Septuaginta

Wikipedia

Septuaginta (lat. 'seitsemänkymmentä', minkä vuoksi siihen usein viitataan roomalaisella, 70:ää tarkoittavalla merkinnällä LXX) on ensimmäinen tunnettu juutalaisten kirjoitusten kreikankielinen käännös. Käännös syntyi Egyptin Aleksandriassa, jossa asui kreikkaa puhuvia juutalaisia käännöksen ilmestyessä 200-luvulla eaa. Juutalaisen perimätiedon mukaan kääntäminen tapahtui Egyptin kuningas Ptolemaios II Filadelfoksen (285—247 eaa.) aikana. Nimen sanotaan tulevan niistä (noin) seitsemästäkymmenestä kääntäjästä, jotka perimätiedon mukaan laativat Mooseksen kirjoja kääntäessään kukin täsmälleen samanlaisen käännöksen. Perimätiedon mukaan kääntäjät olivat Jerusalemista haetettuja oppineita. Eksegeetti Uuras Saarnivaaran mukaan tämä "ei voi pitää paikkaansa", sillä käännöksen kreikka on Aleksandriassa puhuttua kreikkaa, siinä on jopa mukana egyptiläisiä sanoja.

Heprealaisesta Raamatusta tehdyn käännöksen laatu Septuagintassa vaihtelee eri osissa merkittävästi. Pentateukki eli toora, joka juutalaisessa kulttuurissa oli kaiken perusta, on käännetty paremmin kuin muut osiot; Danielin kirjan, jota juutalaiset eivät arvostaneet läheskään niin paljon kuin kristityt myöhemmin, käännöstyö on tehty kaikkein huonoimmin, jopa lisäten selittelyjä kirjaan. Septuagintasta esiintyy eri laitoksia, joista joissakin on mukana muualla apokryfisinä pidettyjä tekstejä. Myös jäljennösvirheet aiheuttivat eroja laitosten välille. Origenes toimitti noin vuonna 240 korjatun laitoksen, joka oli yhtäpitävä heprealaisen käsikirjoituksen kanssa. Septuagintaa kääntäessään hän kirjoitti Heksaplan, kuusinkertaisen raamatunkäännöksen, josta on meidän aikaamme säilynyt joitakin paloja.

Nykyaikana Septuaginta merkitsee tärkeää pohjatekstiä Vanhan testamentin kääntäjille ja tutkijoille.

[muokkaa] Lähteet

Uuras Saarnivaara: Voiko Raamattuun luottaa (1982, ISBN 951-689-055-5)
Helsingin yliopiston yleisen teologian perusopintojen eksegetiikan vapaavalintaisen osuuden tukisivusto [1]