipuu. Helsinki: Art House, 2006. ISBN 951-884-416-X.
• Seppälä, Johannes (toim.): Apokryfiset evankeliumit. 3. painos, näköispainos (1. painos 1979). Joensuu: Ortokirja, 2008. ISBN 978-952-9685-38-7.
• Vanhan testamentin apokryfikirjat. Toimituskunta: Juhani Pihkala ym. 2. korjattu painos (1. painos 2009). Helsinki: Kirjapaja, 2010. ISBN 978-951-607-780-5.

Aiheesta muualla

Deuterokanoniset kirjat:

• Suomen evankelis-luterilaisen kirkon selityssivu ja linkki Apokryfikirjoihin.
  • Kuusi apokryfikirjaa: Tobitin, Juditin, Barukin ja Jeremian kirjat, Kreikkalainen Esterin kirja, Danielin kirjan lisäykset. (PDF)
  • Kaksi apokryfikirjaa: Viisauden kirja, Ensimmäinen makkabilaiskirja. (PDF)
  • Sirakin kirja heprealaisen ja kreikkalaisen tekstin mukaan (PDF)
• Finbible Apokryfikirjat 1642, 1776 ja 1938 erikseen ja rinnakkain sekä suomalaiset Raamatunkäännökset 1933/38, 1776, 1642 ja Se Wsi Testamentti 1548 ja Vanha Testamentti 1552, niiltä osin kuin se on käännetty.

Muu apokryfinen kirjallisuus:

• Levänen, Tuomas: Opas apokryfisiin kirjoituksiin. Apokryfikirjat.com.
• Reid, George: Apocrypha Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
• Apokryfisiä kirjoituksia suomennettuina – Suomennokset Tuomas Levänen. Apokryfikirjat.com.
• Apokryfisiä kirjoituksia, gnostilaisia teoksia ja kirkkoisien kirjoituksia Early Christian Writings (englanniksi)